Lue keskustelun säännöt.
Työtön! Miksi et saa töitä?
Otsikko. Ennen kuin alapeukutatte, en tarkoita tuota vittuilumielessä. Itsekin olen juuri työttömäksi jäänyt, joka ei ahkerasta hakemusten lähettelystä huolimatta ole päässyt vielä yhteenkään haastatteluun. Kiinnostaisi kuulla muiden samantapaisessa tilanteessa olevien mielipiteitä siitä, miksi niitä töitä on ihan oikeasti niin hel... vaikeaa saada.
Kommentit (2374)
Vierailija kirjoitti:
TTA kirjoitti:
Yksinkertainen vastaus: töitä ei yksinkertaisesti ole! Jokainen voi avata TE-keskuksen sivut eli www.mol.fi, ja todeta, että avoimia paikkoja on tänään 12.10.2017 vajaat 18 000 ympäri maata. Työttömien määrä vastaavasti on n. 300 000 laskentatavasta riippuen. Vaikka avoimia paikkoja olisi tarjolla 200 000 ja kaikki avoimet paikat täytettäisiin huomenna klo 12, niin silti jäisi rapiat 100 000 ilman työtä.
Työttömyyden paljastaminen pudottaa usein haastatteluun pääsemisen. Asia pitäisi kiertää jotenkin näppärästi. Usein koulutettuna olet ylikoulutettu ja sen takia rankataan pois. Tai sitten olet väärää sukupuolta tai kuulut väärään poliittiseen puolueeseen tms. Suurin osa haastatteluista järjestetään myös vain muodon vuoksi tai lainsäätäjän byrokratian vuoksi: oikeasti paikka on jo täytetty tiskin alta talon sisältä, mutta on pakko haastatella muutama kaveri ulkopuolelta, ettei homma haise niin pahasti.
Faktaa on myös se, että kun olet töissä, niin uuden työn saa sata kertaa helpommin kuin työttömänä. Sama parisuhteissa: uuden kumppanin löytäminen käy helposti, kun olet varattu. Vastaavasti sinkulle uuden kaverin löytäminen on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Ihmeellistä on elämä!
Työttömyyden syyt ovat monimutkaisia eivätkä todellakaan yksiselitteisiä. Uskon, että vain todella harva on työtön siksi, että se olisi ”kivaa” tai että rahalliset tuet rohkaisevat työttömänä olemiseen ja työttömyyden tahalliseen pitkittämiseen. Jos työttömänä on kerta niin mukavaa ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, niin tervetuloa kokeilemaan. Ottakaa lopputili vakityöstänne ja aloittakaa työttömyys, jos joku työssäkäyvä kehtaa tulla valittamaan, että ”mitäs oot työtön ja tollanen yhteiskunnan varoilla elävä pummi, töihin siitä!”. Näitä naljailuja toisinaan kuulee, jos kertoo, että on työtön ja ollut itseasiassa jo pitkään ja menee lipsauttamaan, että pärjää tästä huolimatta ihan jees. Yleensä naljailijat ovat henkilöitä, jotka eivät koskaan ole olleet työttömänä; toisin sanoen heillä ei ole mitään omakohtaista kokemusta työttömyydestä.
Muistathan, että mollissa on ne työpaikat, mitkä sinne ilmoitetaan. Ei suinkaan tämän maan kaikki avoimet työpaikat.
Mä löysi työpaikan kun selasin iltalehteä, tuli sattumalta niitä työpaikkailoituksia ruutuun. En edes tiedä löytyikö kyseinen ilmoitus mollista, moni löytämäni työ ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syyt on helppo listata:
- ei koulutusta
- ei työkokemusta
- liikaa ikää
- ei verkostoja
- ei itseopittuja taitojaNuo ovat sen verran kovat referenssit työttömyyden puolesta, että en olekaan vuosiin edes hakenut töihin. Menen toki hommiin jos joku sellaisia tarjoaa, mutta mitään en itse asian eteen aio tehdä. Taistelkoot muut, minä luovutan.
No etpä ole paljon elämäsi hyvinvoinnin eteen ponnistellut. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta miksi ihmiset pistävät täällä alanuolia kommentteihin, jotka ovat silkkaa asiaa? :-o
Ihan sen takia että asenne ja perustelut ovat perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut 21v it-alalla töissä. Voi olla että 2019 firma kaatuu ja joudun ulos. Mulla on lapset maailmalla ja oon sinkku eli en kyllä jää kissojen kanssa himaan.
Asun pk-seudulla ja menen sittarin kassalle tai mäkkäriin jos en löydä parempaa.
Voi kuule, suomessa on tuhansia ja tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, töissä ja työttömänä, hyvällä koulutuksella ja pitkällä työkokemuksella jotka ajattelee noin.
Mutta ei se mene niin että vaan meet johonkin "hanttihommiin", niitä samoja "hanttihommia" hakee myös ihmiset joilla on vuosien työkokemus kyseisestä työstä/alalta.
Luuletko että ottavat sinut, täysin alasta tietämättömän vai ihmisen jolla on jo ehkä vuosien työkokemus?
Melkein jokainen työllistyisi. Tässä yhteiskunnassa on vaan menty siihen ihan asennepohjalla, että kaikilla pitää olla se kiva oma unelma ammatti. Ihmiset eivät pysty sieltä omien unelmiensa takaa järkevästi suuntautumaan koulutukseen mikä tuo töitä. Koska pelkkä työnteko elannon eteen ei ole kivaa. Minäkin haluaisin vinkua apurahoja metsäsienihippiäis tutkinnon töihin, vaikka tässä kunnassa tarvittais esim. Lähihoitajia. No ei kiinnosta kakkavaipat eikä työlistyminen kun saan rahaa ihan perse homeessa makaamisestakin. Enpä viitti työlistyä vaikka koulutus maksettaisiin. Eli ongelma ei ole työttmyys vaan vitun asenevammaiset ihmiset ja tämä tukijärjestelmä. Jos et sossusta rahaa saa niin luulisi kiinnostavan vähän huonomminkin palkattu tyn reko tai yrittäjyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta miksi ihmiset pistävät täällä alanuolia kommentteihin, jotka ovat silkkaa asiaa? :-o
Varmaan sen takia että kirjoitit ettei kantsi lähtee 10€/tunti töihin kun ansiosidonnaisella saa enemmän. Aika monella alalla tuo n 10€ on vaan tes:n mukainen tuntipalkka.
Aika hyvin sait dissattua aika älyttömän monta alaa joilla ihmiset elättää itsensä ja maksaa laskunsa.
En mä ole kyllä tuollaista tekstiä kirjoittanut. Pitääpä lähteä etsimään, missä sellainen on.
Ihan vaan lueskelin tuossa monia kommentteja, joille nyökyttelin. Mutta ei muuta kuin alapeukkuja niissä, niin ihmetyttää, että mikä niissä kyrsii.
Jostakin syystä tämä viestiketju on voimaannuttavin aikoihin. Tähän yhteiskuntaan on todella tultava isoja muutoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TTA kirjoitti:
Yksinkertainen vastaus: töitä ei yksinkertaisesti ole! Jokainen voi avata TE-keskuksen sivut eli www.mol.fi, ja todeta, että avoimia paikkoja on tänään 12.10.2017 vajaat 18 000 ympäri maata. Työttömien määrä vastaavasti on n. 300 000 laskentatavasta riippuen. Vaikka avoimia paikkoja olisi tarjolla 200 000 ja kaikki avoimet paikat täytettäisiin huomenna klo 12, niin silti jäisi rapiat 100 000 ilman työtä.
Työttömyyden paljastaminen pudottaa usein haastatteluun pääsemisen. Asia pitäisi kiertää jotenkin näppärästi. Usein koulutettuna olet ylikoulutettu ja sen takia rankataan pois. Tai sitten olet väärää sukupuolta tai kuulut väärään poliittiseen puolueeseen tms. Suurin osa haastatteluista järjestetään myös vain muodon vuoksi tai lainsäätäjän byrokratian vuoksi: oikeasti paikka on jo täytetty tiskin alta talon sisältä, mutta on pakko haastatella muutama kaveri ulkopuolelta, ettei homma haise niin pahasti.
Faktaa on myös se, että kun olet töissä, niin uuden työn saa sata kertaa helpommin kuin työttömänä. Sama parisuhteissa: uuden kumppanin löytäminen käy helposti, kun olet varattu. Vastaavasti sinkulle uuden kaverin löytäminen on erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Ihmeellistä on elämä!
Työttömyyden syyt ovat monimutkaisia eivätkä todellakaan yksiselitteisiä. Uskon, että vain todella harva on työtön siksi, että se olisi ”kivaa” tai että rahalliset tuet rohkaisevat työttömänä olemiseen ja työttömyyden tahalliseen pitkittämiseen. Jos työttömänä on kerta niin mukavaa ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista, niin tervetuloa kokeilemaan. Ottakaa lopputili vakityöstänne ja aloittakaa työttömyys, jos joku työssäkäyvä kehtaa tulla valittamaan, että ”mitäs oot työtön ja tollanen yhteiskunnan varoilla elävä pummi, töihin siitä!”. Näitä naljailuja toisinaan kuulee, jos kertoo, että on työtön ja ollut itseasiassa jo pitkään ja menee lipsauttamaan, että pärjää tästä huolimatta ihan jees. Yleensä naljailijat ovat henkilöitä, jotka eivät koskaan ole olleet työttömänä; toisin sanoen heillä ei ole mitään omakohtaista kokemusta työttömyydestä.
Tiesitkö että työpaikat ovat muualla kuin Te-keskuksen sivuilla. Hanki itsellesi ammatti jossa voit olla esim. Yrittäjä, voit luoda myös muille työpaikkoja. Velliperse, kermaperseporukkaa sääkin olet. Tekisit jotain.
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut 21v it-alalla töissä. Voi olla että 2019 firma kaatuu ja joudun ulos. Mulla on lapset maailmalla ja oon sinkku eli en kyllä jää kissojen kanssa himaan.
Asun pk-seudulla ja menen sittarin kassalle tai mäkkäriin jos en löydä parempaa.
Missä on mäkkäri, jossa on keski-ikäisiä työntekijöitä? Itse en ole nähnyt vielä yhdessäkään ja olen ihan varma, että kyse ei ole siitä, että sinne ei haeta töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotin sellaiselle "työnhakusparraajalle", että entäpä jos kertoisin hakemuksessa ihan reippaasti, että osaamista ja motivaatiota on, mutta tiedän, että kokemusta ei niinkään (ja se on sekalaista) ja sitä tarvitaan nyt. Ei ei, ei sellaista lähdetä itse alleviivaamaan. No mutta näkeehän ne työnantajat ne puutteet CV:stä! Ehkä minä olen sitten vanhanaikainen, mutta voisin ilahtua ja kiinnostua, jos joku sanoisi suoraan, että tämä on tilanne, intoa on, haluan päästä hommiin. Koska ei sekään auta, että lässyttää paskaa olemattomilla meriiteillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyt on helppo listata:
- ei koulutusta
- ei työkokemusta
- liikaa ikää
- ei verkostoja
- ei itseopittuja taitojaNuo ovat sen verran kovat referenssit työttömyyden puolesta, että en olekaan vuosiin edes hakenut töihin. Menen toki hommiin jos joku sellaisia tarjoaa, mutta mitään en itse asian eteen aio tehdä. Taistelkoot muut, minä luovutan.
No etpä ole paljon elämäsi hyvinvoinnin eteen ponnistellut. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
En ole, eikä ole yhtikäs mitään. Olen turha, tiedän sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyt on helppo listata:
- ei koulutusta
- ei työkokemusta
- liikaa ikää
- ei verkostoja
- ei itseopittuja taitojaNuo ovat sen verran kovat referenssit työttömyyden puolesta, että en olekaan vuosiin edes hakenut töihin. Menen toki hommiin jos joku sellaisia tarjoaa, mutta mitään en itse asian eteen aio tehdä. Taistelkoot muut, minä luovutan.
No etpä ole paljon elämäsi hyvinvoinnin eteen ponnistellut. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
No en alkais tuomitsemaan kun ei toisen elämäntilannetta tiedä.. varmasti on hänelläkin esim noita itseopittuja taitoja, mut ei vain joko tunnista tai uskalla mainita niitä.
Voi olla elämä ei oo mennyt ihan suunnitellusti ja siksi ei ole karttunut esim. työkokemusta. Ennen vanhaan saattoi olla että oli ollut naimisissa ja kasvattanut lapset, eikä siksi koulutusta.. syitä voi olla monia.
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö että työpaikat ovat muualla kuin Te-keskuksen sivuilla. Hanki itsellesi ammatti jossa voit olla esim. Yrittäjä, voit luoda myös muille työpaikkoja. Velliperse, kermaperseporukkaa sääkin olet. Tekisit jotain.
Vaikka olisikin, en millään jaksa uskoa että Mollin sivujen ulkopuolella olisi tarvittavat 500000 työpaikkaa, että kaikille riittäisi. Kilpailu on kovaa ja vain parhaat valitaan.
Yrittämiseen tarvitaan tiettyä luonetta ja rohkeutta. Ja ennen kaikkea yritysidea. Ja vähän alkupääomaa. Nykylainsäädännöllä ei ole houkutteleva vaihtoehto. Moni ottaa pakon edessä mieluummin varmat 600€/kk kun lähtee riskeeraamaan yrittäjäksi, jossa voi joutua tekemään vuodenkin töitä ilman palkkaa, että saa yrityksen käyntiin. Ja epävarmaa on, tuleeko yrityksestä koskaan mitään rahaa vai onko se vain kallis harrastus, joka vie viimeisetkin säästöt (joita monilla työttömillä ei edes ole).
Kaikki kunnia yrittäjille, mutta pitää myös ymmärtää että vain harvasta on yrittäjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena jäi opiskelut (TKK) kesken ja sen aikainen työkokemus koostuu sellaisista töistä, mitä voi tehdä ilman koulutusta. Pisin työkokemus on elektroniikkateollisuudesta ja sieltä jäin äitiyslomallekin. Ihan suunnitellusti olin kotona lapsen kansa 5 vuotta ja sen jälkeen en saanut kuin pätkätöitä. Kävin vuoden kestävän työvoimakoulutuksen, jossa suoritettiin 3/5 automaatioasentajan tutkinnosta. En päässyt niihinkään hommiin, vaikka kovasti olisi kiinnostanut.
Kotiäitivuosina olin kiinnostunut raha-asioista ja kun ensimmäistä kertaa oli alkamassa tradenomikoulutus Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmassa, luin koulutusohjelman sisältöä ihan haltioissani, se oli vähän niin kuin unelmien koulutus ja lähdin opiskelemaan ihan innoissani, vaikka se tarkoitti suurta lovea tuloihin. Ensimmäiset 1,5 vuotta sain opintotukea 300€/kk ja sen jälkeen opiskelin kolme vuotta ilman tukia. Se oli taloudellisesti iso ponnistus koko perheeltä, ne oli tiukkoja aikoja. Mutta sen pystyi kestämään, kun toiveissa häämötti valmistuminen ja työllistyminen.
En päässyt opintojen aikana kesätöihin yrityksistä huolimatta. Enkä ymmärtänyt silloin, että Suomessa on työkokemus kaikki kaikessa. Sitten kun valmistuin, olin 42-vuotias finanssitradenomi käytännössä ilman oman alan työkokemusta. Useimmat opiskelukaverit pääsivät viimeistään toisen vuoden jälkeen kesätöihin, joissa jatkoivat osa-aikaisina opintojen ohessa ja heillä oli valmistuessaan työpaikka valmiina. Minä olin työmarkkinoista niin pihalla, etten tajunnut hätääntyä ja yrittää päästä opintojen aikana töihin vaikka väkisin. Kuvittelin, että kun opiskelen kunnolla, niin hyvillä papereilla pääsen töihin.
Tuosta valmistumisesta on pian 5 vuotta ja tänä aikana olen ollut 6kk palkkatukityössä ja 4kk osa-aikaisessa työssä. Eikä nekään omalta alalta, vaan simppeliä toimistotyötä. Tämän kokemuksen myötä olen kyllä tolkuttanut omalle lapselleni, miten tärkeää on saada työkokemusta jo opintojen aikana.
Olen jotenkin jumissa tämän oman tilanteeni kanssa, en ihan hahmota mihin suuntaan minun pitäisi edes pyrkiä. Minulla ei ole sellaista työkokemusta kuin muilla saman ikäisillä ja minun on vähän vaikea hahmottaa miksi työnantaja haluaisi 47-vuotiaan aloittelijan, jonka opinnoista on jo 5 vuotta ja joka ei ole osannut työttömyysaikana pontevasti pitää ammattitaitoaan yllä. Tunnistan kyllä omat vahvuuteni, mutta työpaikkailmoitusten vaatimukset tuntuvat kovin ylimitoitetuilta. Ja jos onnistunkin löytämään tehtävän johon saattaisin kelvata, niin en osaa oikealla tavalla myydä osaamistani että pääsisin edes haastatteluun. Jonkun urakonsultin puoleen tässä pitäisi varmaan kääntyä, että onko mitään tehtävissä vai odottelenko 20 vuotta että pääsen eläkkeelle ja seuraavat 20 vuotta että pääsen hautaan.
No mitä sionä perseelläs makast että joku susta kiinnostuis. Kouluttaudu paikkakunallas ammattiin jossa on töitä tai muuta muualle missä töitä on. Voisit vähän olla aktiivisempi, ettei meidän tarvi sua elättää.
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Mitäs jos kouluttautuisit it alueella vähän lisää. Esim business intelligence ja robotiikka. Terkuin 50, joka on tehnyt koko työuransa tuossa ensimmäisessä. Bi-aleella töitä on paljon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikä 43 vuotta, it-alan koulutus ja työkokemus. Ei mitään toivoa töistä. Ottavat junioreita vaan.
Mutta joo, aion hakea myös muita kuin it-alan töitä, ihan siivouksesta ja Alepan kassasta alkaen. Toivon että edes niitä hommia löytyy, kun kuitenkin eläkeikään olisi vielä parikymmentä vuotta.
Mitäs jos kouluttautuisit it alueella vähän lisää. Esim business intelligence ja robotiikka. Terkuin 50, joka on tehnyt koko työuransa tuossa ensimmäisessä. Bi-aleella töitä on paljon!
Ei Suomessa ole tuillaisia hienoja täsmäerikoiskoulutusta vaan se osaaminen on hankittu työelämässä. Eikä tule olemaan kun oma sukupolveni it-alan osaajis ei edes pääse työelämään
Mulla on paniikkihäiriö, mikä oletettavasti näkyy haastatteluissa työnantajalle. Ymmärrän kyllä että palkkaavat mieluummin terveen tyypin.
Tätä se on kun bentsot luokitellaan huumeiksi, ja niitä ei saa ne, jotka niitä oikeasti tarvitsisivat.
Vierailija kirjoitti:
Itse elelin aika monta vuotta työttömänä, en edes halunnut töihin.
Noin vuosi sitten päätin lopettaa lusmuilun ja aloitin työnhaun. Lähettelin hakemuksia avoimiin paikkoihin, ei tulosta (ei kyllä yllättänyt).
Jouduin työnhakukurssille ja sielä sitten piti lähetellä avoimia hakemuksia eri firmoihin.
Viikon sisällä tuli 4 haastattelukutsua ja lopuksi kahteen firmaan olisin työllistynyt, no valitsin näistä sen paremman vaihtoehdon.
Ala on sellainen johon ei välttämättä tarvitse koulutusta, mutta on eduksi. Itse olen kyseiseen ammattiin valmistunut yli 10 vuotta sitten, joten tutkintoni on jo käytännössä vanhentunut.Nämä firmat eivät yleensä laita paikkoja avoimeen hakuun, joten kannattaa lähetellä niitä avoimia hakemuksia.
Mikä ala?
Vierailija kirjoitti:
Melkein jokainen työllistyisi. Tässä yhteiskunnassa on vaan menty siihen ihan asennepohjalla, että kaikilla pitää olla se kiva oma unelma ammatti. Ihmiset eivät pysty sieltä omien unelmiensa takaa järkevästi suuntautumaan koulutukseen mikä tuo töitä. Koska pelkkä työnteko elannon eteen ei ole kivaa. Minäkin haluaisin vinkua apurahoja metsäsienihippiäis tutkinnon töihin, vaikka tässä kunnassa tarvittais esim. Lähihoitajia. No ei kiinnosta kakkavaipat eikä työlistyminen kun saan rahaa ihan perse homeessa makaamisestakin. Enpä viitti työlistyä vaikka koulutus maksettaisiin. Eli ongelma ei ole työttmyys vaan vitun asenevammaiset ihmiset ja tämä tukijärjestelmä. Jos et sossusta rahaa saa niin luulisi kiinnostavan vähän huonomminkin palkattu tyn reko tai yrittäjyys.
Ammatin tai työn ei edes tarvitse olla se "unelmatyö" jotta sitä voi tehdä. Suurin osa ihmisiä varmaan tyytyy siihen ihan ok työhön. Mutta jos jatkuvasti joutuu tekemään työtä joka on kuin panajaista, ei ihmisen psyyke sitä kestä. Itse tein noin 30 vuotta työtä, johon olin kouluttautunut aikoinani. Nyt 2-3 viimeistä vuotta meni ihan kamalaksi työn henkisen(muuttuneen) rasittavuuden takia. Työ oli ennenkin fyysisesti aika raskasta, mutta nyt sitten siihen tuli myös tuo henkinen rasite. Ihmettelin, kun viimeinen vuosi meni jo todella vaikeasti ja vatsa oli jo ihan sekaisin ja krampeissa. Aina väsytti ja yöunet olivat kaihkonneet. Työn mielekkyys oli hävinnyt ja jokapäivä mietti vain sitä, miten turhaa hommaa tämäkin on. Olin täysin kyynistynyt. Sitten työpaikka lopetti toimintansa ja jäin työttömäksi. Puoli vuotta meni, etten osannut kuin istua toljottaa ja olin ihan tööt. Mikään ei tuntunut miltään, eikä yhtää kauhistuttanut vaikka ei ollut töitä. Itsekin ihmettelin, että mikä on, kuin tuntui, että olen sisältä ihan kuollut. Tuntui, että masentaakin ja tämä tunne oli ollut jo enne kuin työt loppuivat. Sitten luin kirjoitusta työuupumuksesta ja tajusin, että minulla oli juuri se. Olin työuupunut. Työ oli polttanut minut loppuun, mutta en ollut halunnut sitä edes itselleni myöntää, vaikka tiesin, ettei kaikki ole täysin kunnossa. No, ehkä tunnelin päässä näkyy jo valoa ja jaksan lähteä etsimään taas töitä. Mutta nyt jotakin ihan muuta ja sellaista jossa en ole vastuussa kenenkään ihmisen terveydestä tai paranemisesta. Ikä ehkä tulee jo pahasti vastaan, koska olen parin vuoden kuluttua jo 60v.
No saman kommentin oisin kirjoittanut minäkin.
Jos sinne "mäkkiin" niin vaan mentäis, niin sinne työttömät menis töihin.
Veikkaan et keski-ikäisellä ei ole mitään mahdollisuutta edes päästä, ottavat nuoria mieluummin.