Joudun keskeyttämään sairaanhoitajaopintoni lääkelaskujen takia
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Kommentit (295)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
No heitäpä nyt siitä sitten lonkalta vaikka 860?
DCCCLX, aika iso pakkaus
Vierailija kirjoitti:
Verrantohan on yksi helpoimpia asioita ymmärtää, koska sille löytyy vastineita tosielämän tilanteista ja se käy ns. arkijärkeen. Esimerkki: Jos Peralla on 5 viinapulloa ja Makella vain 2, ja Peralla on lisäksi 2 viinipulloa, niin montako viinipulloa Makella pitäisi olla, että hänellä olisi yhtä paljon viiniä suhteessa viinoihinsa kuin Peralla? Ratkaisu: Peralla on 2 per 5, ja Makella tuntematon määrä x per 2. Tämä matemaattisesti ilmaistuna on: 2/5=x/2 --> x=2/5*2 --> x=4/5 eli vain neljäviidesosapullollista viiniä (eli Makelle ei yhtään kokonaista viinipulloa).
Kiitos selvennyksestä. Matematiikassa tätä kutsutaan yksinkertaisesti yhtälöksi. Tarkemmin sanoen 1. asteen yhtälöksi. Ymmärrän että sh-opiskelijoille voidaan käyttää erityisnimitystä "verranto" jotta se olisi helpompi ymmärtää. Mutta kysypä matematiikan professorilta verrannosta, ei välttämättä tiedä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Voi hyvä sylvi sentäs..... No totta hitossa sinun on osattava laskea jos olet lääkkeiden kanssa tekemisissä.! Ehkä on parempi että luovutat sillä en minä ainakaan halua sinua työkaveriksi sairaanhoitajana saati olla potilaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä täällä mietitään mikä verranto on. Toinen on dipl,insinööri ja 6 ällää yo-kokeessa pitkässä matikassa ja toinen on röntgenhoitaja, ja paljon töissä lasketaan isotooppeja ja muita. Matikanopettajan pätevyys, ei me kuitenkaan mitään verrantoja lasketa. Laskinta minä käytän töissä. Koko suku insinöörejä. Tukiopetusta sun kai täytyy saada, älä vaan tuohon lopeta.
Kirjoittaa ette ainakaan osaa. 6 ällää yo-kokeessa pitkässä matikassa? Just. Ja mitähän sillä teidän insinöörisuvulla on tässä asiassa tekemistä, ei matikan laskurutiinin osaaminen periydy vaan se on lahjakkaimmankin opeteltava itse.
Muutenkin ihan höpöhöpöä, että tuolla koulutuksella ei osaisi verrantoa.
Vaikea osata asiaa, josta ei ole ikinä kuullutkaan. Tyhmä.
Kukaan 6 laudaturia kirjoittanut DI ei kyllä ole niin tyhmä ettei tiedä mikä on verranto tai ymmärrä että se liittyy olennaisesti mm. sellaiseen hyvin yleiseen asiaan matemaattis-luonnontieteissä kuin verrannollisuus tai kääntäen verrannollisuus. Miten helvetissä piirtelet kuvaajia jos et ymmärrä verrannollisuutta käsitteenä? Onko seuraavat verrannolliset luonnonlait tuttuja diplomi-insinöörille: Kitka? Dynamiikan peruslaki? Melkoista puppua kirjoitat, tuskinpa olet edes lukiosta päässyt.
T. Sähkö-DI
Voi hyvää päivää! Kävin TKK:n 2000-luvulla ja ei, EN ole koskaan kuullut sanaa verranto. Se ei ole mikään matemaattinen termi eikä ole verrannollisuuskaan. Mitä edes verrannollisuus noin yksittäin mainittuna tarkoittaa?! Olettepa omituisia diplomi-insinöörejä kun käytettä tällaisia vanhan kansan ei-eksakteja, ei-matemaattisia termejä.
En voi kuin nauraa teille kaikille, jotka höpötätte jostain verrannosta :D
Suhdeluku
Matemaattisia termejä ovat mm. suoraan verrannollinen (x:n kasvaessa y kasvaa lineaarisesta), kääntäen verrannollinen (x:n kasvaessa y pienenee lineaarisesti), verrannollinen suhteessa x:n neliöön (x:n kasvaessa y kasvaa potenssiin 2). Nämäkin ovat vielä peruslukiomatikkaa, taitaa olla perus lyhyttä matikkaa.
Suhdeluku? Jaa. No olkoon sitten vaikka taas voisi kysyä että suhdeluku mille ja minkä välillä? :) Matematiikka on eksaktia, siinä ei heitellä termejä kuten politiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähtää terveydenhoitajan opintoihin.
Ihan on samat lääkelaskut terkkareillakin
No on on muttei tarvi lääkehoitoa työssään tehdä. Koulussa vaan selviää ja se siitä.
Jo ala muuten tuntuu oikealta niin älä luovuta! Opit kyllä.
Mulla oli ongelmia noiden lääkelaskujen kanssa lh-opinnoissa. Aina oon ollu toivoton matikassa. Yksi opiskelukaveri sitten opetti mua, ja seuraavalla kerralla se tarvittu koe meni läpi ja pääsin harjoitteluun! Eli pyydä apua!
Itse on sairaanhoitaja, ja tiedän ettei lääkelaskujen tekemiseen tarvitse olla mikään matemaatikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, on lukihäiriön muoto joka vaikeuttaa numeroiden lukemista. Onko sinulla mahdollista käydä esim. opintokuraattorin tai -psykologin luona? Voisit ehkä saada oikeuden lisätukiopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olet ylipäänsä päässyt lukiosta läpi jos verranto on sinulle vaikeaa?
No, mulla on pitkän matikan kymppi ja ällä lukiosta, enkä tiedä, mikä tai mitä on verranto... sattuuhan sitä.
(ja en tietenkään ole ap)
Et ole tosissasi. Onko tuttuja ilmaisut kääntäen verrannollinen ja suoraan verrannollinen?
Nuo on tuttuja, mutta mikä se verranto on? Osaatko edes selittää?
Tai suoraan/kääntäen verrannollinen ei ole sen vertaa tuttuja, että osaisin sanoa, voiko niitä ilmauksia käyttää, jos riippuvuus ei ole lineaarinen. Eli en taida tietää niitäkään.
Suoraan verrannollisessa riippuvuus on lineaarinen ja kääntäen verrannollisessa ei. Näin lyhyesti. Kääntäen verrannollisia ovat toisiinsa esim. matka ja ajoaika.
Verrannolla siis lasketaan lukuarvoja ja määriä, kestoja yms. suhteessa johonkin toiseen. Jos vaikka ajaa 210km matkan nopeudella 70km/h, menee 3h. Jos ajat sen nopeudella 42km/h, menee 5h.
Itse hoitajana ihmettelen myös noita laskuja. Kokeessa piti laskea lääkemäärä laskien potilaan ihan pinta-ala ja sen jälkeen vielä laimennussuhde lääkkeeseen. Kynällä paperille, ilman konetta.
Käytännössä ei lääkäri ikinä iske putkiloa käteen ja sano, että laske potilaan ihon pinta-ala ja keksippä, paljon sitä laitetaan siihen ihottumakohtaan ja laimennat sitä perusrasvalla.
Lääkäri kyllä ihan kirjoittaa sen määräyksen, että minkäprosenttista lääkerasvaa laitat alueelle ja kuinka paljon. Ja jos jotain pitää laskea, se lasketaan koneella.
Samoin siellä lääkekaapissa on pillerit, jotka ovat määrätyn milligrammaisia. Lääkemääräys ei tule koskaan tyyliin "Potilalle määrätty lääkettä x 189ml/mg. Potilaan ikä 54 vuotta ja paino 71 kg. Laske monta tablettia annat potilaalle, jos kaapista löytyy kyseistä lääkettä 10mg 30mg ja 50 mg tabletteina". Se lääkemääräys tulee lääkäriltä "30mgX3 vrk"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Voi hyvä sylvi sentäs..... No totta hitossa sinun on osattava laskea jos olet lääkkeiden kanssa tekemisissä.! Ehkä on parempi että luovutat sillä en minä ainakaan halua sinua työkaveriksi sairaanhoitajana saati olla potilaasi.
No tätä se just on hoitoalalla, eli pätijöitä riittää, muttei tsemppaajia, kun apua ja neuvoja tarvitaan. Onneksi olen ulkona noista kuvioista, ei vaan kestä noita "täydellisiä" sisar-hento-valkoisia. Ja "sylville" kysymys: eikö sinusta löydy sitä tärkeintä, eli empatiaa ja ihmisyyttä? Nippelitiedon oppii, ennemmin tai myöhemmin, mutta ihmisen kohtaamista ei...
Vierailija kirjoitti:
Itse hoitajana ihmettelen myös noita laskuja. Kokeessa piti laskea lääkemäärä laskien potilaan ihan pinta-ala ja sen jälkeen vielä laimennussuhde lääkkeeseen. Kynällä paperille, ilman konetta.
Käytännössä ei lääkäri ikinä iske putkiloa käteen ja sano, että laske potilaan ihon pinta-ala ja keksippä, paljon sitä laitetaan siihen ihottumakohtaan ja laimennat sitä perusrasvalla.
Lääkäri kyllä ihan kirjoittaa sen määräyksen, että minkäprosenttista lääkerasvaa laitat alueelle ja kuinka paljon. Ja jos jotain pitää laskea, se lasketaan koneella.
Samoin siellä lääkekaapissa on pillerit, jotka ovat määrätyn milligrammaisia. Lääkemääräys ei tule koskaan tyyliin "Potilalle määrätty lääkettä x 189ml/mg. Potilaan ikä 54 vuotta ja paino 71 kg. Laske monta tablettia annat potilaalle, jos kaapista löytyy kyseistä lääkettä 10mg 30mg ja 50 mg tabletteina". Se lääkemääräys tulee lääkäriltä "30mgX3 vrk"
Niinhän se on useimpien ammattien kanssa, että siihen opiskellessa täytyy opetella kaikenlaista, jota ei välttämättä sitten käytännön työssä tarvitsekaan. Mutta se, että opetellaan asioiden perusteita vähän laajemmin tai syvällisemmin, kuin mitä on ammatissa tarpeen käytännössä tehdä, auttaa ymmärtämään miksi tehdään niin kuin tehdään. Se avulla voi välttää vaarallisiakin virheitä, kun tietää että asiat eivät ole vältämättä niin yksinkertaisia kuin mitä äkkiä katsoen saattaisi näyttää. Samoin on mahdollista havaita toisten mahdollisesti tekemiä virheitä, kun itsellä on perusteet hallussa. Tämä koskee ihan yleisesti kaikkia aloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Voi hyvä sylvi sentäs..... No totta hitossa sinun on osattava laskea jos olet lääkkeiden kanssa tekemisissä.! Ehkä on parempi että luovutat sillä en minä ainakaan halua sinua työkaveriksi sairaanhoitajana saati olla potilaasi.
No tätä se just on hoitoalalla, eli pätijöitä riittää, muttei tsemppaajia, kun apua ja neuvoja tarvitaan. Onneksi olen ulkona noista kuvioista, ei vaan kestä noita "täydellisiä" sisar-hento-valkoisia. Ja "sylville" kysymys: eikö sinusta löydy sitä tärkeintä, eli empatiaa ja ihmisyyttä? Nippelitiedon oppii, ennemmin tai myöhemmin, mutta ihmisen kohtaamista ei...
Empatia ja ihmisyys ei laske fentanyyli-infuusion nopeutta tai tilavuutta. Voithan sinä mennä ilmaiseksi ihmisten käsistä pitelemään tai mene hyvänen aika vaikka kirkkoon töihin niin pääse jakamaan empatiaa. Sairaanhoitajan on tarkoitus jakaa lääkkeitä ja sitä varten hänellä tulee olla ymmärrys asiaan. Ei se ole mitään nippelitietoa vaan ihan oikeasti vaaditaan ettei lääkkeitä annosteleva ihminen ole totaaliurpo.
kyllä sä ne opit! mä oon kans ihan susipaska matikassa ollut aina ja jännitti kouluun mennessä miten selviän. ensin en ymmärtänyt lainkaan ja jouduin ekan tentin tekemään 7 kertaa uusinnassa ja sen jälkeen päätin että nyt mä alan opettelemaan matikan niin,että osaan ne oikeasti. laskin usean kuukauden joka päivä muutaman laskun,kysyin apua,tein harjoitustenttejä netissä ja muistelin kaavoja. pikkuhiljaa laskut alkoivat sujumaan ja ekan vuoden jälkeen aloin pääsemään jokaisesta lääkelaskutentistä ensimmäisellä kerralla läpi. nykyään jopa tykkään laskea niitä :) ja ekan hylätyn tentin vuoksi mun valmistuminen myöhästyi 2 kk,mutta mitä väliä!
vaikuttaa siltä ettei sulla ole tarpeeksi motivaatiota edes oppia laskemaan?
Kysy neuvoa joltain. Vaikka joltain opiskelukaveriltasi, jolle lääkelaskut ovat helppoja. Työssä on tärkeää osata laskea oikein. Jos esim lääkäri määrää potilaalle 7mg lääkettä ja 5 ml:n ampulissa on 20mg/ml, niin sun pitää osata laskea oikea annos ja siitä myös päätellä, minkä kokoiseen ruiskuun edes alat yrittämään sen ottamista. Siinä ei empatiat auta, jos lasket väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
No heitäpä nyt siitä sitten lonkalta vaikka 860?
DCCCLX? Mä kyllä tykkäsin näistä peruskoulussa.
Eipä ole rakettitiedettä tämäkään. Miten opitaan oikeasti vaikeita hoitoon liittyviä kokonaisuuksia jos tällaisesta triviaalista asiasta pitää valittaa.
Opeteltavia numeroita on seitsemän:
I = 1
V = 5
X = 10
L = 50
C = 100
D = 500
M = 1 000
Luku tehdään laittamalla numeroita (kirjaimia) pötköön suurimmasta pienempään edeten. Silloin kun pienempi luku tulee ennen suurempaa, se vähennetään seuraavasta suuremmasta luvusta, muuten aina summataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Voi hyvä sylvi sentäs..... No totta hitossa sinun on osattava laskea jos olet lääkkeiden kanssa tekemisissä.! Ehkä on parempi että luovutat sillä en minä ainakaan halua sinua työkaveriksi sairaanhoitajana saati olla potilaasi.
No tätä se just on hoitoalalla, eli pätijöitä riittää, muttei tsemppaajia, kun apua ja neuvoja tarvitaan. Onneksi olen ulkona noista kuvioista, ei vaan kestä noita "täydellisiä" sisar-hento-valkoisia. Ja "sylville" kysymys: eikö sinusta löydy sitä tärkeintä, eli empatiaa ja ihmisyyttä? Nippelitiedon oppii, ennemmin tai myöhemmin, mutta ihmisen kohtaamista ei...
Empatia ja ihmisyys ei laske fentanyyli-infuusion nopeutta tai tilavuutta. Voithan sinä mennä ilmaiseksi ihmisten käsistä pitelemään tai mene hyvänen aika vaikka kirkkoon töihin niin pääse jakamaan empatiaa. Sairaanhoitajan on tarkoitus jakaa lääkkeitä ja sitä varten hänellä tulee olla ymmärrys asiaan. Ei se ole mitään nippelitietoa vaan ihan oikeasti vaaditaan ettei lääkkeitä annosteleva ihminen ole totaaliurpo.
Uskomatonta. Lueppa "sylvi" uudelleen mitä kirjoitin. Jokaiselle ottaa oman aikansa oppia, tai sitten ei. Jos ei, niin vastata voi myös ihmismäisesti kun rehellisesti kerrotaan ongelmista. Vaarallisin (urpoin) hoitaja mielestäni on se omasta mielestään täydellinen. Näitä, suoraan sanoen riivinrautoja on nähty. Erityisesti opiskelijoiden ohjauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
No heitäpä nyt siitä sitten lonkalta vaikka 860?
DCCCLX? Mä kyllä tykkäsin näistä peruskoulussa.
Eipä ole rakettitiedettä tämäkään. Miten opitaan oikeasti vaikeita hoitoon liittyviä kokonaisuuksia jos tällaisesta triviaalista asiasta pitää valittaa.
Opeteltavia numeroita on seitsemän:
I = 1
V = 5
X = 10
L = 50
C = 100
D = 500
M = 1 000Luku tehdään laittamalla numeroita (kirjaimia) pötköön suurimmasta pienempään edeten. Silloin kun pienempi luku tulee ennen suurempaa, se vähennetään seuraavasta suuremmasta luvusta, muuten aina summataan.
Tuo viimeinen lause siis tarkoittaa, että jos vaikka I eli 1 tulee luvussa ennen X:ää (10), niin se on luku 9 (=10-1). Käytännössä et juuri tarvitse näistä kuin IV, IX ja XL eli 4, 9 ja 40.
Ihan on samat lääkelaskut terkkareillakin