Lue keskustelun säännöt.
Oletko joskus katkaissut välit ystävään ja miksi? Onko teihin joku ystävä joskus katkaissut välit?
Myös miten olette sen tehneet, ilmoititteko että "nyt ei enää nähdä" vai hävisittekö vain elämästä?
Kommentit (1847)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Kaikkia asioita ei voi ilmoittaa tekstiviestillä. Esimerkiksi kateus tai ilkeys. Kyllä jokainen ihminen osaa jossain määrin katsoa peiliin, jos ystävyys on loppunut. Ei aikuisten ihmisten tarvitse selitellä, jos on esimerkiksi itse tullut kohdelluksi huonosti. Ei vihamiehelle olla mitään velkaa, jos syy on täysin hänessä.
Mistä se vihamies tietää että syy on hänessä jos et sano sitä? Kysehän voi olla sun yksipuolisesta väärintulkinnasta tai ihan jostain mitä se toinen ei tiedosta itse ollenkaan. Vai onko kyse siitä että pääset kostamaan kunnolla kun hylkäät ilman selitystä ja saat siitä jotain tyydytystä? Se on kuule aika passiivis-aggressiivista eikä yhtään terve tapa toimia. Kasvata selkäranka.
Se on selkärankaa, että kävelee tilanteesta pois. Ei koulukiusaajallekaan mennä selittämään, että kuule sä olet koulukiusaaja, vaan heidän luota kävellään kylmästi pois.
Aijaa. Meidän kouluaikana niitä kiusattiin jatkuvasti jotka vaan hiljaa kävelivät pois. Ne jotka uskalsivat käydä poikkiteloin kiusaajaa vastaan ja puolustaa itseään niitä ei toiste kiusattu. Mutta ehkä ajat ovat muuttuneet....
Näin. Kyllä ne olivat meilläkin vuodesta toiseen kiusaajien hampaissa jotka eivät saaneet sanaa suustaan. Me rohkeammat niitä sitten puolustettiin mutta eipä se paljon auttanut pitemmän päälle. Kyllä ihmisen pitää osata puolustaa itseään sanallisesti eikä vetäytyä mököttämään ja antaa muiden arvuutella että mikähän sillä nyt tällä kertaa on.
Huh huh. Jos sinulla olisi vaikka introvertti lapsi, jota kiusataan koulussa, olisitko edelleen samaa mieltä? Sanoisit hänelle että älä mökötä siellä koulussa, ja on sen lapsen vika että häntä kiusataan, niinkö? Aika julma kommentti.
Introvertti ei ole synonyymi ujoudelle. Itse olen vahvasti introvertti samoin lapseni mutta kummallakaan ei itsetunto-ongelmia eikä siten vaikeuksia arvostaa itseään ja puolustaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Kaikkia asioita ei voi ilmoittaa tekstiviestillä. Esimerkiksi kateus tai ilkeys. Kyllä jokainen ihminen osaa jossain määrin katsoa peiliin, jos ystävyys on loppunut. Ei aikuisten ihmisten tarvitse selitellä, jos on esimerkiksi itse tullut kohdelluksi huonosti. Ei vihamiehelle olla mitään velkaa, jos syy on täysin hänessä.
Mistä se vihamies tietää että syy on hänessä jos et sano sitä? Kysehän voi olla sun yksipuolisesta väärintulkinnasta tai ihan jostain mitä se toinen ei tiedosta itse ollenkaan. Vai onko kyse siitä että pääset kostamaan kunnolla kun hylkäät ilman selitystä ja saat siitä jotain tyydytystä? Se on kuule aika passiivis-aggressiivista eikä yhtään terve tapa toimia. Kasvata selkäranka.
Se on selkärankaa, että kävelee tilanteesta pois. Ei koulukiusaajallekaan mennä selittämään, että kuule sä olet koulukiusaaja, vaan heidän luota kävellään kylmästi pois.
Aijaa. Meidän kouluaikana niitä kiusattiin jatkuvasti jotka vaan hiljaa kävelivät pois. Ne jotka uskalsivat käydä poikkiteloin kiusaajaa vastaan ja puolustaa itseään niitä ei toiste kiusattu. Mutta ehkä ajat ovat muuttuneet....
Näin. Kyllä ne olivat meilläkin vuodesta toiseen kiusaajien hampaissa jotka eivät saaneet sanaa suustaan. Me rohkeammat niitä sitten puolustettiin mutta eipä se paljon auttanut pitemmän päälle. Kyllä ihmisen pitää osata puolustaa itseään sanallisesti eikä vetäytyä mököttämään ja antaa muiden arvuutella että mikähän sillä nyt tällä kertaa on.
Niin, tai sitten se on niin että kiusaajien kanssa ei vaan kannata olla tekemisissä... Vai miten se nyt olikaan? Että kiusatun pitäisi selittää kiusaajilleen, kuinka ikäviä he ovat olleet? Tuskinpa. Ainakaan aikuisten maailmassa.
Päinvastoin. Juuri aikuisten maailmassa. Koska olemme AIKUISIA emmekä enää LAPSIA. Aikuinen uskaltaa sanoa mitä ajattelee, osaa tehdä sen toista kunnioittaen ja ennen kaikkea on reilu. Ellei ole tunnevammainen tai narsisti itse.
Miksi aikuinen haluaisi olla tekemisissä kiusaajansa kanssa? Oletko ihan täysi idiootti, että väität että aikuinen olisi jotenkin velvollinen selittelemään kiusaajilleen jotain? Niin, kiusaamista tapahtuu myös aikuisten kesken. Ja jokaisella on oikeus lähteä pois sellaisista tilanteista. Sinä olet jollain tavalla hyvin sokea.
Eihän kyse ole siitä että pitäisi olla tekemisissä. Älä nyt viitsi tahallasi vääntää asiaa väärin. Kyse on siitä että kerrot kiusaajallesi ettet ansaitse sellaista käytöstä ja hän toimi väärin. Vain pois kävelemällä alistut kiusaajalle ja hän jää voitolle. Siitä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Ehkäpä sinun ystäväsi on sanonut sinulle syyn, mutta et ole kuunnellut tai kyennyt ottamaan sitä vastaan? Vai miksi olet noin katkera asiasta? Monesti syy on selvä, mutta asianomainen ei halua nähdä sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Ehkäpä sinun ystäväsi on sanonut sinulle syyn, mutta et ole kuunnellut tai kyennyt ottamaan sitä vastaan? Vai miksi olet noin katkera asiasta? Monesti syy on selvä, mutta asianomainen ei halua nähdä sitä.
Ehkäpä, ehkäpä ei. Kyllä, olen katkera. Selkärangaton passiivis-agressiivisuus synnyttää katkeruutta silloin, kun on vuosia kuunnellut ensin toisen ongelmia ja ollut kuuntelevana korvana, ja sitten palkaksi saa laatikollisen paskaa. Jos olen itse toiselle reilu niin odotan reiluutta myös itseäni kohtaan.
Nuorempana minulla oli "kaveri", joka tutustuessamme vaikutti hauskalta, huumorintajuiselta ja reteältä. Vähitellen hän kuitenkin paljastui ilkeäksi, lyttääväksi ja manipuloivaksi. Hänen huumorintajunsa rajoittui vain toisille naureskeluun - itsestään hän ei kestänyt minkäänlaista leikinlaskua tai arvostelua. Hän alkoi kohdella minua minua vähitellen yhä törkeämmin: haukkui, yritti pakottaa tekemään asioita vasten tahtoani ja teki ohareita.
No enhän minä sellaista pitkään jaksanut katsella ja katkaisin välimme. Sitä hän ei kestänyt ollenkaan, vaan lähetteli minulle pitkään viestejä, joissa haukkui minua milloin miksikin. Kirjoitteli minusta inhottavia myös nettiin. Ainoa mikä minua harmitti kaveruutemme päättymisessä oli se, että menetin samalla kaksi muutakin, mukavaa kaveria. He olivat enemmän tuon inhottavan kaverin ystäviä, ja tämä tietysti mustamaalasi minut heille; siksi hekään eivät enää edes moikanneet minulle kun näimme kaupungilla ja myöhemmin myös samassa koulussa. En tiedä heistä enää mitään, sitäkään että ovatko tuon "kaverin" kanssa tekemisissä. Tuosta on 10 vuotta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Ehkäpä sinun ystäväsi on sanonut sinulle syyn, mutta et ole kuunnellut tai kyennyt ottamaan sitä vastaan? Vai miksi olet noin katkera asiasta? Monesti syy on selvä, mutta asianomainen ei halua nähdä sitä.
Ehkäpä, ehkäpä ei. Kyllä, olen katkera. Selkärangaton passiivis-agressiivisuus synnyttää katkeruutta silloin, kun on vuosia kuunnellut ensin toisen ongelmia ja ollut kuuntelevana korvana, ja sitten palkaksi saa laatikollisen paskaa. Jos olen itse toiselle reilu niin odotan reiluutta myös itseäni kohtaan.
Itse tein samaa; kuuntelin vuosia toisen vuodatuksia. Kunnes tajusin että ystävyys ei ollut tasapuolinen, ja laitoin välit poikki. Ehkä sinun olisi pitänyt tehdä sama, jos et saanut ystävyydestänne mitään? Turha jäädä katkeroitumaan, ainoa joka siitä kärsii olet sinä.
Olen katkaissut välit tähän ikään mennessä jo aika moneenkin. Kaikissa yhteinen nimittäjä on ollut lyttäävä käytös ja seläntakana pahan puhuminen. Muutaman ikävän ihmisen olen kadottanut pikkuhiljaa vähentäen yhteydenpitoa, ja osalle olen jonkun riidan jälkeen vaan lakannut vastaamasta puheluihin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulun jälkeen menin lukioon ja kaikki 3 kaveriani amikseen. Kaksi heistä alkoi käyttäytyä kuin olisin ilmaa. Jätin heidät rauhaan ja ystävyys hiipui pois.
Kolmas ystäväni oli heistä paras. Tosin hän oli ollut aina hieman hankala tyyppi ja draamakuningatar. Hän alkoi piilovittuilla ja nähdessämme otti aina mukaan yhden tytön, jonka kanssa en ollut koskaan tullut toimeen... ja puhui vain tämän kanssa. Lopulta hän teki todella ikävästi juuri tähän tyttöön liittyneessä tapauksessa ja laittoi välit poikki. Itse olisin ollut valmis puhumaan, mutta hän ei. Neljän vuoden kuluttua hän laittoi minulle kirjeen, jossa pyysi anteeksi jne. Ystävyytemme palasi ennalleen, kunnes hän alkoi seurustella ja "unohti" minut.
Eräs ystäväni oli poika. Olimme samassa lukiossa ja näimme vielä lukion loputtua. Vuosi lukion jälkeen aloimme seurustella hänen aloitteestaan. Suostuin, sillä olin aina pitänyt hänestä. Homma ei kuitenkaan toiminut, sillä häntä ei tuntunutkaan kiinnostavan. Puolen vuoden kuluttua hän jätti minut. Kysyin haluaako hän ettemme ole enää tekemisissä. Hän sanoi, että pitää minua edelleen hyvänä ystävänä. Erosta selvittyäni laitoin hänelle tekstarin, jossa kyselin kuulumisia. En saanut vastausta, enkä ole kuullut hänestä enää.
Riparilla tapaamaani, yhteen toiseen poikaan pistin välit poikki, sillä hän oli todella töykeä, suorapuheinen, empatiakyvytön ja muutenkin aivan mahdoton.
Off topic: Paras ystäväni on minua 2 vuotta nuorempi ja olen tuntenut hänet 7-vuotiaasta lähtien, yli 20-vuotta. Olemme yhteyksissä lähes päivittäin, vaikka opiskelut ovat minua kuljetelleet kauas lapsuudenkaupungistani, missä hän yhä asuu. Olemme kuin siskokset, vaikka olemme hyvin erilaisia. Joskus vastakohdat täydentävät toisiaan. Jos tämän ystävän menettäisin, en selviäisi. En kuitenkaan usko niin koskaan käyvän. Emme ole koskaan riidelleet, vaan tämän ystävän kanssa asiat puhutaan selviksi. Toisessa kappaleessa mainittu ystäväni piti aina mykkäkolua, joka johti riitojen paisumiseen. Parhaalle ystävälleni se lienee mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Kaikkia asioita ei voi ilmoittaa tekstiviestillä. Esimerkiksi kateus tai ilkeys. Kyllä jokainen ihminen osaa jossain määrin katsoa peiliin, jos ystävyys on loppunut. Ei aikuisten ihmisten tarvitse selitellä, jos on esimerkiksi itse tullut kohdelluksi huonosti. Ei vihamiehelle olla mitään velkaa, jos syy on täysin hänessä.
Mistä se vihamies tietää että syy on hänessä jos et sano sitä? Kysehän voi olla sun yksipuolisesta väärintulkinnasta tai ihan jostain mitä se toinen ei tiedosta itse ollenkaan. Vai onko kyse siitä että pääset kostamaan kunnolla kun hylkäät ilman selitystä ja saat siitä jotain tyydytystä? Se on kuule aika passiivis-aggressiivista eikä yhtään terve tapa toimia. Kasvata selkäranka.
Se on selkärankaa, että kävelee tilanteesta pois. Ei koulukiusaajallekaan mennä selittämään, että kuule sä olet koulukiusaaja, vaan heidän luota kävellään kylmästi pois.
Aijaa. Meidän kouluaikana niitä kiusattiin jatkuvasti jotka vaan hiljaa kävelivät pois. Ne jotka uskalsivat käydä poikkiteloin kiusaajaa vastaan ja puolustaa itseään niitä ei toiste kiusattu. Mutta ehkä ajat ovat muuttuneet....
Näin. Kyllä ne olivat meilläkin vuodesta toiseen kiusaajien hampaissa jotka eivät saaneet sanaa suustaan. Me rohkeammat niitä sitten puolustettiin mutta eipä se paljon auttanut pitemmän päälle. Kyllä ihmisen pitää osata puolustaa itseään sanallisesti eikä vetäytyä mököttämään ja antaa muiden arvuutella että mikähän sillä nyt tällä kertaa on.
Niin, tai sitten se on niin että kiusaajien kanssa ei vaan kannata olla tekemisissä... Vai miten se nyt olikaan? Että kiusatun pitäisi selittää kiusaajilleen, kuinka ikäviä he ovat olleet? Tuskinpa. Ainakaan aikuisten maailmassa.
Päinvastoin. Juuri aikuisten maailmassa. Koska olemme AIKUISIA emmekä enää LAPSIA. Aikuinen uskaltaa sanoa mitä ajattelee, osaa tehdä sen toista kunnioittaen ja ennen kaikkea on reilu. Ellei ole tunnevammainen tai narsisti itse.
Miksi aikuinen haluaisi olla tekemisissä kiusaajansa kanssa? Oletko ihan täysi idiootti, että väität että aikuinen olisi jotenkin velvollinen selittelemään kiusaajilleen jotain? Niin, kiusaamista tapahtuu myös aikuisten kesken. Ja jokaisella on oikeus lähteä pois sellaisista tilanteista. Sinä olet jollain tavalla hyvin sokea.
Eihän kyse ole siitä että pitäisi olla tekemisissä. Älä nyt viitsi tahallasi vääntää asiaa väärin. Kyse on siitä että kerrot kiusaajallesi ettet ansaitse sellaista käytöstä ja hän toimi väärin. Vain pois kävelemällä alistut kiusaajalle ja hän jää voitolle. Siitä on kyse.
"Pois kävelemällä alistut kiusaajalle ja hän jää voitolle." Miten niin? Olen eri mieltä tästä. Eihän kiusaajien kanssa neuvotella, vaan heidät jätetään pois omasta ystäväpiiristä. Outo ajatus, että kiusaajalle pitäisi ilmoittaa, että hän on kiusannut. Kummallista keskustelua tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Ehkäpä sinun ystäväsi on sanonut sinulle syyn, mutta et ole kuunnellut tai kyennyt ottamaan sitä vastaan? Vai miksi olet noin katkera asiasta? Monesti syy on selvä, mutta asianomainen ei halua nähdä sitä.
Ehkäpä, ehkäpä ei. Kyllä, olen katkera. Selkärangaton passiivis-agressiivisuus synnyttää katkeruutta silloin, kun on vuosia kuunnellut ensin toisen ongelmia ja ollut kuuntelevana korvana, ja sitten palkaksi saa laatikollisen paskaa. Jos olen itse toiselle reilu niin odotan reiluutta myös itseäni kohtaan.
Itse tein samaa; kuuntelin vuosia toisen vuodatuksia. Kunnes tajusin että ystävyys ei ollut tasapuolinen, ja laitoin välit poikki. Ehkä sinun olisi pitänyt tehdä sama, jos et saanut ystävyydestänne mitään? Turha jäädä katkeroitumaan, ainoa joka siitä kärsii olet sinä.
Niin olisi pitänyt. Yritän päästä katkeruudesta eroon vaikka luottamus meni ja opin taas että hyvyyteen ei vastata hyvyydellä ja kiittämättömyys on maailman palkka. Pitäisi kovettaa itsensä ja alkaa kylmäksi ihmisille, ehkä silloin selviäisi vähemmillä haavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen katkaissut välit tähän ikään mennessä jo aika moneenkin. Kaikissa yhteinen nimittäjä on ollut lyttäävä käytös ja seläntakana pahan puhuminen. Muutaman ikävän ihmisen olen kadottanut pikkuhiljaa vähentäen yhteydenpitoa, ja osalle olen jonkun riidan jälkeen vaan lakannut vastaamasta puheluihin jne.
Olen tehnyt samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Ehkäpä sinun ystäväsi on sanonut sinulle syyn, mutta et ole kuunnellut tai kyennyt ottamaan sitä vastaan? Vai miksi olet noin katkera asiasta? Monesti syy on selvä, mutta asianomainen ei halua nähdä sitä.
Ehkäpä, ehkäpä ei. Kyllä, olen katkera. Selkärangaton passiivis-agressiivisuus synnyttää katkeruutta silloin, kun on vuosia kuunnellut ensin toisen ongelmia ja ollut kuuntelevana korvana, ja sitten palkaksi saa laatikollisen paskaa. Jos olen itse toiselle reilu niin odotan reiluutta myös itseäni kohtaan.
Itse tein samaa; kuuntelin vuosia toisen vuodatuksia. Kunnes tajusin että ystävyys ei ollut tasapuolinen, ja laitoin välit poikki. Ehkä sinun olisi pitänyt tehdä sama, jos et saanut ystävyydestänne mitään? Turha jäädä katkeroitumaan, ainoa joka siitä kärsii olet sinä.
Niin olisi pitänyt. Yritän päästä katkeruudesta eroon vaikka luottamus meni ja opin taas että hyvyyteen ei vastata hyvyydellä ja kiittämättömyys on maailman palkka. Pitäisi kovettaa itsensä ja alkaa kylmäksi ihmisille, ehkä silloin selviäisi vähemmillä haavoilla.
Ehkä hänellä on omat syynsä. Kuulostat liian katkeralta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Kaikkia asioita ei voi ilmoittaa tekstiviestillä. Esimerkiksi kateus tai ilkeys. Kyllä jokainen ihminen osaa jossain määrin katsoa peiliin, jos ystävyys on loppunut. Ei aikuisten ihmisten tarvitse selitellä, jos on esimerkiksi itse tullut kohdelluksi huonosti. Ei vihamiehelle olla mitään velkaa, jos syy on täysin hänessä.
Mistä se vihamies tietää että syy on hänessä jos et sano sitä? Kysehän voi olla sun yksipuolisesta väärintulkinnasta tai ihan jostain mitä se toinen ei tiedosta itse ollenkaan. Vai onko kyse siitä että pääset kostamaan kunnolla kun hylkäät ilman selitystä ja saat siitä jotain tyydytystä? Se on kuule aika passiivis-aggressiivista eikä yhtään terve tapa toimia. Kasvata selkäranka.
Se on selkärankaa, että kävelee tilanteesta pois. Ei koulukiusaajallekaan mennä selittämään, että kuule sä olet koulukiusaaja, vaan heidän luota kävellään kylmästi pois.
Aijaa. Meidän kouluaikana niitä kiusattiin jatkuvasti jotka vaan hiljaa kävelivät pois. Ne jotka uskalsivat käydä poikkiteloin kiusaajaa vastaan ja puolustaa itseään niitä ei toiste kiusattu. Mutta ehkä ajat ovat muuttuneet....
Näin. Kyllä ne olivat meilläkin vuodesta toiseen kiusaajien hampaissa jotka eivät saaneet sanaa suustaan. Me rohkeammat niitä sitten puolustettiin mutta eipä se paljon auttanut pitemmän päälle. Kyllä ihmisen pitää osata puolustaa itseään sanallisesti eikä vetäytyä mököttämään ja antaa muiden arvuutella että mikähän sillä nyt tällä kertaa on.
Niin, tai sitten se on niin että kiusaajien kanssa ei vaan kannata olla tekemisissä... Vai miten se nyt olikaan? Että kiusatun pitäisi selittää kiusaajilleen, kuinka ikäviä he ovat olleet? Tuskinpa. Ainakaan aikuisten maailmassa.
Päinvastoin. Juuri aikuisten maailmassa. Koska olemme AIKUISIA emmekä enää LAPSIA. Aikuinen uskaltaa sanoa mitä ajattelee, osaa tehdä sen toista kunnioittaen ja ennen kaikkea on reilu. Ellei ole tunnevammainen tai narsisti itse.
Miksi aikuinen haluaisi olla tekemisissä kiusaajansa kanssa? Oletko ihan täysi idiootti, että väität että aikuinen olisi jotenkin velvollinen selittelemään kiusaajilleen jotain? Niin, kiusaamista tapahtuu myös aikuisten kesken. Ja jokaisella on oikeus lähteä pois sellaisista tilanteista. Sinä olet jollain tavalla hyvin sokea.
Eihän kyse ole siitä että pitäisi olla tekemisissä. Älä nyt viitsi tahallasi vääntää asiaa väärin. Kyse on siitä että kerrot kiusaajallesi ettet ansaitse sellaista käytöstä ja hän toimi väärin. Vain pois kävelemällä alistut kiusaajalle ja hän jää voitolle. Siitä on kyse.
"Pois kävelemällä alistut kiusaajalle ja hän jää voitolle." Miten niin? Olen eri mieltä tästä. Eihän kiusaajien kanssa neuvotella, vaan heidät jätetään pois omasta ystäväpiiristä. Outo ajatus, että kiusaajalle pitäisi ilmoittaa, että hän on kiusannut. Kummallista keskustelua tässä ketjussa.
Eihän se jestas sentään ole mitään neuvottelua vaan sitä että osoitat kiusaajalle oman arvosi ja paikkasi. Pois kävelemällä alistut kiusaajallesi ja hän jää tyytyväisenä myhäilemään koska hänen tavoitteensa on saavutettu. Eli sinun loukkaaminen, järkyttäminen ja pois ajaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri katkaisi välit täysin yllättäen tässä joku aika sitten. Hävisi vaan ja lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin. Mitään riitaa ei ollut eikä mitään. Hajosin henkisesti täysin koska luotin häneen ja hän pisti haavoittuvaisimpaan kohtaani. Olisin toivonut suoraa puhetta.
Kyllä mä olen aina syyn kertonut tai jonkun lopetusviestin laittanut jos olen hylännyt ystäviä. Vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy. Tiedän että häviäminen ja on julmaa henkistä väkivaltaa, ja saa sen hylätyn putoamaan syvään kuiluun ja estää pääsemästä koskaan elämässä eteenpäin kun jää vaan miettimään syitä. Aina sanonut ihmiselle josta haluan eroon että nyt tämä on loppu. Reilu peli erotessakin.
Anteeksi, mutta miksi vihamieskin ansaitsee tietää miksi ihmissuhde päättyy? Millaisista vihamiehistä sinä puhut?
Sellaisesta jolle olet vihainen ja siksi haluat katkaista välit. Koska eihän se toinen osapuoli tiedä tehneensä väärin jos et kerro mikä sinut suututti. Selittämättä katkaisemalla välit sinä saat vaan ilkeän ihmisen ja draamakuningattaren maineen ja toinen ajattelee olevansa syytön. Siksi pitää kertoa syy.
Höpö höpö. Aikuiseksi kasvaneet ihmiset tietävät itse mitä ovat tehneet.
Aikuisuus ei anna meedion kykyjä eikä kykyä lukea sinun ajatuksiasi. Saatathan olla suuttunut sellaisestakin mitä toinen ei ole tietoisesti tehnyt. Jos ei saa suutaan auki kuin aikuinen niin ei ole milloinkaan mahdollisuutta sovinnolle ja se on surullista jos mikä.
Ehkäpä sinun ystäväsi on sanonut sinulle syyn, mutta et ole kuunnellut tai kyennyt ottamaan sitä vastaan? Vai miksi olet noin katkera asiasta? Monesti syy on selvä, mutta asianomainen ei halua nähdä sitä.
Ehkäpä, ehkäpä ei. Kyllä, olen katkera. Selkärangaton passiivis-agressiivisuus synnyttää katkeruutta silloin, kun on vuosia kuunnellut ensin toisen ongelmia ja ollut kuuntelevana korvana, ja sitten palkaksi saa laatikollisen paskaa. Jos olen itse toiselle reilu niin odotan reiluutta myös itseäni kohtaan.
Itse tein samaa; kuuntelin vuosia toisen vuodatuksia. Kunnes tajusin että ystävyys ei ollut tasapuolinen, ja laitoin välit poikki. Ehkä sinun olisi pitänyt tehdä sama, jos et saanut ystävyydestänne mitään? Turha jäädä katkeroitumaan, ainoa joka siitä kärsii olet sinä.
Niin olisi pitänyt. Yritän päästä katkeruudesta eroon vaikka luottamus meni ja opin taas että hyvyyteen ei vastata hyvyydellä ja kiittämättömyys on maailman palkka. Pitäisi kovettaa itsensä ja alkaa kylmäksi ihmisille, ehkä silloin selviäisi vähemmillä haavoilla.
Ehkä hänellä on omat syynsä. Kuulostat liian katkeralta.
Kaikilla on varmaan omat syynsä miksi kohtelee toisia huonosti. Minusta on ihan oikeutettua olla katkera jos on tullut kusetetuksi
Riippuu ihan tasan, minkä sortin kiusaajasta on kyse. Narsistin kanssa kun lähdet kilpasille, se ei lopu koskaan. Samalla saat heittää hyvästit maineellesi. Normi kusipään kanssa voi toimiakin. Tosin, jos kiusaaja on jo saanut muut kohtelemaan sinua alentuvasti ja halveksien, se asia harvemmin muuttuu. He eivät siis muutu ystäviksesi kuin taikaiskusta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan tasan, minkä sortin kiusaajasta on kyse. Narsistin kanssa kun lähdet kilpasille, se ei lopu koskaan. Samalla saat heittää hyvästit maineellesi. Normi kusipään kanssa voi toimiakin. Tosin, jos kiusaaja on jo saanut muut kohtelemaan sinua alentuvasti ja halveksien, se asia harvemmin muuttuu. He eivät siis muutu ystäviksesi kuin taikaiskusta.
Näin se on. Narsistin kanssa kun ei voi keskustella niin paras on vain lähteä satuttamatta itseään enempää.
Ystävä paljastui nettihuijariksi, eikä millään suostunut myöntämään sitä vaikka oli jo jäänyt kiinni. Sitä valehtelua en alkanut enempää kuuntelemaan. Vähän myöhemmin paljastui syykin siihen nettihuijaamiseen. Narkkari pelkkää luuta ja nahkaa on nykyisin, facen apuryhmissä kerjää kaikenlaista keksityn lapsen varjolla.
Miksi aikuinen haluaisi olla tekemisissä kiusaajansa kanssa? Oletko ihan täysi idiootti, että väität että aikuinen olisi jotenkin velvollinen selittelemään kiusaajilleen jotain? Niin, kiusaamista tapahtuu myös aikuisten kesken. Ja jokaisella on oikeus lähteä pois sellaisista tilanteista. Sinä olet jollain tavalla hyvin sokea.