Lue keskustelun säännöt.
Nuoret ei enää pidä työtä arvossa
10.10.2017 |
Ja miksi pitäisi pitää? Mitä turvaa tai jatkuvuutta työelämä enää tarjoaa nuorille? Pätkätöitä, nollatuntisopimuksia, sijaisuuksia tms. että olisi hyvä miettiä miksi näin on ennen kuin tuomitaan nuoret
Kommentit (184)
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se aivan järkevää kehitystä, että entistä harvempi pitää työntekoa omaa elämäänsä määrittävänä asiana. On päivänselvää, että automaatio ja tekoäly korvaavat suuren osan nykyisistä työpaikoista, eikä läheskään nykyiselle joukolle ole 10-20 vuoden päästä olemassa säännöllistä 40h/vko palkkatyötä, eikä se riipu siitä mitä halutaan tai mikä on oikein.
Se, että miten jäljellä oleva työ ja hyvinvointi jaetaan on valtava taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys, joka voi ratketa monella tavalla, mutta sehän on vain hyvä, että nykyiset nuoret ovat edes psykologisesti valmiita kohtaamaan tämän tulevaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työllä ei saa enää perhettä samalla tavalla kuin ennen. Silloin töissä oleva mies oli naisten mielestä kiinnostava ja hyvissä töissä oleva tosi kiinnostava. Nyt voi olla vaikka mikä sairaalafyysikko ja naiset swaippaavat vasemmalle
Ajatella, nykyään pitää jopa olla oikeasti kiinnostava ja mukava ihminen eikä antaa työnkuvan puhua puolestaan! Elämme jännittäviä aikoja.
PS. Tinderistä jos etsii perhettä niin tulee pettymään joka kerta. Fact.
onhan se jännittävää, että suomalaiset kuolee pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantaja se on joka ei pidä työtä arvossa. Jos pitäisi, tekisi oikeita työsopimuksia ja maksaisi oikeaa palkkaa. Tekopyhää pitää ihmisiä löysässä hirressä ja sitten hurkastelevasti ihmetellä sitä että lojaaliutta ei löydy työnantajaa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
No eipä se niinkään saa mennä, että työssäkäyvää vähemmistöä verotetaan aina vain enemmän ja työssäkäymätön ja mitään omistamaton jengi saa elää vapaamatkustajana. Siinä tulee pää vetävän käteen tosi äkkiä.
Tämä nuorison työn arvostamattomuus on ollut havaittavissa. Meidänkin firmasta on lähdetty hyväpalkkaisilta vakipaikoilta pienipalkkaisiin pätkätöihin, ihan vain siksi, että saa enempi vapaa-aikaa. Rahalla ei ole mitään merkitystä enää.
Minkähänlainen duuni ja minkälaiset työajat ovat kyseessä jos hyvä palkkakaan ei saa ihmisiä pysymään siinä?
Nykyään perus länsimaalainen tyyppi pystyy nauttimaan niin laadukkaasta viihteestä, että 100v sitten kuninkaatkaan eivät osanneet edes unelmoida moisen olemassaolosta, joten vapaa-aika on vaan kokoajan entistä nautittavampaa.
Itse saan sen n.2000e nettona ja riittää itselle aivan hyvin oman maun mukaiseen laadukkaaseen elämään. Omistan oikeastaan jo nyt kaiken mitä tarvitsen. Kaikki viihde-elektroniikka löytyy kotoa mistä olen ikinä haaveillut. Vaatekaappi on täynnä laadukkaita merkkivaatteita ja lisää voin ostaa jatkuvasti. Pystyn käymään kokoajan laadukkaissa ravintoloissa ja lomailemaan eri puolilla planeettaa jos haluan jne.
Asun kämppiksen kanssa edullisesti, en polta röökiä, en aio tehdä lapsia, enkä omista autoa joten rahaa riittää yllinkyllin tarpeisiini.
Miksi uhrata vapaa-aikaa ja lisätä stressiä elämään rahan vuoksi jos vähemmälläkin saa kaiken mitä haluaa ja on onnellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnteko on ihan perseestä,palkasta ei jää mitään käteen ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
En usko että 14-vuotiaalla on mitään töitä tai jos on niin sukulaisen/tuttavan firmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukupolvet keräävät omaisuutta ja käyttävät hyväkseen nykytilannetta, jossa nuoret ovat heikossa asemassa. meilläkin pomolla on rakenteilla jo ties kuinka mones hulppea omakotitalo. On autoja ja metsää ja tilit pullollaan rahaa. Toimiva yritys, joka tuottaa vuosi toisensa jälkeen hyvää tulosta. Silti kohtelee työntekijöitä kuin paskaa. Omaisuuta pitäisi olla kokoajan vain enemmän samalla kun työntekijät ajavat niillä samoilla romuautoilla vuodesta toiseen ja joutuvat asumaan vuokrakämpässä kun palkalla ei pk-seudulla voi haaveilla omasta asunnosta.
Selkeää ja tietoista ihmisten hyväksikäyttöä. Olen päättänyt ottaa lopputilin lähiaikoina jos asiat eivät firmassa parane.
Nykyinen hierarkinen rakenne, jossa on selkeät työmuurahaiset ja joiden avulla harvat rikastuvat, on murtumassa. Nykyiset rakenteet vetelevät viimeisiään ja vielä huipulla olevat koettavat puolustaa nykyisiä rakenteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
14 vuotias on apuvalmentaja, ei yhtään hakemusta häntä pyydettiin hommaan.
17 vuotias apukokki. Kysyi työharjottelupaikasta duunia kesäksi, sai vakkaripaikan. Ei muita hakemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa tehtiin 1990-luvun laman aikoihin muutamia virheitä. Ensimmäinen niistä oli, että kansalaisille alettiin ihan mediaa myöten hokea, ettei työttömyys ja yhteiskunnan tukien hakeminen ole mikään häpeä. Eikä tietysti ollutkaan. Ennen lamaahan sossussa asiointi koettiin hyvinkin häpeälliseksi ja työttömistä ajateltiin ensimmäisenä, että jos eivät ole päihdeongelmaisia niin ainakin varttihulluja. Aiemmin siis suomalaisille oli kunnia-asia, että itsensä ja perheensä elätti työtä tekemällä. Ihan sama, mitä työtä, kunhan teki työtä. Ja töitähän ennen lamaa riitti ihan kaikille työikäisille ja työkykyisille, vaikkei olisi ollut kuin peruskoulun päättötodistus taskussa. Toki silloinkin oli ihan hyväksyttävää olla eläkkeellä, sairaslomalla, opiskelija tai äitiyslomalla, mutta ei elämäntapatyöttömänä. Kun sitten laman myötä yhä useampi tavallinen suomalainen - ihan kuten sinä ja minä - jäi työttömäksi, kahden asunnon loukkuun tai oma firma ajautui konkurssiin, ihmisten elämää ja sopeutumista uuteen tilanteeseen haluttiin helpottaa muuttamalla asenteita. Et ollutkaan automaattisesti päihdeongelmainen tai varttihullu, vaikka jouduitkin hakemaan yhteiskunnan tukia elääksesi. Asennemuutoksessa ei silloin ollut mitään vikaa, mutta siinä oli, että asenne jäi päälle.
Laman myötä tuli myös tarpeelliseksi alkaa kaunistella tilastoja. Piti keksiä kaikenlaisia temppuja, joilla työttömien määrä saataisiin näyttämään tilastoissa pienemmältä. Työnantajille tarjottiin työllistämistukia. Kehiteltiin erilaisia keinoja, joilla työtön näyttäisi olevan töissä, mutta työstä ei kuitenkaan aina maksettu palkkaa. Tätäkään ei laman jälkeen muutettu miksikään vaan jäi vallitsevaksi olotilaksi.
Lamavuosiin liittyi myös paljon byrokraattisia kummallisuuksia. Esim muutaman viikon palkalla piti tulla kaksi kuukautta toimeen, jos työsuhteeseen osui kalenterikuukauden vaihtuminen. Paljon muitakin oli, mutta tulisi liian pitkä kommentti, jos kertoisin enemmän. Nousukausi alkoi, kiitos Nokian ja teleoperaattoreiden, mutta lystiä kesti vain kymmenkunta vuotta. Sen jälkeen olemmekin tallustelleet "ikilamassa".
Kun yhteiskunnan tuilla eläminen ei ollut enää paheksuttua eikä työnantajat maksaneet kunnollista palkkaa tai työsuhteet olivat lyhyitä, 0-tuntisoppareita yms, moni alkoi laskea palkaksi vain sen summan, jonka sai enemmän kuin mitä sai työttömänä ollessaan. Tästä tietysti vähennetään ensin työmatkakulut, lasten päivähoito yms, mikä työssäkäynnistä aiheutuu. Lopputulokseksi jäävä summa on päivillä ja tunneilla jaettuan niin pieni "tuntipalkka", että matalaan elintasoon tottuneita ei välttämättä kiinnosta mennä töihin. Asennemuutos ei kuitenkaan auta mitään ennenkuin tässä maassa on kaikille työikäisille ja työkykyisille töitä. Sitä päivää odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
14 vuotias on apuvalmentaja, ei yhtään hakemusta häntä pyydettiin hommaan.
17 vuotias apukokki. Kysyi työharjottelupaikasta duunia kesäksi, sai vakkaripaikan. Ei muita hakemuksia.
Apuvalmentaja? Eli ilmeisesti suhteilla saatu homma. Ja apukokki... hygieniapassi on toivottavasti kunnossa? Kai lapsesi sentään opiskelee kokiksi? Ei kai vaan taas suhteilla saatu paikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
14 vuotias on apuvalmentaja, ei yhtään hakemusta häntä pyydettiin hommaan.
17 vuotias apukokki. Kysyi työharjottelupaikasta duunia kesäksi, sai vakkaripaikan. Ei muita hakemuksia.Apuvalmentaja? Eli ilmeisesti suhteilla saatu homma. Ja apukokki... hygieniapassi on toivottavasti kunnossa? Kai lapsesi sentään opiskelee kokiksi? Ei kai vaan taas suhteilla saatu paikka?
Haiskahtaa vähän siltä että tuo tyyppi perheineen asuu jossain eteläsuomessa, luultavasti helsingissä. Siellä on kokeista huutava pula niin varmasti opiskelija pääsee helposti duuniin ja apukokin homma nyt ei ole vaikeaa kun on se pääkokki myös soppaa hämmentämässä. Mut toi nuorempi on selkeästi päässy duuniin suhteilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
14 vuotias on apuvalmentaja, ei yhtään hakemusta häntä pyydettiin hommaan.
17 vuotias apukokki. Kysyi työharjottelupaikasta duunia kesäksi, sai vakkaripaikan. Ei muita hakemuksia.Apuvalmentaja? Eli ilmeisesti suhteilla saatu homma. Ja apukokki... hygieniapassi on toivottavasti kunnossa? Kai lapsesi sentään opiskelee kokiksi? Ei kai vaan taas suhteilla saatu paikka?
Apuvalmentaja - Hän harrastaa itse kys. lajia ja toisen seuran valkku seurasi kisoissa, kun lapsi hoiti joukkueen kapteenin hommia ja siitä sitten kyseli, että olisko kiinnostusta tulla heille valmentamaan pieniä.
Apukokki - tietenkin on hygieniapassi kunnossa. Suhteilla? - nope, jalkautui ravintolaan kysymään työharjottelupaikkaa ja siitä se sitten lähti.
***
Lisäksi kokkiopiskelijan luokkakavereista 11/17 on työllistynyt koulun ohella. Itse etsivät työssäoppimispaikan (
Apuvalkku-lapsi hoiti treenikaverilleen vastaavan työpaikan. Siinä käytettiin suhteita häikäilemättömästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö!
Meidän 14 vuotiaalla ja 17 vuotiaalla on töitä. Ovat olleet kumpikin kutakuinkin vuoden töissä. Kummallakin oli alkuun nollasopimus, mutta kun näyttivät, että tekevät töitä (ei överisti, sitä valvoo aikuiset), niin saivat vakkaritunnit ja sopparikin muuttui koeajan jälkeen.
Kun meidän lapsilla on töitä, niin varmasti on kaikilla muillakin. Sitä kautta se arvostus tulee.
Näin yhtä tylysti yleistäen kuin ap:kin.
Mitä töitä? Monta hakemusta lähettivät ennen kuin saivat nuo työt?
14 vuotias on apuvalmentaja, ei yhtään hakemusta häntä pyydettiin hommaan.
17 vuotias apukokki. Kysyi työharjottelupaikasta duunia kesäksi, sai vakkaripaikan. Ei muita hakemuksia.Apuvalmentaja? Eli ilmeisesti suhteilla saatu homma. Ja apukokki... hygieniapassi on toivottavasti kunnossa? Kai lapsesi sentään opiskelee kokiksi? Ei kai vaan taas suhteilla saatu paikka?
Haiskahtaa vähän siltä että tuo tyyppi perheineen asuu jossain eteläsuomessa, luultavasti helsingissä. Siellä on kokeista huutava pula niin varmasti opiskelija pääsee helposti duuniin ja apukokin homma nyt ei ole vaikeaa kun on se pääkokki myös soppaa hämmentämässä. Mut toi nuorempi on selkeästi päässy duuniin suhteilla
Anteeksi. En tiennyt, että tämä ketju oli etelä-suomalaisilta kielletty. Sitä ei mainittu aloituksessa.
Nyt ymmärrän katkeruuden. :)
Jaa, en kyllä pelkässä rahassa mittaisi työn arvostusta. Ite ainakin tykkään käydä töissä, pienelläkin palkalla, on tekemistä päivisin ja mukavat työkaverit. Jos aina vaan miettii että teen työtä vain rahan takia, käy päivät varmasti aika raskaaksi lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nykyajan nuori-92 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei työ tarjoa enää mitään. Ei nykyinen sukupolvi pysty samalla tavalla hankkimaan työllä omaa asuntoa, autoa, lomamatkoja, huonekaluja, lapsia ja muuta ylellisyyttä. Nykyään työpaikatkin vaihtelee niin usein ettei mikään ole varmaa paitsi työttömyys, verot ja kuolema. Esim. mun isovanhemmat rakensivat oman talonsa 26-vuotaina, oma isäni omisti omakotitalon alle 30-vuotiaana. Itse valmistun vasta kahden vuoden päästä maisteriksi ja sitten on vielä opintolainan maksu, ei tässä todellakaan mitään taloja ja autoja omisteta. Minkä takia sitä työtä pitäisi arvostaa kun ei sillä voi enää saavuttaa mitään?
Kyllä pystyisi, jos heidät kasvatettaisiin oikein. Jos ei jotain tiettyä asiaa voi saavuttaa niin sitten on tultava toimeen elämässä jotenkin muuten.
Ai että oma asunto, lemmikin hankkiminen, perheen perustaminen, auto, kiva harrastus ja hyvä ruoka ovat vaan harvoille ja valituille? Mä kuolen mieluummin kuin teen yli 40 vuotta huonosti palkattuja töitä, ja haen samalla tukia että voin asua edes yksiössä ja syödä kaalia ja porkkanaa! Ja se yksiökin vissiin on liikaa joillekin, pitäisi asua jossain asuntolassa ja hakea ruokaa leipäjonosta. Päivät siivota toisten jälkiä tai tyrkyttää väkisin jotain tuotteita, joita kukaan ei halua ostaa.
Mä haluan, että palkkani riittää omaan itse maksettuun asuntoon, lemmikkiin, lapseen ja että voimme sekä syödä hyvin, että tehdä vapaa-ajalla muutakin kuin kykkiä himassa ja katella telkkaria.
Tämä on se ongelma. Työnteosta palkkioksi ei enää riitä katto pään päälle ja ruokaa pöytään, vaan aletaan vaatimaan riittävän kovaa elintasoa omistusasuntoineen, ravintoloineen ja etelänmatkoineen. Hyvä peruselämä ei enää riitä, vaan ilmoitetaan että "mieluummin vaikka kuollaan" kuin eletään vuokrakämpässä, kuljetaan bussilla ja tehdään ruokaostokset Lidlissä. Juuri tämän takia tukia täytyy karsia merkittävästi. Uusi sukupolvi on oppinut nirppanokkaisiksi valittajiksi, joille itsensä elättäminen on viitsimiskysymys pikemminkin kuin kunnia-asia. Lähtökohdan pitäisi olla se, ettei kenelläkään ole oikeutta kieltäytyä itsensä elättämisestä vain siksi, ettei omat rahkeet riitä nousemaan isoille liksoille.
Mikä siinä omistusasunnossa niin ihmeellistä on? Mieluummin sitä maksaa omaa, josta jää jotain hyötyä itselle kuin ikuisesti vuokraa joka lihottaa jonkun muun lompakkoa. Auto on pakollinen jos haluaa asua muualla kuin kaupungissa. Ravintoloista tai etelänmatkoista en puhunut mitään, eipä tuo Kanarian matka muutaman vuoden välein nyt mitää luksuselämää ole kuitenkaan. Ravintolat menevät konkurssiin jos kukaan ei ikinä niissä käy. Sekö on sitten hyvä? Voin käydä Lidlissä, mikä ongelma siinä on?
Sun mielestäsi olisi fiksua tehdä 40 tuntia viikossa että saan asua neukkukuutiossa, johon tarvitsen jopa asumistukea kun on niin kallis (etenkin jos siinä on vieressä Lidl, sekin huomioidaan siinä hinnassa)? Mitä itsensä elättämistä se on, jos ei palkka riitä edes asumiseen ilman tukea? Entä lapset, lemmikki, leffailta kavereitten kanssa tai vaikka jokaviikoinen uimahalli-ilta perheen kanssa? Hääpäiväillallinen Rossossa, voi kuinka ihanaa ja luksusta, onhan se sentää ravintola! Ihan liikaa jos sattuu olemaan vaan kaupan kassa tms. vähempiarvoinen ihminen, jolle ei tarvitse maksaa elämiseen riittävää palkkaa.
No tuo "kukaan ei käy ravintolassa" on jo melkoinen olkiukko. Ei kyse ole siitä, etteikö kenelläkään olisi rahaa ostaa asuntoa, syödä ulkona tai vaikka matkustaa. Jokuhan siellä ravintoloissa aina käy. Kyse on siitä, että on täysin epärealistinen ajatus, että kaikkein pienipalkkaisimmillakin olisi mahdollisuus tuollaiseen vaatimaasi elintasoon. Omistuskämppä ei ainakaan pk-seudulla ole itsestäänselvyys edes keskipalkkaisille. Jos muutkin pienipalkkaiset alkavat sinun tyyliisi uhota kuolevansa ilman omistuskämppää, niin se kertoo että yhteiskunta on kestämättömällä pohjalla ja ihmiset täysin vieraantuneita realiteeteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi pitäisi pitää? Mitä turvaa tai jatkuvuutta työelämä enää tarjoaa nuorille? Pätkätöitä, nollatuntisopimuksia, sijaisuuksia tms. että olisi hyvä miettiä miksi näin on ennen kuin tuomitaan nuoret
Antaa roskaväen valittaa ihan rauhassa.
Lahjakkaat ja ahkerat nappaavat työpaikat vaan sitäkin helpommin.
Työt taitavat napata ne, jotka ovat niin vitun idiootteja, että tekevät ihan mitä tahansa työtä toimeentulotukea vastaavalla "palkalla"
Ennen löytyi tuollaisillekin ihan oikeita palkkatöitä. Työnantajista on tullut liian vaateliaita, ihan helppoonkin hommaan haetaan sitä kaikkein parasta monitaituria. Jos ei löydy, niin ruikutetaan lehtien palstoilla.