Lue keskustelun säännöt.
Kun täälläkin sanotaan, ettei köyhyyttä ratkaista pelkästään rahalla, niin mitä toimenpiteitä ehdotatte?
Mitä konkreettisia keinoja suosittelisitte köyhyyden torjumiseksi?
Kommentit (222)
Mitä on köyhyyden ratkaiseminen? Luonnollisesti aina tulee olemaan köyhiä.
Jos henkilö ei pysty työhön, hänet pidetään elossa ja perustarpeissa, ei ole tarkoituskaan nostaa hänen elintasoaan. Kaikki elintason nousu tapahtuu omin varoin, työtä tekemällä, perimällä/ voittamalla/ etsimällä sponsori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Globaalilla tasolla ensisijaisen tärkeää olisi ehkäisyvälineiden jakaminen naisille ja tytöille. Ettei olisi sitten köyhässä maassa naisella isoa määrää lapsia ilman ruokaa. En voi edes kuvitella sitä stressiä ja paniikkia, kun ei ole varaa hankkia omille lapsille syötävää.
Toisaalta esim. Intian ja Afrikan rikkaimpia täytyisi alkaa verottamaan tuntuvasti.
Suomessa olisi kai parasta leikata lapsilisiä ja toimeentulotukea niin, että olisi kannattavampaa alkaa yrittäjäksi tai mennä töihin edes osapäiväisesti. Samalla monien alojen (esim. lähihoitajat, poliisi) paökkoja täytyisi nostaa.
Mun eksälle tuli yllätyslaskuja ihan säännöllisesti.
Maksoi opintolainan korkoja ja lyhennyksiä 2 kertaa vuodessa ja aina ne tulivat yllätyksenä. Ei voinut osallistua mihinkään yhteisiin menoihin niinä kuukausina ja kaikki jäi yksin mun harteille. Olin silloin opiskelija ja oli todella tiukka paikka kaapia kasaan koko vuokra ja muut maksut niinä kuukausina.
Ehdotin miehelle että säästäisi etukäteen niitä lainamaksuja varten mutta se ei hänen mielestään ollut mahdollista. Olin kuulemma kohtuuton ja tyhmä kun semmoista ehdotin.
Hänen taloudenpitonsa oli yhtä lyhytjänteistä muutenkin. Silloin kun rahaa sai niin piti elää leveästi ja tuhlata ihme järjettömyyksiin (saattoi pistää vaikka koko kuukauden ruokarahat jonkun sukulaisen synttärilahjaan).
Häntä sai jatkuvasti olla pelastamassa rahaongelmilta.
Äidillään oli samanlainen tyyli raha-asioissa. Ilmeisesti siis kotoa opittua. Äitinsä haki taloudenpelastajaa miehistä ja minä sain olla pelastajaroolissa pojalle. Yhdessä he sitten haukkuvat minua ja niitä äidin miehiä itsekkäiksi ja vastuuntunnottomiksi kun ei kaikkia velkojaan suostuttu maksamaan. Ja sitä velkaa oli paljon. Äidillä ok-talon verran ja pojallakin kymmeniä tuhansia. Eikä mitään omaisuutta kuitenkaan kummallakaan.
Onneksi ymmärsin erota ja lähteä siitä poppoosta kauas. Sain jälkeenpäin kuulla että olin käyttänyt heitä taloudellisesti hyväkseni.
En tiedä mikä tuommoiset pelastaisi köyhyydeltä. Jos olisin jäänyt siihen auttajaksi niin olisivat kiskoneet minut samaan suohon.
köyhyys on monitahoinen ongelma.
suomessa iso ongelma on liian kallis asuminen. ihan järkyttävä määrä tukia maksetaan asumiseen ja korkeat vuokrat myös luo kannustinloukkuja juurikin pienipalkkaisille aloille. myös lainaa maksavilla menee iso osa tuloista asunnon maksamiseen jolloin raha on poissa kulutuksesta.
Budjetoinnin opettelua ja harkintakykyä (ts. "tarvitsenko todella tätä). Tiedän, että on köyhiä, jotka osaavat molemmat, hyvä niin. Nämä tuli ensimmäiseksi mieleen siksi, että tunnen perheen, jossa toinen vanhempi ei ole koskaan yrittänytkään töihin, eikä jaksa hakea tukia, koska "se on niin monimutkaista" ja "ei vanha voi oppia näitä uusia laitteita käyttämään" (tietokone, jota esim 75v mummoniki oppi käyttämään oikein sujuvasti, kun vain yritti). Vähistä rahoista sitten kuitenkin revitellään vaikka mitä turhaa, jota tyrkytetään lopulta muille, "olivat alennuksessa". Sohvat vaihtuu jatkuvasti, vaikkakin tosin kirppiksiltä, ulos rakennetaan huvimajaa, vaikka talo rapistuu käsiin.
Lapset ovat samanlaisia, ostelevat kaikkea turhaa koko ajan "kun eihän tämä nyt paljoa maksanut". Wish-rojulla täytetään kämppä ja ihmetellään, kun rahat on loppu ja koti sotkuinen, vaikka kuinka siivoaa. Seurustelen lapsista yhden kanssa, takana jo vuosia ja alkuun hän tilipäivänä saattoi lähteä ostelemaan Tokmannista kaikkea kivaa, ennen kuin maksoi laskut. Jos maksoi, silloin vielä maksoi vasta lähempänä eräpäiviä laskut, jos oli rahaa enää jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän mitä ongelmaa halutaan ratkaista. Köyhyys kun on yleensä seurausta nipuista muita ongelmia. Aloitetaan näistä:
- Näköalattomuuden ja masennuksen ratkaisu - > terapiaa ja sosiaaliohjausta kaikille perheille + yhteisöllisyyden lisäämistä
- Itsensä kokeminen hyödyttömäksi - Vapaaehtoistyön järjestäminen köyhille, että voivat olle niiden parissa joilla menee vielä huonommin, ei saa vaikuttaa tukiin
- Epäterveellinen ruokavalio - minimikorvausta vastaan terveellistä ruokaa tarjolle jokaiseen lähiöön, antaa niiden kokata jotka osaavat ja joilla on siihen välineet
- Liikkumattomuus - esim. taloyhtiöiden turnajaisia talkoohengessä
- Päihdeongelmat- alkoholin hinta kattoon
- Kannustinloukut: 100 e kuussa mahdollista ansaita ilman, että vaikuttaa tukiin tai että köyhän tarvitsee maksaa siitä veroa, esim. naapuri voi pyytää pesemään ikkunoita tms. Puoli-ilmainen asunto kunnan puolesta paskatyön perässä muuttaville
- Köyhän perheen lasten syrjäytyminen - avokätisesti rahaa harrastuksiin ja ajanviettoon kavereiden kanssa + työssäkäyvä normaali tukihenkilö jokaiselle + ilmaiset lukiokirjat
Eihän noista mikään toteudu, koska veronmaksajat eivät halua maksaa niistä mitään. Eli vanhoilla mennään siis hamaan tappiin.
Tiedätkö paljon kilju tai "kotiviini" maksaa? Köyhät ei välttämättä osaa laittaa halvalla terveellistä ruokaa tai mennä edes ilmaisharrastuksiin, mutta jokainen vähänkin viinaan menevä osaa kyllä kiljua keittää. Milläs sen hinnan nostat? Hinnan nostolla ei alkoholisoituneita paranneta, yritetään vain vähentää oiretta, ei parantaa tautia.
Vierailija kirjoitti:
Pienyritysten perustaminen esim. toisen työttömän kanssa tehtäisiin taloudellisesti kannattavaksi ja helpoksi. Olen aina haaveillut yrittäjyydestä, mutta ei ole rahaa.. 2 tutkintoa ja innokkuutta sekä työteliäisyyttä löytyy kyllä.
Lyhyempi työpäivä. Olen raatanut vuorotyössä hoitoalalla raskaassa työssä täysiä viikkoja, tehden vielä tlitöitä väh 5h/viikko pienten lasten yksinhuoltajana. Pitkäaikaisena sijaisena. Työkaverit loppuun palaneita, joka päivä kahvipöytäkeskustelut koskivat työssä ja elämässä jaksamista. Onneksi pesti loppui, toivottavasti saan edes hetken nyt jengähtää työttömänä. Kyllä ihmettelen tätä, että pitää olla joko työtön kokonaan, tai sitten elämäsnä työlle menettänyt kehäraakki. Olisi todella viisasta lyhentää työviikkoa ja antaa useammalle mahdollisuus työhön.
Perustin oman yritykseni suoraan koulunpenkiltä. Perheellisenä en saanut kuin opintotuen ja lapsilisän ja valmistumisen jälkeen pari kk työttömyystukea. Niillä pistettiin yritys pystyyn. Rahaa toki meni, pitkässä juoksussa, jo ennen yrityksen perustamista kasasin varusteita hiljakseen (kyllä, opintotuesta) ja perustamisen jälkeen jonkin verran hankin lisää (starttirahalla ja yrityksen pienillä tuloilla). Riippuen yritysestä tarjolla on myös rahoitusta, lainatakausta, neuvontaa, yhteistyökumppaneita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämänhallintataitoja ja motivointia ottaa vastaan terveellisiä tapoja. Esim. kädestä pitäen näyttää, miten syödään terveellisesti, mitä tuodaan kotiin kaupasta, kuinka budjetti laaditaan jne.
Tuli mieleen, kun katsoin erästä köyhyydestä kertovaa dokumenttia, jossa köyhä äiti teki ruokaa lenkkimakkarasta :0.
Eli pitäisi tukea köyhiä, jotta he eivät tee automaationa köyhyyttä lisääviä valintoja.
Entäs ku. Ei ole varaa ostaa sitä terveellistä ruokaa? Eräässä dokkarissakin kävi selväksi että näitä valmisruokia/muita ei niin epäterveellisiä markkinoidaan juuri köyhille, siksi ne usein ovat terveellistä ruokaa halvempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänhallintataitoja ja motivointia ottaa vastaan terveellisiä tapoja. Esim. kädestä pitäen näyttää, miten syödään terveellisesti, mitä tuodaan kotiin kaupasta, kuinka budjetti laaditaan jne.
Tuli mieleen, kun katsoin erästä köyhyydestä kertovaa dokumenttia, jossa köyhä äiti teki ruokaa lenkkimakkarasta :0.
Eli pitäisi tukea köyhiä, jotta he eivät tee automaationa köyhyyttä lisääviä valintoja.
Entäs ku. Ei ole varaa ostaa sitä terveellistä ruokaa? Eräässä dokkarissakin kävi selväksi että näitä valmisruokia/muita ei niin epäterveellisiä markkinoidaan juuri köyhille, siksi ne usein ovat terveellistä ruokaa halvempia.
Ääh, tarkoitin siis muits EI NIIN TERVEELLISIÄ sori, ajatus ei kulje väsyneenä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
köyhyys on monitahoinen ongelma.
suomessa iso ongelma on liian kallis asuminen. ihan järkyttävä määrä tukia maksetaan asumiseen ja korkeat vuokrat myös luo kannustinloukkuja juurikin pienipalkkaisille aloille. myös lainaa maksavilla menee iso osa tuloista asunnon maksamiseen jolloin raha on poissa kulutuksesta.
Yksin asuvalla pitäisi olla oikeus sopivan kokoiseen asuntoon, aina sama vastaus, yksiöitä vaikea saada.
Niin sitten on vähemmän kuluja, en tarvitsisi ehkä ollenkaan asumistukea, pärjäisin työeläkkeelläni.
Ainakin kohdistus heille jotka kipeämmin tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
köyhyys on monitahoinen ongelma.
suomessa iso ongelma on liian kallis asuminen. ihan järkyttävä määrä tukia maksetaan asumiseen ja korkeat vuokrat myös luo kannustinloukkuja juurikin pienipalkkaisille aloille. myös lainaa maksavilla menee iso osa tuloista asunnon maksamiseen jolloin raha on poissa kulutuksesta.
Yksin asuvalla pitäisi olla oikeus sopivan kokoiseen asuntoon, aina sama vastaus, yksiöitä vaikea saada.
Niin sitten on vähemmän kuluja, en tarvitsisi ehkä ollenkaan asumistukea, pärjäisin työeläkkeelläni.
Ainakin kohdistus heille jotka kipeämmin tarvitsevat.
Kenelläkään ei ole oikeutta mihinkään muuhun kuin siihen, minkä on itse itselleen hankkinut. Se on lähtökohta.
Suomen valtio kuitenkin tekee tulonsiirtoja, joiden ansiosta myös epäonnisille, sairaille, laiskoille yms. annetaan ilmaista rahaa. Myös pidetään huolta vanhuksista, opiskelijoista ja maahanmuuttajista mm.
Ärsyttää valitus et aina pitäisi olla sitä ja tuota niin olisi paremmin. Minulle lisää rahaa ja lisää oikeuksia.
Yksiötä ei ole minun ollut koskaan vaikea saada, ei edes köyhimpinä vuosinani kun ei mihinkään ollut varaa. Aina selvisin, aina riitti ruoka ja aina sain yksiön. Kun tein valintoja, säästin, jätin extrat pois elämästäni, ansaitsin aina kun mahdollista kaikilla niillä (rehellusillä ja eettisillä) keinoilla millä vain pystyin, oli se sitten ikkunanpesua, marjanpoimintaa tai mainosten jakoa. En halveksinut yksinkertaisia työtehtäviä tai valittanut kannustinloukuista. En jäänyt kuuntelemaan kremppojani. Yksityiset markkinat ovat vapaasti käytettävissä. Mutta kun ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi satsata mielenterveyspalveluihin. Masentuneella tai ahdistuneella ajautuu monesti raha-asiatkin huonoon jamaan. Sosiaalityöntekijän tapaamisiakin voitaisiin järjestää useammin.
On edelleenkin kannustusloukkuja, jotka passivoivat. Pitäisi olla vieläkin enemmän niin, että pienikin työ kannattaa, koska se voi poikia aina isompaa työtä. Tiedän esimerkiksi tapauksia toimeentulotuesta ja sovelletusta päivärahasta. Ihmiset luulevat, että työmarkkinatuen päälle voi huoletta tienata sen 300e. Ei voi, jos saa jo valmiiksi toimeentulotukea. Silloin se tienattu raha menee heti lähinnä asumiseen, veteen, sähköön, lääkkeisiin... Jäät jopa miinukselle työssäkäyntikulujen jälkeen. Saatat joutua elättämään puolisonkin.
Tottakai lähtökohtaisesti jokaisen pitäisi käydä "kannattamattomassakin" työssä eikä olla kokonaan yhteiskunnan elätettävänä. Mutta saahan ulosotosta ja lainanlyhennyksistäkin välillä vapaakuukausia. Ahkera työtön jos kuka ansaitsisi edes välillä sen palkan ihan itselleen. Voisi ostaa vaikka talvikengät!
Osa-aikaiset työt kiinnostaisivat ihmisiä enemmän, jos ne kannattaisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä lisätä opiskelupaikkoja. Suomessa syrjäytyminen ja työttömyys ovat ne suurimmat köyhyyttä aiheuttavat tekijät. Lastentekoa voisi myös rajoittaa, jollei ole varaa itse elättää perhettään - miksi tehdä seitsemän lasta, jos varaa on vain kahteen?
Se että suomalaisia syntyy ihan liikaa olikin ongelma.. Rajoitetaan syntyvyyttä, hei, viikon idea.
Jos tuolle linjalle lähdetään, niin joo, rajoitetaan vaan, tällä pallolla on jo muutenkin liikaa ihmisiä. Sinulta taisi mennä viestini pointti ohi niin että vilahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomesta puuttuu amerikkalainen unelma. Se että voi omalla ahkeruudellaan edetä juoksupojasta johtoportaaseen. Tai edes mihinkään. Vaikka kuinka ahkeroisit varastossa, kukaan ei huomaa kykyjäsi, eikä ole toivoa että firma auttaisi sinua edes ylenemään varastossa.
Vierailija kirjoitti:
Toimin nuorten parissa erään urheilun tiimoilta. Yksi asia on pistänyt silmään: Ryhmässäni on todella rikkaiden perheiden lapsia (paikkakunnan verokuninkaiden) sekä ns. köyhien lapsia. Näillä köyhien lapsilla on usein enemmän ja parempaa tavaraa ja välinettä kuin rikkaiden. Rikkaan perheen lapsi saattaa saada tyyliin synttärilahjaksi jonkun seuramme vaatteen ja hihkua riemusta kun saa joululahjarahoilla uuden urheiluvälineen. Köyhän perheen lapsille tämä kaikki hankitaan heti. Tätä olen ihmetellyt. Selkeästi nöyryys ja se, että kaikkea ei kuulu saada / asioiden eteen pitää tehdä töitä ovat näissä rikkaissa perheissä arvoja. Toki varmasti rikkaista perheistä niitä ns. kermaperseitä löytyy, mutta itse en ole heitä tavannut. Minulle on tullut mieleen, että paljonko on paljon ei ole kaikissa köyhissä perheissä ihan selvää. Kuvitellaan, että kaikki kuuluu olla ja jostain jää paitsi jos ei ole.
En ole huomannut samaa urheiluseurassa jossa itse toimin. Toisaalta en tiedä kuka on rikas ja köyhä, paitsi jos joku hakee ja saa avustuksia kk-maksuihin.
Mutta varmasti siinä on tunne, ettei voi antaa lapselle sitä mitä muilla on.
Millä ne köyhät ne kaikki uudet varusteet maksaa? Ehkä köyhät ei harrasta ollenkaan.
Luokissa kyllä joidenkin lasten puute näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Suomesta puuttuu amerikkalainen unelma. Se että voi omalla ahkeruudellaan edetä juoksupojasta johtoportaaseen. Tai edes mihinkään. Vaikka kuinka ahkeroisit varastossa, kukaan ei huomaa kykyjäsi, eikä ole toivoa että firma auttaisi sinua edes ylenemään varastossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
köyhyys on monitahoinen ongelma.
suomessa iso ongelma on liian kallis asuminen. ihan järkyttävä määrä tukia maksetaan asumiseen ja korkeat vuokrat myös luo kannustinloukkuja juurikin pienipalkkaisille aloille. myös lainaa maksavilla menee iso osa tuloista asunnon maksamiseen jolloin raha on poissa kulutuksesta.
Yksin asuvalla pitäisi olla oikeus sopivan kokoiseen asuntoon, aina sama vastaus, yksiöitä vaikea saada.
Niin sitten on vähemmän kuluja, en tarvitsisi ehkä ollenkaan asumistukea, pärjäisin työeläkkeelläni.
Ainakin kohdistus heille jotka kipeämmin tarvitsevat.
Kenelläkään ei ole oikeutta mihinkään muuhun kuin siihen, minkä on itse itselleen hankkinut. Se on lähtökohta.
Suomen valtio kuitenkin tekee tulonsiirtoja, joiden ansiosta myös epäonnisille, sairaille, laiskoille yms. annetaan ilmaista rahaa. Myös pidetään huolta vanhuksista, opiskelijoista ja maahanmuuttajista mm.
Ärsyttää valitus et aina pitäisi olla sitä ja tuota niin olisi paremmin. Minulle lisää rahaa ja lisää oikeuksia.
Yksiötä ei ole minun ollut koskaan vaikea saada, ei edes köyhimpinä vuosinani kun ei mihinkään ollut varaa. Aina selvisin, aina riitti ruoka ja aina sain yksiön. Kun tein valintoja, säästin, jätin extrat pois elämästäni, ansaitsin aina kun mahdollista kaikilla niillä (rehellusillä ja eettisillä) keinoilla millä vain pystyin, oli se sitten ikkunanpesua, marjanpoimintaa tai mainosten jakoa. En halveksinut yksinkertaisia työtehtäviä tai valittanut kannustinloukuista. En jäänyt kuuntelemaan kremppojani. Yksityiset markkinat ovat vapaasti käytettävissä. Mutta kun ei.
Lähtökohta on, haluan pärjätä omillani. Ja olen maksanut raskaat verot itse tekemästäni vuorotyöstä.
Harva täälläkään täysin omillaan on ollut kuten meidän sukupolvi jo alaikäisestä.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, onko köyhillä sellaisia taipumuksia tai luonteenpiirteitä, jotka ajavat heitä köyhyyteen. Esim. laiskuus, välinpitämättömyys tms.
Ei köyhyys köyhän omaa syytä ole, enkä mahdollisella laiskuudella tarkoita sitä, etteivätkö he olisi valmiita tekemään töitä. Jotain he silti tekevät eri tavalla kuin ne, ketkä ovat jatkuvasti töissä myös esimerkiksi lama-aikaan.
Voiko köyhyys olla yleisempää (jollain jaottelulla) eri ihmisryhmissä, johtuen siitä, miten he toimivat/käyttäytyvät elämässä ja yhteiskunnassa?
Tämä on juuri sitä vaarallista me-ne muut -ajattelua, johon ihmiset valitettavasti usein sortuvat. Kollektiivisesti annetaan tietyille ryhmille negatiivisia ominaisuuksia perustelemaan vallitsevia oloja. Itseä tarkasteltaessa taas ei huomioida olosuhteiden tuomia etuja, vaan ne lasketaan henkilökohtaisiksi positiivisiksi ominaisuuksiksi. Tästä on esimerkkejä kautta historian, yleensä se päätyy jonkin ryhmän sortamisen oikeutukseen.
Voihan kaivoon kaataa vettä loputtomiin jos pohjassa on reikä.
Ammattikoulu pakolliseksi ja nimenomaan niille aloille joilla on töitä.
Enemmän neuvontaa.
Päihdehoitoa myös työssäkäyville.
Perhesuunnittelua heikkolahjaisille.
Työkkäriin säännöllinen käynti ja haastattelu sekä työllistymissuunnitelma.
Niiltä, joita ei työssäkäynti kiinnosta, joko ilmainen raha pois tai supportiivinen terapia.
Tutuissa ns köyhissä perheissä seuraavat asiat näyttävät olevan ongelmia:
- Suunnitelmallisuus ja budgetointi. Kun jostain tulee rahaa niin se käytetään heti, eikä lasketa aikajanaa, mille sen pitäisi riittää. Jos tilillä on 400€ 'ylimääräistä' sillä saatetaan ostaa esim uusi pelikonsoli ja sitten kahden viikon päästä ollaan niin onnettomia kun maitokin pitää laimentaa.
- Ymmärryksen puute siitä, että mikä on pakollista ja mitä milläkin tuloilla on varaa tehdä. Saatetaan tehdä kalliita kylpylämatkoja jne ja sitten kohta ollaan taas ihmeissään kun rahat loppuivat.
- Liian kalliit harrastukset, lehtitilaukset, kosmetiikkamenot jne.