Lue keskustelun säännöt.
Millaisessa elämäntilanteessa olette te muut 30-vuotiaat
15.10.2017 |
Täytin juuri 30v., esikoinen on 1. luokalla ja toisen lapsen laskettu aika on tammikuussa. Saman miehen kassa yhdeksättä vuotta yhdessä. Valmistuin pari vuotta sitten maisteriksi ja olen vakivirassa, mutta haaveilen uusista opinnoista/uralla etenemisestä.
Kommentit (78)
Täytin kyllä 30 yli kymmenen vuotta sitten, mutta olin silloin vakiduunissa ja lapset olivat 3- ja 1-vuotiaat. Suhde oli kohtuu tuore, 6 vuotta... Odotin ihan hyvillä mielin tulevaa ja varmaan olisin ollut hyvinkin innoissani, jos olisin tiennyt mitä se toi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1.5 vuoden päästä 30 mutta vastataan silti.
Oma firma. Asunto ja harrastukset.
Elämä ihan kivasti. Ei naisia eikä eläimiä.
Terv, sinkkumies 28
Työtön, jatkuvaa sairastelua eikä mitään tietoa mitä lähtisin opiskelemaan kun tästä joskus paranen. Ei stressaa ei. Puoliso onneksi löytyy, hän pitää järjen jotenkin päässä vielä.
Olen 32-vuotias ja asun ulkomailla poikaystäväni kotimaassa. Yhdessä olemme olleet vasta pari vuotta.
jätin yliopisto-opinnot Suomessa maisterivaiheessa kesken (kandi löytyy), koska ala ei tuntunut omalta ja tutustuin mieheeni ulkomailla vaihdon aikana. Ehkä luen vielä maisterin paperit joskus, jos keksin mihin haluan tähdätä. Olemme miehen kanssa kumpikin kuitenkin vakituisessa duunissa. Meillä ei ole lapsia eikä omistusasuntoa. Näistä kummastakin haaveilemme. Elämä tuntuu vielä olevan meillä kummallakin hyvin "vaiheessa", vaikka alkaa ikää kertyä. Olemme kumpikin kuitenkin tahoillamme kärsineet mt-ongelmista 20+-vuotiaina, joten sen vuoksi elämää ei ole tullut "suoritettua" samalla tahdilla kuin moni muu ikätoveri. Paljon on tullut matkustettua ja biletettyä nuorempana, ja nyt elämä on alkanut rauhoittua - ja hyvä niin.
Olen kuollut ja kirjoitan rajan takaa meedion välityksellä.
Täytyy kyllä sanoa että kaikki on ihan jees.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kuollut ja kirjoitan rajan takaa meedion välityksellä.
Täytyy kyllä sanoa että kaikki on ihan jees.
Saako kilttimies edes siellä naista vai joutuuko tyytymään kylmään käteen?
Olen hyvä, kiltti ja välittävä nuorimies. Sanomattakin on selvää, että noilla spekseillä olen myös sinkku ja poikuuskin on tallella. Tässä pikkukaupungissa vain jännimmille miehille riittää naisia (parhaille sitten enemmän kuin ehtivät painaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuollut ja kirjoitan rajan takaa meedion välityksellä.
Täytyy kyllä sanoa että kaikki on ihan jees.
Saako kilttimies edes siellä naista vai joutuuko tyytymään kylmään käteen?
Mitä täällä naisella tekee kun ei ole kättä saatikka muutakaan kehoa ?
Täällä muuten kukatkin laulavat.
Oho, täällä av-palstallahan on palkon korkeakoulun käynyttä porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän päälle 30, miehen kanssa oltu yhdessä 11 vuotta, ei lapsia eikä ole suunnitelmissakaan. Omistusasunto ja laina loppusuoralla. Kouluttauduin juuri uuteen ammattiin ja yritystoiminta alkaa näillä näppäimillä.
Sinkku, pitkäaikaistyötön, vuokramurju, omaisuutta sadan euron osakesijoitus.
Ulkomailla kävin viimeksi Tukholmassa vuonna 2007. Vuoden kohokohtana laiturin nokassa nauttimani käsilämmin kabanossi ja väljähtynyt keskiolut. Harrastuksena pimeällä metsässä kävely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maisterintutkinto mutta ei vakityötä (silloin tällöin keikkatöitä). Ei rahaa omistusasuntoon (siksi asun pikkuisessa vuokrayksiössä) eikä rahaa mihinkään muuhunkaan. Ei parisuhdetta eikä lapsia eikä oikein ystäviäkään. Lapsuudenperheen jäsenetkin asuvat kaukana.
Muutkin alle 30-vuotiaat ovat vastanneet tähän, joten vastaan minäkin. Olen 29-vuotias nainen. Ei ole ammattia eikä työpaikkaa. Koulutuksena peruskoulu. Asun vuokralla yksiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka täällä peukuttaa alaspäin joitakin vastauksia? :D Varsinkin sellaisia joissa joko on pieniä lapsia tai raskaana? :D
31v.sinkku. Omistusasunto, paritalon puolikas. Toimin media-alalla. Kani kotieläimenä.
Naimisissa 8 vuotta, 3 lasta. Opiskelen lähihoitajaksi ja mies käy töissä. Pyöritämme yhdessä myös pientä yritystä. Asunto on kaunis ja mukava saunallinen vuokra kolmio omakotitalo alueella.
Kesät ollaan koko perheen voimin ulkomailla. Ollaan onnellisia, miehen kanssa ollaan hyvä tiimi ja meillä on samanlaiset elämän arvot ja arvostamme perinteitä, lapset on meille todella tärkeitä ja rakastettuja.
33 vuotta, neljä lasta, naimisissa 13 vuotta jo, KTM-tutkinto, vakivirka asiantuntijatehtävissä, omakotitalo pk-seudulla, muutama sijoitusasunto ja paljon velkaa.
Aivan kohta 30v. 2-vuotias lapsi, vakityö ja yliopisto-opiskelut menossa. Omakotitalokin löytyy, mutta juuri nyt parisuhde on vakavan harkinnan alla. Olen varautunut jo eroon.
En silti stressaa. Nautin kaikesta huolimatta elämästäni, sen kaikesta vaiheikkuudesta ja monipuolisuudesta. Haaveilen omasta maatilasta. Seuraan uutisia.