Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oliko lapsuudessasi asioita, joita et saanut syödä tai tehdä, koska vanhemmallasi oli jokin ideologia/ihanne?
Kommentit (680)
Kun olin lapsi, isäni ei koskaan leikannut sunnuntaisin nurmikkoa. Ei saanut pyhäpäivänä pitää meteliä, jos joku naapuri ajoi silloin nurmikkoa sitä paheksuttiin. Myöhemmin isä kyllä luopui tästä "perinteestä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheutimme veljen kanssa pahennusta kun nuorena emme tätä kauppojen poliittista jakoa ymmärtäneet vaan kävimme ostamassa karkkia Elannon kaupasta. Samoin S-ryhmän osuuskauppa meni vanhemmiltani hetkeksi boikottiin kun se onneton meni yhdistymään Elannon kanssa.
En saanut kieltäytyä rippikouluun menemisestä. Ja jos joku perheenjäsenistä suunnitteli kirkosta eroamista, olisi välit katkenneet samantien. Kuitenkin vanhemmat ovat tavallisia "tapakristittyjä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei saanut karkkia, limsaa tai mitään sokerista kuin erityispäivinä. Makkaraa ei saanut, koska siinä on nitriittiä. Muutenkin lapsuudenkodissani syötiin paljon erilaisia kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä. Erittäin terveellisesti siis, mutta nauttien ja hyvää ruokaa arvostaen.
Ja olen tästä todella kiitollinen. Terveellisesti syöminen on mulle helppoa. Mulla on ollut tuuriakin, koska olen nyt nelikymppisenä täysin terve, mutta ehkä näistä lähtökohdista johtuen mulla on ollut terveyteen paremmat lähtökohdat.
Voisko kertoa miksi näin paljon peukkuja alas??
Äitini oli sairas ja kuoli nuorena. Olen kuitenkin tyytyväinen miten osti aina hyvää ja terveellistä ruokaa. Nämä tavat ovat minulla edelleen. Olen terve. Liikuntaa harrastan paljon. En edes ehdi muuta.
Voisko kertoa mikä tässä on väärin.
Ilmeisesti pitäs mussuttaa vaa
No jaa, meillä sai syödä karkkia ja makkaraa eikä nyt mitenkään erityisen kasvisrikas ruokavalio ollut, olen yli 40 ja myös "täysin terve" ja normaalipainoinen. Miksi lihan ja perunan syöminen on mielestäsi mussutusta? Ota huomioon että sata vuotta taaksepäin se taisi olla valtaväestön normaalia arkiruokaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen koti, joten kiroilu oli (naispuolisilta) kielletty.
Olin jo koulussa, kun reippaasti vanhempi isosiskoni kiusasi jostain pojasta. Suutuin ja suusta pääsi "per". Melkein tuli selkäsauna tästä puolikkaasta kirouksesta. Seuranneesta moraalisaarnasta ei puuttunut sanaakaan. Vääryys oli hurskastelevan siskon syy, koska provosoi. (Aikuisina meistä tuli parhaimmat ystävät. :))
Sanomattakin selvää, että kavereiden kanssa kiroilin koko ajan. Alkoi ja päättyi 100 metrin päässä kotoa.
Isompana koululaisena pysähdyin kouluun mennessä kilometrin päässä sillalla laittamaan ripsiväriä.
Kuulostaa ihan 90-luvun lestadiolaisten lasten käytökseltä. Aivan hirveät puheet ja lisäksi huutelivat kaikille.
Ihan perusluteraaneja 1960-luvulla.
Todellakaan ei huudeltu kenellekään ja käyttäydyttiin kauniisti. Mutta nuoret koululaiset keskenämme käytettiin kirosanoja - aikamme kapinalliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perhellämme oli tapana käydä usein teatteriesityksissä, mutta Tampereen Työväen Teatteriin ei koskaan menty.
Vierailija kirjoitti:
Pitkänäperjantaina ei saanut leikkiä koko päivänä kavereiden kanssa vaikka oli vapaata koulusta. Pääsiäisenä piti "kärsiä".
Sama kokemus! Sunnuntaisin ei myöskään saanut lähteä ulos leikkimään tai ylipäänsä leikkiä tai puhuakaan jumalanpalveluksen aikana, vaan se katsottiin hiljaa televisiosta tai oltiin kirkossa. Sunnuntaisin ei saanut käydä kaupoissa silloin kuin aukioloajat vapautuivat, tai ylipäänsä tehdä juuri mitään maallista. Ja tosiaan kirkkopyhät, erityisesti pitkäperjantai, eivät olleet mitään kaverileikkejä varten, vaan silloin piti muistella kärsimyksiä sun muita asiaankuuluvalla hartaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan kaikki tyttöjen jutut olivat humpuukkia. Oikeastaan kaikki mikä liittyi lapsiin oli turhaa ja kallista, myös ruoka.
Äitimme työskenteli koulun keittiössä ja toi aina kotiin sankossa kouluruokaa, mikä oli tarkoitettu biojätteeseen tms. Siinä samassa sankossa oli eri päivien ruokia iloisesti sekaisin ja se oli tarkoitettu meille lapsille. Aina oli myös hirveä huuto ja marttyrointi, jos valitti nälkää koska kyllähän jääkaappi oli täynnä ruokaa = sankko.
Mummoni sääli meitä lapsia ja kävi välillä tekemässä meille lapsille ruokaa, mutta eihän se pitkään riittänyt kun vanhempani rohmusivat suurimman osan heti.
Vierailija kirjoitti:
En saanut pitää mitään punaista päälläni. Meillä oltiin uskovaisia porvareita ja vihattiin punakommreita. Aina isä pitipuheen mannerheimin jumalaisesta sankruudesta.
En itse taas olisi saanut käyttää mustia vaatteita, enkä varsinkaan mustia alusvaatteita. Punainen väri ja kaikki muut värit mustaa lukuunottamatta olisivat kelvanneet. Lukion loppupuolella uskalsin kuitenkin alkaa vihdoin käyttämään lähes täysin pelkkiä mustia vaatteita. Mustia alusvaatteita, siis ihan perusmallisia, arkikäyttöön tarkoitettuja, ei todellakaan mitään sensuelleja olin toki uskaltanut ostaa jo aikaisemmin. Koko aikuisikäni olenkin sitten käyttänyt valtaosin mustia vaatteita. Isäni oli kai demari, mutta en saanut kuitenkaan koskaan puhua omista hyvinkin vasemmistoon kallellaan olevista näkemyksistäni hyvinvointivaltiosta ja Suomen sosiaalipolitiikan ongelmista. Äitiäni ei politiikka tai uskonto kiinnostanut, ei äänestänyt koskaan oli ja näiden asioiden suhteen yllättävän tyhmä ja muutenkin hyvin varautunut ja helposti kiusaantuva ihminen. Äitinikään ei pitänyt kiinnostuksestani sosiaalipolitiikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan kaikki tyttöjen jutut olivat humpuukkia. Oikeastaan kaikki mikä liittyi lapsiin oli turhaa ja kallista, myös ruoka.
Äitimme työskenteli koulun keittiössä ja toi aina kotiin sankossa kouluruokaa, mikä oli tarkoitettu biojätteeseen tms. Siinä samassa sankossa oli eri päivien ruokia iloisesti sekaisin ja se oli tarkoitettu meille lapsille. Aina oli myös hirveä huuto ja marttyrointi, jos valitti nälkää koska kyllähän jääkaappi oli täynnä ruokaa = sankko.
Mummoni sääli meitä lapsia ja kävi välillä tekemässä meille lapsille ruokaa, mutta eihän se pitkään riittänyt kun vanhempani rohmusivat suurimman osan heti.
Oikeasti toi laskiämpärin ruoaksi lapsille?? Tuo on sata kertaa hirveämpää kuin se että meillä syötiin pottua lähes joka päivä eri muodossa. Toisaalta, ruoassa rajusti säästäminen taisi olla yleistä vielä 80-luvulla.
Veriletut. Saatiin koulussa aina pinaattilettuja verilettupäivinä. Vanhempani olivat helluntailaisia. Ei haitannut kyllä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ollut kyllä mitään tuollaista omassa perheessä, mutta jos olimme lestadiolaisessa mummolassa kylässä, niin siellä ei tietenkään ollut telkkaria, ei saanut juoda alkoholia, kiroilla tms.
Varsinkin sunnuntait tuntuivat mummolassa kamalilta, kun ei saanut tehdä juuri mitään, ei edes käsitöitä. Lepopäivä piti todellakin pyhittää. Onneksi tykkäsin lukea kirjoja, sitä sentään sai tehdä. Onnekseen eivät tienneet, millaisia kirjoja sillon lapsena oikein luin...
Olihan Water DeCampin Hekumallinen Berliini yksi niistä kirjoista, olihan? Se on myös minun suosikkini kaikista kirjoista maailmassa, sillä se on tavallisen kirjan lisäksi myös matkaopas Synnin Mekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Aiheutimme veljen kanssa pahennusta kun nuorena emme tätä kauppojen poliittista jakoa ymmärtäneet vaan kävimme ostamassa karkkia Elannon kaupasta. Samoin S-ryhmän osuuskauppa meni vanhemmiltani hetkeksi boikottiin kun se onneton meni yhdistymään Elannon kanssa.
Just sama. En saanut käydä E- ja K-ketjujen kaupoissa. Kerran erehdyin ostamaan penaalin K-kaupasta, ja voi taivas sitä huutoa. Vain SOK oli sallittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi saanut ystävystyä tytön kanssa, jonka vanhemmat olivat eronneet. Ettei haureuden synti tarttuisi minuunkin. Kuitenkin juuri tuosta tytöstä tuli paras ystäväni. Vei vuosia, ennen kuin sain kutsua ystäväni käymään meillä kotona. Se harmitti ja nolotti.
Myöhemmin äiti katui ankaruuttaan ja pyysi anteeksi kasvatusmetodejaan. Hän muuttui iän myötä leppoisampaan suuntaan.😊
En voinut pelata tai leikkiä työläislasten kanssa, koska isä oli ns "herra". Elettiin 70lukua.
Niinpä sain olla aina yksin.
Se oli sitä wanhaa hywää aikaa se. Pervoa tämän päivän näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Isä oli kova kommunisti. En saanut katsoa telkkarista mitään amerikkalaisia lastenohjelmia, ne oli kapitalistista hapatusta. Neukkupiirrettyjä sai katsoa. Muutenkin isä paasasi jenkkivihaansa aina, ja tämä näkyi melkein kaikessa arjessamme.
Paljon samaa meillä, ne venäläiset piirretyt olivat vaan niin huippuhyviä 🙄 Minä ostin ensimmäiset farkkuni joskus 16-vuotiaana, jolloin olin itse hankkinut kesätöissä niihin rahat. Isän mielestä farkut olivat amerikkalaista hapatusta ja hänen tyttärensähän ei kulje farkuissa.
Kun kävin keskikoulua, meidän kaupungissa oli sellainen jako, ettei oppikoululaisten ollut sopivaa seurustella ammattikoululaisten kanssa. Ystäväni tapaili vanhemmiltaan salaa amispoikaa ja sai lapsen 16-vuotiaana. Nuoret vihittiin presidentin luvalla, koska "pakkomeno".
Vanhemmilla oli sellainen ev.lut.ideologia. Ei saanut virpoa tai esimerkiksi teininä harrastaa joogaa. Kaikki s**tanallinen kuten monet muihin kulttuureihin tai uskontoihin viittaavat tai yhtään punkahtava asusteet oli kiellettyjä. Sunnuntaiaamupäivänä ei saanut käyttää puhelinta tai käydä kenenkään ovella (ei siis oltu kirkossa, mutta joku muu saattoi vaikka kuunnella jumalanpalvelusta). Syödä ei saanut rukoilematta ensin, ja pitkäperjantaina ei saanut syödä lihaa (kala oli ok). Juhannustaiat oli kiellettyjä ja kaikki muukin sen kaltainen "noituuteen" viittaava.
Äitini olisi saanut halvauksen Halloweenista. MUTTA nyt mummina leipoo onnesta soikeana jotain nakkimuumioita Halloweenina lastenlasten kanssa. Minkä lie aivotärähdyksen saanut tässä välissä.
Vierailija kirjoitti:
Kun kävin keskikoulua, meidän kaupungissa oli sellainen jako, ettei oppikoululaisten ollut sopivaa seurustella ammattikoululaisten kanssa. Ystäväni tapaili vanhemmiltaan salaa amispoikaa ja sai lapsen 16-vuotiaana. Nuoret vihittiin presidentin luvalla, koska "pakkomeno".
Joo, jos tyttö tuli raskaaksi, se oli pakkomeno. Ihan yleinen tapa vielä 60-luvulla.
Alue: Aihe vapaa
Oikeassa oli isäsi insuliiniresistanssi tulee sokerista ja siemenöljyistä