Mies sanoo olevansa tosissaan kanssani, ei kuitenkaan halua mennä koskaan naimisiin eikä "välttämättä" edes asua yhdessä? Eikö tuossa ole aika iso ristiriita?

Minä ja miesystäväni olemme tosissaan eli haluamme olla yhdessä loppuikämme. Tunnemme toistemme sukulaiset ja ystävät, meillä on yhteinen pankkitili, yhteistä pientä omaisuutta, tulevaisuudensuunnitelmia. Emme ole kuitenkaan menossa naimisiin, koska kumpikaan ei näe, miksi pitäisi. Emme kuulu kirkkoon emmekä näe yhteiskunnallista syytä avioliitolle.

Emme ole myöskään muuttamassa yhteen ainakaan lähivuosina.

No mies ei yksinkertaisesti halua perhettä, mutta haluaa silti olla sinun kanssasi. Ei sen kummempaa.

Minulla on seurustelukumppani jo 12 vuotta. Ollaan "tosissamme", ei haluta muita kumppaneita eikä seksipartnereita, vietetään vapaa-aikaa paljon yhdessä, ollaan rakastavaiset ja parhaat ystävät, mutta ei haluta asua yhdessä. Minä en näe asiassa mitään erikoista, jos se molemmille sopii. Ei kaikille tosissaan oleminen tarkoita hääkelloja ja yhteistä vaatekaappia.

Vain arat elämälle menevät naimisiin, asuvat yhdessä ja hankkivat mukuloita. Paremmin se mies pysyy rinnalla ilman sitoutumiskammoa asuntovelalle ja muille, lapsillekkin.

Itse voisin elää juuri noin, ja olisin kyllä tosissani. Toiset nyt vaan haluavat omaakin aikaa. Ja olen siis nainen.

Minusta (ja ilmeisesti miehestäsikin) hyvä suhde on sellainen, jossa seksi, hauskanpito ja kumppanuus on tärkeämpää kuin arjen jakaminen ja todella tiivis yhdessöolo. Itse asiassa toisen iholla roikkuminenhan  vähentää erotiikkaa ja jännitystä suhteesta pideämmän päälle. Helpompi pitää suhde tuoreena, kun molemmilla on oma elämä.

Odottaa, kunnes joku kiinnostavampi tulee paikalle. Muuhun kevytsuhteilijat eivät pystykään.

Ei välttämättä. Voi olla, että yhdessä asuminen ei vaan ole sitä mitä mies parisuhteelta ja elämältä haluaa, vaikka kuinka tosissaan olisikin. Mutta muuttaako se mitään? Sinä mitä ilmeisimmin olet eri mieltä ja haluaisit toisenlaisia asioita kuin mies. Silloin on lopulta yhdentekevää onko mies tosissaan vai ei, koska suhde ei tule toimimaan jos sen eteen joutuu tekemään noin suuria kompromisseja.

Ota tai jätä. Tuolle miehelle tuo tarkoittaa hyvää parisuhdetta ja tosissaan olemista. Sinulle ehkä ei. Miksi haluaisit olla suhteessa jossa et voi olla onnellinen?

Ei siinä ole mitään ristiriitaa, ellei sitten määrittele tosissaan olemasta niin että se tarkoittaa perinteisen ydinperheen perustamista.

Ei kaikki nykyään sellaista halua, mutta silti voivat haluta mieluiten loppuiän kestävän sitoutuneen parisuhteen. Itseäni aina nuorempana ahdisti kamalasti parisuhteet, koska tosiaan oli sellainen kuva että parisuhteessa on pakko pyrkiä muuttamaan yhteen ja mieluiten vielä tehdä lapsia. Minä taas olen ääri-introvertti luonne jota yhdessä asuminen ahdisti vahvasti kun kokeilin.

Onneksi jossain vaiheessa tajusin sen, että ei ole pakko koskaan muuttaa yhteen eikä tehdä lapsia. Voi olla sitoutuneesti yhdessä, jopa naimisissa, asuen erilleen ja tavaten vain sen verran kuin molempien luonteille ahdistamatta sopii.

No sillä on vaan muista poikkeava ajatus siitä mitä hän haluaa parisuhteelta. Ja ilmeisesti ihan täysin päinvastainen mitä sinulla (ja lähes kaikilla muilla), joten eihän tosta mitään voi tulla. Uutta matoa koukkuun.

Kannattaa miettiä, mitä suhteelta haluaa, ja onko yhteen muuttamisesta ja naimisiin menemisestä etua vai haittaa näiden tavoitteiden kannalta. Niin kuin edellä todetaan, aika usein se vastakkainasettelu on arkinen kumppanuus ja turvallisuus vs. romanttinen hauskanpito ja jännittävyys.

Emme halua lapsia. Emme asu yhdessä. Emme vietä juurikaan öitä toistemme luona. Olemme sitoutunee, emmekä harrasta sivusuhteita.

Vähemmän ongelmia, onnellisempi olo. Tapaamme noin 3-4 krt viikossa ja seksi on parasta ikinä. Muu aika harrastetaan yhdessä asioita ja ollaan kainaloikkain.

Mies saattaa vedättää, mutta toisaalta hän on saattanut ymmärtää elämästä jotain todella tärkeää. Nimittäin sen, miten saa pidettyä oman elämän ja nautittua siitä. Tuo järjestelyhän antaa vapauden elää. Outoa kyllä, ettei halua edes asua yhdessä. Onhan siinä sitten aika yksin kuitenkin loppujen lopuksi. Mutta lapsettomana, se on hyvä päätös.

Vierailija kirjoitti:

Emme halua lapsia. Emme asu yhdessä. Emme vietä juurikaan öitä toistemme luona. Olemme sitoutunee, emmekä harrasta sivusuhteita.

Vähemmän ongelmia, onnellisempi olo. Tapaamme noin 3-4 krt viikossa ja seksi on parasta ikinä. Muu aika harrastetaan yhdessä asioita ja ollaan kainaloikkain.

Mulla sitoutuminen on paljon muutakin kuin vain se ettei pöllyytä toisten kanssa lakanoita. Sitoutunut ap:n mies ei ole, ettekä ole tekään. Ei teillä ole mitään sitoumuksia, ei paperilla ei puheissa, ette ole mitenkään sitoutuneet esim. kantamaan vastuuta toisesta. Teidän sitoumus on ainoastaan sitä ettette pane toista, mä näen sen itse paljon laajempana asiana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emme halua lapsia. Emme asu yhdessä. Emme vietä juurikaan öitä toistemme luona. Olemme sitoutunee, emmekä harrasta sivusuhteita.

Vähemmän ongelmia, onnellisempi olo. Tapaamme noin 3-4 krt viikossa ja seksi on parasta ikinä. Muu aika harrastetaan yhdessä asioita ja ollaan kainaloikkain.

Mulla sitoutuminen on paljon muutakin kuin vain se ettei pöllyytä toisten kanssa lakanoita. Sitoutunut ap:n mies ei ole, ettekä ole tekään. Ei teillä ole mitään sitoumuksia, ei paperilla ei puheissa, ette ole mitenkään sitoutuneet esim. kantamaan vastuuta toisesta. Teidän sitoumus on ainoastaan sitä ettette pane toista, mä näen sen itse paljon laajempana asiana.

Ohis...olen pari kertaa ollut avoliitossa, mutta kummallakaan kertaa en allekirjoittanut mitään sopimusta vastuun kantamisesta toisesta. Missä sellainen sopimus tehdään? Isännöitsijäntoimistossako?

Parisuhteita on erilaisia. Jokainen valitsee sellaisen kumppanin, jonka kanssa jakaa samat arvot parisuhteessa. Erikseen asuvat puolisot ovat ihan yhtä sitoutuneita toisiinsa kuin yhdessä asuvatkin. Eivät vain halua riidellä esim. kotitöistä. Kummatkin huolehtivat omasta kodistaan, joten kummankaan ei tarvitse naputtaa toiselle kotitöistä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tosissaan oleminen tarkoittaa jotakin ihan muuta kuin hengailua ja tapaamista muutaman kerran viikossa vuosien ajan!

Silloin sun pitää olla sellaisen ihmisen, joka ajattelee niin kuin sä.

Me ollaan mieheni kanssa oltu jo yli 10v yhdessä, puolet niistä naimisissa, eikä asuta yhdessä. Ei ole niin kuin mitään mielenkiintoa yhteiseen talouteen ja jatkuvaan kompromissiin jokaisessa asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emme halua lapsia. Emme asu yhdessä. Emme vietä juurikaan öitä toistemme luona. Olemme sitoutunee, emmekä harrasta sivusuhteita.

Vähemmän ongelmia, onnellisempi olo. Tapaamme noin 3-4 krt viikossa ja seksi on parasta ikinä. Muu aika harrastetaan yhdessä asioita ja ollaan kainaloikkain.

Mulla sitoutuminen on paljon muutakin kuin vain se ettei pöllyytä toisten kanssa lakanoita. Sitoutunut ap:n mies ei ole, ettekä ole tekään. Ei teillä ole mitään sitoumuksia, ei paperilla ei puheissa, ette ole mitenkään sitoutuneet esim. kantamaan vastuuta toisesta. Teidän sitoumus on ainoastaan sitä ettette pane toista, mä näen sen itse paljon laajempana asiana.

Ohis...olen pari kertaa ollut avoliitossa, mutta kummallakaan kertaa en allekirjoittanut mitään sopimusta vastuun kantamisesta toisesta. Missä sellainen sopimus tehdään? Isännöitsijäntoimistossako?

Tämä oli mielestäni ihan hölmö ja typerä kommentti sinulta, mutta ymmärrän että kirjoitit nopeasti vain jotain koska sinua loukkasi se viestini. Se on ihan ok. Sitä en ymmärrä miksi tällä oli 3 yläpeukkua? Mielenkiintoisinta olisi kuulla miksi nuo yläpeukuttajat peukuttivat kommenttia? :D

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteita on erilaisia. Jokainen valitsee sellaisen kumppanin, jonka kanssa jakaa samat arvot parisuhteessa. Erikseen asuvat puolisot ovat ihan yhtä sitoutuneita toisiinsa kuin yhdessä asuvatkin. Eivät vain halua riidellä esim. kotitöistä. Kummatkin huolehtivat omasta kodistaan, joten kummankaan ei tarvitse naputtaa toiselle kotitöistä.

Eivätkä ole. Poimivat kirsikat kakusta. Juuri tuo "eivät halua riidellä kotitöistä" eli pakenevat silloin kun kaikki ei olekaan suhteessa  onnea, vaaleanpunaista hattaraa ja laadidaata. Pakeneeko sitoutunut kun tuleekin pieni alamäki? Ei pakene.