Olen yllättynyt ja pettynyt siitä kuinka huonoksi parisuhde muuttui lasten syntymän jälkeen
Onko muille käynyt näin? Että ei olisi ennen lapsia yhtään osannut kuvitella, että suhde voi muuttua niin huonoksi?
Tietenkin tiesin että lapset muuttavat elämän täysin ja pikkulapsiaika tulee olemaan raskasta jne. mutta en siltikään epäillyt yhtään etteikö suhteemme kestäisi sitä. Kuinka väärässä olinkaan. Lapset nyt 5 ja 3 ja ollaan ihan eron partaalla. Vauva-aika meni vielä ihan ok vaikka toki nyt jälkeen päin osaan nähdä että suhde alkoi mennä alamäkeä heti ensimmäisen lapsen jälkeen. Mutta vasta viimeiset pari vuotta mennyt tosi huonosti.
Mies on kuin toinen ihminen nykyään. Älyttömintä on se että pidin häntä tosi hyvänä isänä. Hänellä on kaksi lasta jo ennestään (meillä ei ole silti varsinaisesti uusperheen ongelmia vaan ongelmat liittyvät yhteisiin lapsiin ja yhteiseen arkeen) Nykyään pidän häntä surkeana isänä. Sekä hänen teini-ikäisille että meidän yhteisille pienille.
Ärsyttää koko äijä mutta erokaan ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. En halua alkaa tappelemaan lapsista. Mulla ei ole edes mitään oikeuksia tavata miehen lapsia. Ollaan oltu yhdessä 9 vuotta eli ovat kuitenkin jo rakkaita.
Kommentit (169)
Elämä on valintoja, ja nyt valinnalla oli tällaiset (täysin ennakoitavat) seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Meille miehille seksi on merkittävämpi asia kuin naisille. Jos vaimo muuttuu lasten saannin jälkeen haluttomaksi lahnaksi on frustraatio miehen puolella valtava ja voi johtaa yllä kuvatun laiseen tilanteeseen.
Pitäisikö miehen työntää heppinsä kaktukseen ja fiilistellä sen jälkeen seksiä? Lisättynä pitkään jatkuneella valvomisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi helvetissä ihmiset hankkivat lapsia, kun sillä on niin usein tällaisia seurauksia? Mitä sellaista omasta elämästä puuttuu, että tuollainen riski kannattaa ottaa?
Ihmisiä ja lapsia on erilaisia. Toiset nukkuvat hyvin ja toiset huonosti. Toisilla yksikin lapsi on liikaa, kun ei edes itsestä pystytä pitämään huolta. Toisilla on on useampia lapsia ilman ongelmia. Myös lasten ikäero vaikuttaa 2 v. on pieni ikäero.
Tämä ei kyllä vastannut kysymykseen.
"Miksi jotkut pelaavat venäläistä rulettia?"
"Kaikissa pesissä ei ole patruunaa."
Mikä ihmeen analogia tämä on? Kerrotko, mikä on se positiivinen lopputulos venäläisestä ruletista. En keksi mitään muuta kuin hetkellisen hyvän olon tunteen, kun selviääkin hengissä.
Itse olen lapseton, mutta ajattelen lasten tuovan niin paljon onnea ja rakkautta elämään, että siinä on syitä niitä hankkia. Tietenkään ei voi etukäteen tietää, mitä kaikkia muutoksia elämässä tulee tapahtumaan, mutta aika monet asiat nyt vaan ovat sellaisia, että pitää vaan luottaa ja toivoa, että asiat järjestyvät.
Tuo saamani vastaus oli typerä. Se oli vain: "No aina ei käy niin." Juu ei käy, mutta se ei vastannut kysymykseeni.
Typerään kysymykseen saa typerän vastauksen. Jos kuvittelet, että pelkästään omilla valinnoilla ja valisematta jättämisillä voit taata 100 % sellaisen elämän kuin itse suunnittelit voit yllättyä. Toki valinnoilla on vaikutuksensa, mutta mikään ei ole 100 % varmaa.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja, ja nyt valinnalla oli tällaiset (täysin ennakoitavat) seuraukset.
Meillä ei ole yksikään ystäväpariskunta eronnut, ei silloin kun tuli lapsia eikä lasten aikuistuessa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tätä epäillyt ja siksi olen vela.
Huonoon suhteeseen, jossa ei toiseen voi luottaa ei kannata lapsia hankkia. Urheiluhullu työnarkomaani on harvoin hyvä isä tai äiti.
Meillä molemmat ottivat vastuun lapsista ja hyvin meni.
Sen verran kauan olimme olleet yhdessä jo ennen lapsia puolisosta ei varsinaisesti yllättänyt mikään asia. Stressaavaa elämänvaiheeseenkin osasi varautua etukäteen. Ajankäyttö ehkä eniten aiheutti yllätyksiä ei niinkään lasten osalta kuin muiden yllättävien asioiden takia. Välillä on mietitty onko parisuhde se asia johon halutaan aikaa käyttää, eikä siihen ehkä aina tarpeeksi voimia ole ollutkaan käytettävänä, ehkä suurin yllätys onkin se miten hyvin se kaikesta huolimatta kesti myös pikkulapsi ajan.
Ei yhtään kiinnosta hankkia lapsia. Olen 44 ja mies. Nautin vapaudesta elää vaimoni kanssa kaksistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi helvetissä ihmiset hankkivat lapsia, kun sillä on niin usein tällaisia seurauksia? Mitä sellaista omasta elämästä puuttuu, että tuollainen riski kannattaa ottaa?
Ihmisiä ja lapsia on erilaisia. Toiset nukkuvat hyvin ja toiset huonosti. Toisilla yksikin lapsi on liikaa, kun ei edes itsestä pystytä pitämään huolta. Toisilla on on useampia lapsia ilman ongelmia. Myös lasten ikäero vaikuttaa 2 v. on pieni ikäero.
Tämä ei kyllä vastannut kysymykseen.
"Miksi jotkut pelaavat venäläistä rulettia?"
"Kaikissa pesissä ei ole patruunaa."
Mikä ihmeen analogia tämä on? Kerrotko, mikä on se positiivinen lopputulos venäläisestä ruletista. En keksi mitään muuta kuin hetkellisen hyvän olon tunteen, kun selviääkin hengissä.
Itse olen lapseton, mutta ajattelen lasten tuovan niin paljon onnea ja rakkautta elämään, että siinä on syitä niitä hankkia. Tietenkään ei voi etukäteen tietää, mitä kaikkia muutoksia elämässä tulee tapahtumaan, mutta aika monet asiat nyt vaan ovat sellaisia, että pitää vaan luottaa ja toivoa, että asiat järjestyvät.
Tuo saamani vastaus oli typerä. Se oli vain: "No aina ei käy niin." Juu ei käy, mutta se ei vastannut kysymykseeni.
Typerään kysymykseen saa typerän vastauksen. Jos kuvittelet, että pelkästään omilla valinnoilla ja valisematta jättämisillä voit taata 100 % sellaisen elämän kuin itse suunnittelit voit yllättyä. Toki valinnoilla on vaikutuksensa, mutta mikään ei ole 100 % varmaa.
En kuvittele, eikä kysymykseni ollut "Miksi valitsit tuollaisen elämän?" Lue aikaisemmat viestit ennen vastaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on valintoja, ja nyt valinnalla oli tällaiset (täysin ennakoitavat) seuraukset.
Meillä ei ole yksikään ystäväpariskunta eronnut, ei silloin kun tuli lapsia eikä lasten aikuistuessa.
Juu, ja metso on yhden tyyppinen lintu. Miten tämä liittyy siteeraamaasi kommenttiin?
Ei lapsia minulle kiitos kirjoitti:
Ei yhtään kiinnosta hankkia lapsia. Olen 44 ja mies. Nautin vapaudesta elää vaimoni kanssa kaksistaan.
Miksi vauvapalstailet?
Olen mies.
Allekirjoitan sen, että ennen lasten syntymää kaikki on helpompaa. Stressaavaa elämäntilannetta täytyisi osata hallita. Kaikilla miehillä ei tätä taitoa ole, ei kunnolla minullakaan. Tunnistan sen, kuinka välillä stressaavassa lapsiperhearjessa viha ja raivo pyrkii esiin. Nyt on ollut pakko opetella sen hillintää, ja kääntää kaikki sisäänpäin. Mutta näin se kasvaa ahdistukseksi, josta ei pakokeinoa näy. Joskus on helpompaa, joskus vaikeaa. Aggressiivisuus on muuttunut osaltani eskapismihakuisuudeksi, valittamiseksi, pessimismiksi ja itsetuhoisiksi ajatuksiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tiesin tuon, siksi meille ei lasta tulekaan.Arvostan hyvin toimivaa parisuhdetta sinappikonetta korkeammalle.
Oletko jo itse oppinut sisäsiistiksi?
Tuhositko vanhempiesi parisuhteen?
Vierailija kirjoitti:
Meille miehille seksi on merkittävämpi asia kuin naisille. Jos vaimo muuttuu lasten saannin jälkeen haluttomaksi lahnaksi on frustraatio miehen puolella valtava ja voi johtaa yllä kuvatun laiseen tilanteeseen.
Puhu vain omasta puolestasi.
Minulle miehenä ainakaan seksi ei enää paljon merkkaa, ainakaan se, mitä vaimon kanssa voi harrastaa. Paneminen on muuttunut pakkopullaksi. Ei parin lapsen ja imetyksen sekä 15 yhteisen vuoden jälkeen enää vaimo mitään suuria intohimoja herätä. Seksi on lähinnä vaimon tyydyttämistä, jonka jälkeen saan vaimolta käsi- tai suuhoidon. En ole lauennut häneen enää sen jälkeen kun nuorempi lapsemme sai alkunsa. Usein ei tosin tee mieli edes vaimon käsittelyä, vaan lopetan koko touhun vaimon saatua orgasmin, ja hoidan itseni vessassa ennen nukkumaanmenoa.
Vaimo on yllättävän tyytyväinen, olen vain naamioinut koko homman testovajeeksi ym. Oikeasti hakkaan hanskaa nettipornolle päivittäin. Sen katselu antaa enemmän nautintoa kuin vaimoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille miehille seksi on merkittävämpi asia kuin naisille. Jos vaimo muuttuu lasten saannin jälkeen haluttomaksi lahnaksi on frustraatio miehen puolella valtava ja voi johtaa yllä kuvatun laiseen tilanteeseen.
Puhu vain omasta puolestasi.
Minulle miehenä ainakaan seksi ei enää paljon merkkaa, ainakaan se, mitä vaimon kanssa voi harrastaa. Paneminen on muuttunut pakkopullaksi. Ei parin lapsen ja imetyksen sekä 15 yhteisen vuoden jälkeen enää vaimo mitään suuria intohimoja herätä. Seksi on lähinnä vaimon tyydyttämistä, jonka jälkeen saan vaimolta käsi- tai suuhoidon. En ole lauennut häneen enää sen jälkeen kun nuorempi lapsemme sai alkunsa. Usein ei tosin tee mieli edes vaimon käsittelyä, vaan lopetan koko touhun vaimon saatua orgasmin, ja hoidan itseni vessassa ennen nukkumaanmenoa.
Vaimo on yllättävän tyytyväinen, olen vain naamioinut koko homman testovajeeksi ym. Oikeasti hakkaan hanskaa nettipornolle päivittäin. Sen katselu antaa enemmän nautintoa kuin vaimoni.
Eli olet pornoriippuvainen ja sen takia et halua vaimoasi. No ainakin hoitelet vaimosi, siitä pisteet. Mutta milloin viimeksi olet kokeillut lopettaa pornon katselun ja runkkaamisen pariksi kuukaudeksi? Seksielämänne voisi olla paljon mielenkiintoisempi jos edes vähän yrittäisit.
Vierailija kirjoitti:
Puhu vain omasta puolestasi.
Minulle miehenä ainakaan seksi ei enää paljon merkkaa, ainakaan se, mitä vaimon kanssa voi harrastaa. Paneminen on muuttunut pakkopullaksi. Ei parin lapsen ja imetyksen sekä 15 yhteisen vuoden jälkeen enää vaimo mitään suuria intohimoja herätä. Seksi on lähinnä vaimon tyydyttämistä, jonka jälkeen saan vaimolta käsi- tai suuhoidon. En ole lauennut häneen enää sen jälkeen kun nuorempi lapsemme sai alkunsa. Usein ei tosin tee mieli edes vaimon käsittelyä, vaan lopetan koko touhun vaimon saatua orgasmin, ja hoidan itseni vessassa ennen nukkumaanmenoa.
Vaimo on yllättävän tyytyväinen, olen vain naamioinut koko homman testovajeeksi ym. Oikeasti hakkaan hanskaa nettipornolle päivittäin. Sen katselu antaa enemmän nautintoa kuin vaimoni.
Ja olet tyytyväinen elämääsi? Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille miehille seksi on merkittävämpi asia kuin naisille. Jos vaimo muuttuu lasten saannin jälkeen haluttomaksi lahnaksi on frustraatio miehen puolella valtava ja voi johtaa yllä kuvatun laiseen tilanteeseen.
Puhu vain omasta puolestasi.
Minulle miehenä ainakaan seksi ei enää paljon merkkaa, ainakaan se, mitä vaimon kanssa voi harrastaa. Paneminen on muuttunut pakkopullaksi. Ei parin lapsen ja imetyksen sekä 15 yhteisen vuoden jälkeen enää vaimo mitään suuria intohimoja herätä. Seksi on lähinnä vaimon tyydyttämistä, jonka jälkeen saan vaimolta käsi- tai suuhoidon. En ole lauennut häneen enää sen jälkeen kun nuorempi lapsemme sai alkunsa. Usein ei tosin tee mieli edes vaimon käsittelyä, vaan lopetan koko touhun vaimon saatua orgasmin, ja hoidan itseni vessassa ennen nukkumaanmenoa.
Vaimo on yllättävän tyytyväinen, olen vain naamioinut koko homman testovajeeksi ym. Oikeasti hakkaan hanskaa nettipornolle päivittäin. Sen katselu antaa enemmän nautintoa kuin vaimoni.Eli olet pornoriippuvainen ja sen takia et halua vaimoasi. No ainakin hoitelet vaimosi, siitä pisteet. Mutta milloin viimeksi olet kokeillut lopettaa pornon katselun ja runkkaamisen pariksi kuukaudeksi? Seksielämänne voisi olla paljon mielenkiintoisempi jos edes vähän yrittäisit.
Älkää nyt taas alkako tuputtaa jotain no-fap ideologiaa.
En aio tyytyä siihen, että en voisi edes katsella padilta jotain vähän hehkeämpää kuin alaston vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhu vain omasta puolestasi.
Minulle miehenä ainakaan seksi ei enää paljon merkkaa, ainakaan se, mitä vaimon kanssa voi harrastaa. Paneminen on muuttunut pakkopullaksi. Ei parin lapsen ja imetyksen sekä 15 yhteisen vuoden jälkeen enää vaimo mitään suuria intohimoja herätä. Seksi on lähinnä vaimon tyydyttämistä, jonka jälkeen saan vaimolta käsi- tai suuhoidon. En ole lauennut häneen enää sen jälkeen kun nuorempi lapsemme sai alkunsa. Usein ei tosin tee mieli edes vaimon käsittelyä, vaan lopetan koko touhun vaimon saatua orgasmin, ja hoidan itseni vessassa ennen nukkumaanmenoa.
Vaimo on yllättävän tyytyväinen, olen vain naamioinut koko homman testovajeeksi ym. Oikeasti hakkaan hanskaa nettipornolle päivittäin. Sen katselu antaa enemmän nautintoa kuin vaimoni.Ja olet tyytyväinen elämääsi? Surullista.
Tyytyväisempi kuin aikoihin. En ole enää tekemässä ehdotuksia joista iso osa torpataan vain saadakseni keskinkertaista avioseksiä.
Huom. En torju yhtään vaimoni ehdotusta, koska en halua että hänelle tulee siitä samat paskat fiilikset kuin itselleni torjunnoista.
En pysty samaistumaan ap:hen, kun meillä suhde on vain parantunut lasten myötä. Se vain vahvistaa meitä entisestään, kun puhallamme yhteen hiileen lasten kasvatuksen, kurituksen yms. suhteen. Olemme nyt läheisempiä, kuin mitä olimme ennen lapsia. Ja se, että nainen ei halua seksiä lasten teon jälkeen ei meillä kyllä pidä paikkaansa. Minun haluni ovat päinvastoin kasvaneet, olen nähtävästi "puhjennut kukkaan". Ennen lapsia olin vielä nuori, kokematon, ujo. Nyt olen itsevarma, kokenut ja rohkea kokeilla kaikkea. Haluaisin seksiä monta kertaa viikossa, mutta mies ei ole koskaan, edes suhteemme alussa, ollut niin seksin perään. Kukaan ei ole täydellinen, sentään hän yrittää olla aktiivisempi makkarin puolella, siitä hänelle pisteet. En saa riittävästiä seksiä, mutta saan mieheltäni todella paljon rakkautta, pusuja ja haleja, yhdessä olemista. Hän auttaa lasten hoitamisessa, pesee pyykkejä, tekee ruokaa, viettää kanssani aikaa lasten mentyä nukkumaan... Seksin puute on se pienin pahe, kun muuten hän on mitä ihanin aviomies ja isä. :)
Meille miehille seksi on merkittävämpi asia kuin naisille. Jos vaimo muuttuu lasten saannin jälkeen haluttomaksi lahnaksi on frustraatio miehen puolella valtava ja voi johtaa yllä kuvatun laiseen tilanteeseen.