Gallup: minkä perättömän juorun kohteeksi sinä olet joutunut? Selvisikö asia koskaan?
Kommentit (191)
kun 16 vuotiaana seurustelin " ensirakkauteni" kanssa, ja sellanen juoru liikkui, että mulle on tehty abortti...
Huh huh. En ikinä ois tehnyt aborttia !!!! No jutusta on aikaa 16 vuotta, enkä ole koskaan päässyt asiaa korjaamaan. (mitenköhän edes tuli nyt mieleen)
Jopa pariin eri otteseen anoppi on tullut kertomaan kuinka hänen entiset työkaverit ovat kyselleet että kumpiko meille on syntynyt, tyttö vai poika. Kertaakaan en ole raskaana ollut, mutta heidän mielestään meillä täytyy olla jo 1-3 lasta! Ja minä ja mieheni emme edes tunne kyseisiä juoruilijoita! Eikä enää edes asuta samalla paikkakunnalla, joten lieköhän ovat erehtyneet pariskunnasta;)
Erosin poikaystävästäni kolmen vuoden seurustelun jälkeen. Tällä kaverilla ja exälläni oli sitten jotain juttua, eikä se minua haitannut koska itselläni oli jo uusi ihastus ja olin vielä esitellyt kaverin ja exän toisilleen. No, kaverin ja exän jutusta ei sitten tullut mitään, ja tämä kaverini alkoi levittää juttua että olin edelleen neitsyt, vaikka olimmekin seurustelleet exäni kanssa kolme vuotta. Ja toinen juoru oli, että olin tehnyt abortin. En oikein ymmärrä että miten nämä kaksi juorua oikein liittyvät toisiinsa, ja muutenkin aivan uskomatonta :) Kuulin näistä juoruista toiselta kaveriltani, ja lopulta siitä tiesivätkin sitten kaikki. No, tällä juorujen levittäjällä oli hiukan mielenterveysongelmia...
että oli saanut minulta seksiä. Niin, ja ikää minulla tuolloin just ja just 14vee. Kiva.
Onko nykyteineillä sama juttu? Huoritellaanko näitä yläasteikäisiä tyttöjä edelleenkin?
Siis kuka on valmis uskomaan mitä tahansa tuntemastaan ihmisestä, saakin mennä tekopyhään pieneen maailmaansa.
Siis kuka on valmis uskomaan mitä tahansa tuntemastaan ihmisestä, saakin mennä tekopyhään pieneen maailmaansa.
etten anna lapselleni tarpeeksi ruokaa ja neuvolantätin on pitänyt sanoa minulle että anna enemmän ruokaa, älä pidä lastasi nälässä.
Tosiasiassa juttu meni niin että lapsi on aina ollut hoikka ja kysyin itse lapsen 6kk-neuvolassa että mitä voin tehdä asialle. Terkkari sanoi että voit alkaa antamaan joka aterialla soseita, jos siltä tuntuu. Ja aika huvittavaa tässä on että lapsi ei edes ole hirveän hoikka, ei ole edes tarvinnut käydä ylimääräisissä painokontrolleissa...
lahdessa kertoi että helsingissä käydessään toinen kaverimme oli kysynyt että asutaanko me asumuserossa kun sellaista tietoa liikkuu. Mieheni oli nähty helsingissä ilman meitä. No mies kulki vuoden verran espoossa töissä ja asui viikot vanhemmillaan. Kolmas tuttumme Tampereella oli tälläistä kertonut....hohhoijjaa!
onneksi sitä ite tietää kuinka asiat on niin ei tarviste välittää tuollaisista muuta hiukan ihmetyttää että mistä tämä Tamperelainen oli tuollaista keksinyt?!!
asian kuullessani asuimme jo saman katon alla uudella paikkakunnalla ja mieheni työpaikka sijaitsee 5km päässä kotoa.
Olen aina tullut hyvin toimeen miesten kanssa, mutta työkavereihin suhteet ovat aina olleet ihan puhtaasti kaverillisia. Olen käynyt monen työkaverin kanssa bilettämässä ja saanut kyytiä kotiin jne. Ei minua juoruilu silti haittaa, itse tiedän totuuden ja niin nämä miehetkin.
olen kuulemma sekstannut tuttavaperheen isän kanssa.
No, joka näitä haluaa uskoa, niin uskokoon sitten...
ja
toinen juoru oli se, kun toinen naapuri luuli, että olin eronnut miehestäni- kun opiskelin eri paikkakunnalla viikot (mies hoiti lapsen)
- Ps- tervetuloa vaan rivitaloon...
tällaista puhuttiin työpaikalla, kun mieheni otti lopputilin. aluksi ihan vitsinä mutta osalla se meni läpi. Jäivät varmasti osa siihen luuloon.
Koska avioliitto oli lyhyt, lähtivät juorut välittömästi liikkeelle. Ex-anoppi on mielikuvituksessaan ja vainoharhaisuudessaan ehtymätön, hänen keksimiään juoruja en viitsi edes kirjoittaa. En loukkaavista ja minua mustamaalaavista juoruista huolimatta halua paljastaa eromme todellista syytä, sillä exäni vannotti minua pitämään sen salassa.
että hän olisi yhdessä tummaihoisen (=minä) kanssa ja että meille olisi siis tulossa mulattilapsi.
Naureskeltiin tuolle juorulle melko pitkään, sillä harva on minua tummaihoiseksi luullut, sillä olen oikea kalkkilaivan kapteeni =D Mistä lie tuokin lähtenyt. Eipä jaksettu alkaa korjailemaan, kun ei se meidän elämää liikuttanut =) Hyvät naurut vaan saatiin kun mietittiin, että mistä ihmeestä ne tuonkin keksi..
Olen kuulemma hypännyt parvekkeelta ja kuollut. Joku kyseli mieheltäni tämän huhun todenperäisyyttä, mies vaan vastasi, että kyllä se aamulla ainakin vielä oli hengissä..
ja että mieheni pettää minua, tosin kukaan ei osaa sanoa kenen kanssa.
vain vanhempani ja minut hyvin tuntevat ihmiset tietävät totuuden.
kun " huoria" on vaikka muille jakaa... ;-)
Minä olen kuulemma pahoinpidellyt mieheni siskontytön. Hän oli tästä mennyt valittamaan jopa lastensuojeluun. Tosin lastensuojelu ei koskaan ottanut asiasta minuun yhteyttä, vaan saimme asian tietää hänen ystävänsä kautta. Ilmeisesti siis lastensuojelu ei ottanut asiaa todesta tai jotain on sattunut matkan varrella, että he eivät asiaa ottaneet todesta. Tälle ystävälle mieheni sanoi, että niin ei ole koskaan tapahtunut. Mieheni varmisteli asiaa useaan kertaan minulta, koska hän itse ei ollut tapahtumaa nähnyt. Pohti kuitenkin mielessään entäs jos kuitenkin nuorella on jokin syy valittaa asiasta.
yllätin ja kerrankin tiesin kaikki vastaukset täydellisesti, kun olin päättänyt petrata, niin lehtori pyysi minut luokseen ja haukkui minut ja sanoi että kuinka kehtaan luntata. Olin siinä huuli pyöreänä ja sanoin että en ole milloinkaan luntannut, ei ole tapana. Hän ei sitä uskonut, antoi koko kurssin arvosanaksi 1 (arvosteluasteikko 1-5). Mitään en voinut tehdä puolustuksekseni. Vieläkin vuosia myöhemmin harmittaa asia!