Mihin perustuu tämä Tuntemattoman sotilaan suuri hehkutus.
Kaikki kehuu kilpaa ennakkonäytöksen jälkeen, miten tämä oli paras versio ja paras koskaan tehty elokuva.
Kävikö oikeasti näin, että epäilijöille lyötiin luu kurkkuun ja suut tukittiin?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Ööh. Siis Tuntematonhan on Väinö Linnan omin sanoin: "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki". Se on juuri sen idea. Kritisoida sodan mielettömyyttä tavallisen ihmisen perspektiivistä ja samalla tuoda esiin se, kuinka nämä nuoret miehet täyttivät velvollisuutensa vaikeassa tilanteessa. Eli sotilaat oli sankareita, velvollisuudentuntoisia ihmisiä, jotka täyttivät paikkansa isommissa, järjettömissä kuvioissa.
Tuntemattomassa oli kyllä myös melkoisia antisankareita, jotka eivät paikkaansa täyttäneen, kuten Riitaoja ja Rahikainen.
Maannerheimhan oli persereijän kairaaja.
Vierailija kirjoitti:
Ruokkivaa kättä ei purra.
Sitten sen todellisuuden vasta näkee, kun suuri yleisö pääsee katsomaan.
Suuri yleisö menee katsomaan "Yösyöttö" elokuvaa josta tuli yllättävän hyvä ja siksi hitti.
Ei taida enää oikein iskeä nämä "tuntemattomat sotilaat".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööh. Siis Tuntematonhan on Väinö Linnan omin sanoin: "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki". Se on juuri sen idea. Kritisoida sodan mielettömyyttä tavallisen ihmisen perspektiivistä ja samalla tuoda esiin se, kuinka nämä nuoret miehet täyttivät velvollisuutensa vaikeassa tilanteessa. Eli sotilaat oli sankareita, velvollisuudentuntoisia ihmisiä, jotka täyttivät paikkansa isommissa, järjettömissä kuvioissa.
Tuntemattomassa oli kyllä myös melkoisia antisankareita, jotka eivät paikkaansa täyttäneen, kuten Riitaoja ja Rahikainen.
Mutta sekin on totuus. Ihmisiä on aina ollut laidasta laitaan. Jotkut tekee paremmin hommansa kuin toiset. Sitä paitsi Rahikainen oli tarpeellinen, hän meinaan hankki porukalle kaikkea ekstraa "kauppamiestaidoillaan". Ylipäätään ryhmädynamiikassa pitää olla aina heikommat lenkit ja ne vahvemmat lenkit. Siitä muodostuu se kokonaisuus. Vahvemmilla ja keskinkertaisuuksilla pitää olla joku, johon verrattuna ovat hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Reino Lehväslaihin mistä tahansa kirjasta (laaja tuotanto) saisi tuoreemman elokuvan kuin jostain uudelleenlämmitetystä tuntemattomasta jota katsoja saa mennä katsomaan tyyliin kuinkahan tuo tai tuo tv.stä tuttu näyttelijä tulkitsee sen ja sen sotamiehen tai korpraalin roolin.
Saisipa hyvinkin. Valitettavasti Lehväslaihon teosten kirjallinen taso on niin paljon heikompi kuin Linnan, että elokuvan käsikirjoittaja saisi hikoilla aika lailla. Tuntemattoman sotilaan osalta tilanne on käänteinen: ohjaajan ongelmana on, mitkä loitavat kohtaukset täytyy jättää pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reino Lehväslaihin mistä tahansa kirjasta (laaja tuotanto) saisi tuoreemman elokuvan kuin jostain uudelleenlämmitetystä tuntemattomasta jota katsoja saa mennä katsomaan tyyliin kuinkahan tuo tai tuo tv.stä tuttu näyttelijä tulkitsee sen ja sen sotamiehen tai korpraalin roolin.
Saisipa hyvinkin. Valitettavasti Lehväslaihon teosten kirjallinen taso on niin paljon heikompi kuin Linnan, että elokuvan käsikirjoittaja saisi hikoilla aika lailla. Tuntemattoman sotilaan osalta tilanne on käänteinen: ohjaajan ongelmana on, mitkä loitavat kohtaukset täytyy jättää pois.
No jaa. Lehväslaihon kirjoissa on toimintaa, mikä olisi helppo siirtää valkokankaalle, kun taas Tuntemattomassa on paljon sellaista kuvausta, mitä on vaikea tai suorastaan mahdoton ilmentää pelkällä toiminnalla tai repliikeillä.
Totta kai Lehväslaihon kirjat ovat suurimmaksi osaksi sellaisia, että kun on lukenut yhden, on lukenut kaikki. Mutta sen tyyppinen juoni, suht universaali sissitarina, voisi vedota myös Suomen ulkopuolella. Ja varmaan paremminkin kuin Tuntematon, koska se taas on niin paikkaan ja aikaan sidottu ja suomalaisille tärkeä muutenkin kuin vain tarinana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin käydä katsomassa Vesalan tisuleiden tähden.
Koko tuo rooli perustuu siihen Rokan yhteen ainoaan repliikin sivulauseeseen " koton'miun raskaana oleva eukkoin Lyyli niittää viljaa ,ja tääl'mie viel siul'jottai kivilöitä polunvarteen asettelemmaa..." .
Eli on mainittu vain siinä koko kirjassa.
Sen sivulauseen varaan koko se rooli on rakennettu.
Heti saapuessaan Rokka mainitsee, että heillä Tassun kanssa on akat ja mukulat. Haavoituttuaan Rokka sanoo lähtevänsä Lyytin luo, laskemaan mukulat jos on vaikka lisääntyneet. Näin äkkiseltään ei tule mieleen noita kolmea mainintaa enempää. Eipä Kariluodon Sirkastakaan paljon romaanissa kerrota, ja hänkin on mukana elokuvassa. Itse olisin jättänyt molemmat pois ja pitäytynyt tarkemmin kirjan tarinassa, mutta ilmeisesti pitää paikkansa se mitä Louhimies jossain jutussa sanoi, että nykyajan varsinkin nuoret katsojat tarvitsevat sen kotirintamaosuuden ikäänkuin kontrastiksi, koska kotirintaman elämä ei ole enää samalla lailla läsnä ja muistissa kuin 50-luvulla. Jotenkin noin, en muista ihan tarkkaan. Omasta mielestäni kotirintaman tapahtumia olisi voinut ottaa vaikka Pohjantähdestä, koska Koskelan perheestä Linna sentään on kirjoittanut.
Muistinpa olleeni väärässä. Rokka kertoo vaimostaan myös Mannerheimin syntymäpäivien yhteydessä: arvelee lomalla olevan Tassun tuovan eukolta paketin. Hieman myöhemmin hän kertoilee Vanhalalle mm. miten Lyyti suuttui kun hän huijasi tämän isää, ja että kun eukko suuttuu niin hän alkaa pyörittää polkkaa.
Ja tanssiessaan kiljupäissään Suen Tassun kanssa sanailee jo melko ärsyyntyneenä, et 'Lyyti on miun ja Hilda? on siun', kun Tassu alkoholin herkistämänä ilmeisesti alkoi vähän kaikkea ehdottelemaan. Lie vaikka vaimonvaihdosta jotain sokeltanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin käydä katsomassa Vesalan tisuleiden tähden.
Koko tuo rooli perustuu siihen Rokan yhteen ainoaan repliikin sivulauseeseen " koton'miun raskaana oleva eukkoin Lyyli niittää viljaa ,ja tääl'mie viel siul'jottai kivilöitä polunvarteen asettelemmaa..." .
Eli on mainittu vain siinä koko kirjassa.
Sen sivulauseen varaan koko se rooli on rakennettu.
Heti saapuessaan Rokka mainitsee, että heillä Tassun kanssa on akat ja mukulat. Haavoituttuaan Rokka sanoo lähtevänsä Lyytin luo, laskemaan mukulat jos on vaikka lisääntyneet. Näin äkkiseltään ei tule mieleen noita kolmea mainintaa enempää. Eipä Kariluodon Sirkastakaan paljon romaanissa kerrota, ja hänkin on mukana elokuvassa. Itse olisin jättänyt molemmat pois ja pitäytynyt tarkemmin kirjan tarinassa, mutta ilmeisesti pitää paikkansa se mitä Louhimies jossain jutussa sanoi, että nykyajan varsinkin nuoret katsojat tarvitsevat sen kotirintamaosuuden ikäänkuin kontrastiksi, koska kotirintaman elämä ei ole enää samalla lailla läsnä ja muistissa kuin 50-luvulla. Jotenkin noin, en muista ihan tarkkaan. Omasta mielestäni kotirintaman tapahtumia olisi voinut ottaa vaikka Pohjantähdestä, koska Koskelan perheestä Linna sentään on kirjoittanut.
Muistinpa olleeni väärässä. Rokka kertoo vaimostaan myös Mannerheimin syntymäpäivien yhteydessä: arvelee lomalla olevan Tassun tuovan eukolta paketin. Hieman myöhemmin hän kertoilee Vanhalalle mm. miten Lyyti suuttui kun hän huijasi tämän isää, ja että kun eukko suuttuu niin hän alkaa pyörittää polkkaa.
Ja tanssiessaan kiljupäissään Suen Tassun kanssa sanailee jo melko ärsyyntyneenä, et 'Lyyti on miun ja Hilda? on siun', kun Tassu alkoholin herkistämänä ilmeisesti alkoi vähän kaikkea ehdottelemaan. Lie vaikka vaimonvaihdosta jotain sokeltanut.
Kiva tarina, pisteet yrityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin käydä katsomassa Vesalan tisuleiden tähden.
Koko tuo rooli perustuu siihen Rokan yhteen ainoaan repliikin sivulauseeseen " koton'miun raskaana oleva eukkoin Lyyli niittää viljaa ,ja tääl'mie viel siul'jottai kivilöitä polunvarteen asettelemmaa..." .
Eli on mainittu vain siinä koko kirjassa.
Sen sivulauseen varaan koko se rooli on rakennettu.
Heti saapuessaan Rokka mainitsee, että heillä Tassun kanssa on akat ja mukulat. Haavoituttuaan Rokka sanoo lähtevänsä Lyytin luo, laskemaan mukulat jos on vaikka lisääntyneet. Näin äkkiseltään ei tule mieleen noita kolmea mainintaa enempää. Eipä Kariluodon Sirkastakaan paljon romaanissa kerrota, ja hänkin on mukana elokuvassa. Itse olisin jättänyt molemmat pois ja pitäytynyt tarkemmin kirjan tarinassa, mutta ilmeisesti pitää paikkansa se mitä Louhimies jossain jutussa sanoi, että nykyajan varsinkin nuoret katsojat tarvitsevat sen kotirintamaosuuden ikäänkuin kontrastiksi, koska kotirintaman elämä ei ole enää samalla lailla läsnä ja muistissa kuin 50-luvulla. Jotenkin noin, en muista ihan tarkkaan. Omasta mielestäni kotirintaman tapahtumia olisi voinut ottaa vaikka Pohjantähdestä, koska Koskelan perheestä Linna sentään on kirjoittanut.
Muistinpa olleeni väärässä. Rokka kertoo vaimostaan myös Mannerheimin syntymäpäivien yhteydessä: arvelee lomalla olevan Tassun tuovan eukolta paketin. Hieman myöhemmin hän kertoilee Vanhalalle mm. miten Lyyti suuttui kun hän huijasi tämän isää, ja että kun eukko suuttuu niin hän alkaa pyörittää polkkaa.
Ja tanssiessaan kiljupäissään Suen Tassun kanssa sanailee jo melko ärsyyntyneenä, et 'Lyyti on miun ja Hilda? on siun', kun Tassu alkoholin herkistämänä ilmeisesti alkoi vähän kaikkea ehdottelemaan. Lie vaikka vaimonvaihdosta jotain sokeltanut.
Kiva tarina, pisteet yrityksestä.
Eipä tuo taida olla satuilua, itsekin muistan tuon kohtauksen, 'Lyytistä et haasta mitään, Lyyti on miun'. On vissiin Sotaromaanista ja oli ainakin Mollbergin versiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin käydä katsomassa Vesalan tisuleiden tähden.
Koko tuo rooli perustuu siihen Rokan yhteen ainoaan repliikin sivulauseeseen " koton'miun raskaana oleva eukkoin Lyyli niittää viljaa ,ja tääl'mie viel siul'jottai kivilöitä polunvarteen asettelemmaa..." .
Eli on mainittu vain siinä koko kirjassa.
Sen sivulauseen varaan koko se rooli on rakennettu.
Heti saapuessaan Rokka mainitsee, että heillä Tassun kanssa on akat ja mukulat. Haavoituttuaan Rokka sanoo lähtevänsä Lyytin luo, laskemaan mukulat jos on vaikka lisääntyneet. Näin äkkiseltään ei tule mieleen noita kolmea mainintaa enempää. Eipä Kariluodon Sirkastakaan paljon romaanissa kerrota, ja hänkin on mukana elokuvassa. Itse olisin jättänyt molemmat pois ja pitäytynyt tarkemmin kirjan tarinassa, mutta ilmeisesti pitää paikkansa se mitä Louhimies jossain jutussa sanoi, että nykyajan varsinkin nuoret katsojat tarvitsevat sen kotirintamaosuuden ikäänkuin kontrastiksi, koska kotirintaman elämä ei ole enää samalla lailla läsnä ja muistissa kuin 50-luvulla. Jotenkin noin, en muista ihan tarkkaan. Omasta mielestäni kotirintaman tapahtumia olisi voinut ottaa vaikka Pohjantähdestä, koska Koskelan perheestä Linna sentään on kirjoittanut.
Muistinpa olleeni väärässä. Rokka kertoo vaimostaan myös Mannerheimin syntymäpäivien yhteydessä: arvelee lomalla olevan Tassun tuovan eukolta paketin. Hieman myöhemmin hän kertoilee Vanhalalle mm. miten Lyyti suuttui kun hän huijasi tämän isää, ja että kun eukko suuttuu niin hän alkaa pyörittää polkkaa.
Ja tanssiessaan kiljupäissään Suen Tassun kanssa sanailee jo melko ärsyyntyneenä, et 'Lyyti on miun ja Hilda? on siun', kun Tassu alkoholin herkistämänä ilmeisesti alkoi vähän kaikkea ehdottelemaan. Lie vaikka vaimonvaihdosta jotain sokeltanut.
Kiva tarina, pisteet yrityksestä.
Eipä tuo taida olla satuilua, itsekin muistan tuon kohtauksen, 'Lyytistä et haasta mitään, Lyyti on miun'. On vissiin Sotaromaanista ja oli ainakin Mollbergin versiossa.
Kirjassa Suen Tassu nyt kumminkin on kiljujuhlien aikaan kotilomalla. Jos kyseinen repliikki on kirjassa, se on jossain muussa yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin käydä katsomassa Vesalan tisuleiden tähden.
Koko tuo rooli perustuu siihen Rokan yhteen ainoaan repliikin sivulauseeseen " koton'miun raskaana oleva eukkoin Lyyli niittää viljaa ,ja tääl'mie viel siul'jottai kivilöitä polunvarteen asettelemmaa..." .
Eli on mainittu vain siinä koko kirjassa.
Sen sivulauseen varaan koko se rooli on rakennettu.
Heti saapuessaan Rokka mainitsee, että heillä Tassun kanssa on akat ja mukulat. Haavoituttuaan Rokka sanoo lähtevänsä Lyytin luo, laskemaan mukulat jos on vaikka lisääntyneet. Näin äkkiseltään ei tule mieleen noita kolmea mainintaa enempää. Eipä Kariluodon Sirkastakaan paljon romaanissa kerrota, ja hänkin on mukana elokuvassa. Itse olisin jättänyt molemmat pois ja pitäytynyt tarkemmin kirjan tarinassa, mutta ilmeisesti pitää paikkansa se mitä Louhimies jossain jutussa sanoi, että nykyajan varsinkin nuoret katsojat tarvitsevat sen kotirintamaosuuden ikäänkuin kontrastiksi, koska kotirintaman elämä ei ole enää samalla lailla läsnä ja muistissa kuin 50-luvulla. Jotenkin noin, en muista ihan tarkkaan. Omasta mielestäni kotirintaman tapahtumia olisi voinut ottaa vaikka Pohjantähdestä, koska Koskelan perheestä Linna sentään on kirjoittanut.
Muistinpa olleeni väärässä. Rokka kertoo vaimostaan myös Mannerheimin syntymäpäivien yhteydessä: arvelee lomalla olevan Tassun tuovan eukolta paketin. Hieman myöhemmin hän kertoilee Vanhalalle mm. miten Lyyti suuttui kun hän huijasi tämän isää, ja että kun eukko suuttuu niin hän alkaa pyörittää polkkaa.
Ja tanssiessaan kiljupäissään Suen Tassun kanssa sanailee jo melko ärsyyntyneenä, et 'Lyyti on miun ja Hilda? on siun', kun Tassu alkoholin herkistämänä ilmeisesti alkoi vähän kaikkea ehdottelemaan. Lie vaikka vaimonvaihdosta jotain sokeltanut.
Kiva tarina, pisteet yrityksestä.
Eipä tuo taida olla satuilua, itsekin muistan tuon kohtauksen, 'Lyytistä et haasta mitään, Lyyti on miun'. On vissiin Sotaromaanista ja oli ainakin Mollbergin versiossa.
Kirjassa Suen Tassu nyt kumminkin on kiljujuhlien aikaan kotilomalla. Jos kyseinen repliikki on kirjassa, se on jossain muussa yhteydessä.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Ja tanssiessaan kiljupäissään Suen Tassun kanssa sanailee jo melko ärsyyntyneenä, et 'Lyyti on miun ja Hilda? on siun', kun Tassu alkoholin herkistämänä ilmeisesti alkoi vähän kaikkea ehdottelemaan. Lie vaikka vaimonvaihdosta jotain sokeltanut.
Mollbergin elokuvassa Tassun vaimoksi mainitaan tuossa kohtauksessa Tyyne, ei hIlda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokkivaa kättä ei purra.
Sitten sen todellisuuden vasta näkee, kun suuri yleisö pääsee katsomaan.
Suuri yleisö menee katsomaan "Yösyöttö" elokuvaa josta tuli yllättävän hyvä ja siksi hitti.
Samaa mieltä, olen lukenut kirjan, aivan hervoton, nauraa sai jo kirjaa lukiessa. Varmasti mennään katsomaan tai hankitaan ainakin dvd jossain vaiheessa. TOSI hyvä :)
Ehkä siksi, ettei sinunkaan tarvitse kirjoittaa tässä ру́сский.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kehuu kilpaa ennakkonäytöksen jälkeen, miten tämä oli paras versio ja paras koskaan tehty elokuva.
Kävikö oikeasti näin, että epäilijöille lyötiin luu kurkkuun ja suut tukittiin?
Minun mielestäni tuntematonta ei olisi pitänyt tehdä uusiksi kertaakaan.
Entäs jos hehkutus johtuu siitä, että elokuva on oikeasti hyvä? :-)
Nimimerkki, kävin katsomassa
ps. Entäs jos Suomessa (vaikka nyt ihan vaan 100 v synttäreiden kunniaksi) keskityttäisiin kehumaan eikä aina vaan haukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Joo nykyajan näyttelijät Suomessa jotenkin tavallisia, aloittavat Putouksessa ja saavat siitä julkisuutta. Harvaa poikkeusta lukuunottamatta, hyviäkin kyllä joukossa. Karismakaan ei ole ulkonäöstä pelkästään kiinni, joku tyyppi / näyttelijäkin kun astuu huoneeseen, niin saa kaiken huomion pelkällä läsnäolollaan vaikka ei tekisi mitään. Karismaattisia ulkomaalaisista, myös komeita / kauniita on mm. Harrison Ford, Sean Connery, Humphrey Bogart, Roger Moore. Naisista Ingrid Bergman, Marilyn, Meryl Streep, Reese Witherspoon, Naomi Watts jne. Pitkä luettelo valovoimaisia tähti. Siinähän se onkin, että osataan valita oikeat näyttelijät oikeisiin rooleihin, Edwin Laineen Tuntemattomassa roolihenkilöt olivat kohdallaan.
Niin, olisiko tässä nyt kaksi asiaa sekoitettu: tähtikultti ja sitten oikea näytteleminen? Hollywoodissa on perinteisesti rakennettu tähtikulttia - niitä 'tähtiä' tehdään. Kaikki käsikirjoituksesta ohjaukseen ja kuvaukseen valjastetaan pönkittämään tätä tähteä, jotta katsoja voi ihastella hänen 'karismaansa'. Jotkut näistä Hwoodin tähdistä todella myös osasi näytellä, esim. mainitsemasi Bogart, mutta useimmat ei, ei heidän tarvinnut, heidän tarvitsi vain näyttäytyä.
Mutta vakampiin elokuviin näitä nykyajan 'tähtiä' halutaan yhä vähemmän ja vähemmän. Oletko huomannut? Näyttelijöiden sisäpiirivitseihin on aina kuulunut sanonta, 'taidan painua tästä himaan, jos vaikka Spielberg soittaisi'. Ja yhä harvemmin se Hwoodin tämän hetken mahtavin mies soittaa 'tähdille' - on soitellut sitä vastoin aika paljon noille brittiläisille näyttelijöille (Hardy, Cumberbatch, Garfield, Neeson, Holland jne). Britit vierastavat tähtikulttia, monet heistä tekevät töitä teattereissa ja/tai tv:ssä ja pitävät hyvin matalaa profiilia julkisuuden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetys suuri, ettei Tino Soinia, Jesse Puljujärveä, Saara Aaltoa, Paavo Väyrystä, Aki Palsanmäkeä ja Janne katajaa oltu edes väkisin ängetty johonkin
Missä roolissa se putouksen svetlana, jennikokander on? onkse siinä Lyytinä saunomassa?
eiku siinä onki se vesala....
Eipä Edwin Lainekaan ollut itse ollut rintamalla. Näytteleepä elokuvassa yksi homoseksuaali aseistakieltäytyjäkin, vieläpä erinomaisesti.
Roolituksesta taas olen sikäli eri mieltä, että Laine muutti muutamia henkilöhahmoja aika omituisesti. Esim. Vanhala oli elokuvassa aivan erilainen kuin kirjassa.
Mitä ovat nämä eri Titanic-versiot? Cameronin Titaniciin laadittiin käsikirjoitus kyseistä elokuvaa varten. Tuntemattoman eri versiot taas pohjautuvat samaan alkuteokseen. Eivät nämä ole vertailukelpoisia.