Kun täälläkin sanotaan, ettei köyhyyttä ratkaista pelkästään rahalla, niin mitä toimenpiteitä ehdotatte?
Mitä konkreettisia keinoja suosittelisitte köyhyyden torjumiseksi?
Kommentit (222)
Koulutus, kulttuuri, perinteet.
Moni työssäkäyväkin valittaa rahasta, mutta vaikka heille annettaisiin 1000 euroa lisää kuukaudessa, hetken kuluttua he valittaisivat taas etteivät rahat riitä. Tämän takia pitäisi olla rahallisen lisäksi myös henkistä pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Voisin lyödä vetoa, että kenen tahansa köyhän (poislukien oikeasti täysin tulottomat ihmiset, asunnottomat ja muut erityisryhmät) kohdalla voisin nimetä kymmeniä säästämis- ja lisätulonhankkimismahdollisuuksia, jos minulta sitä pyydettäisiin ja saisin rehelliset tiedot heidän elämästään.
Varsin pienistä tuloista olen itsekin oman elämäni rakentanut, ja elänyt sen mukaisesti mitä on ollut. Jos ei ole ollut tarpeeksi, niin on pitänyt tehdä jotakin, että taas olisi.
Minäkin tiedän valtavasti mahdollisuuksia hankkia lisätuloja itselleni. Kaikki tuntemani köyhät työttömät tietävät.
Ongelma on siinä, että niitä lisätuloja ei saa pitää itsellään - ellei niitä sitten tee pimeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen elänyt 40 € viikossa useita kuukausia. Siis sen jälkeen kun asuminen ja laskut on maksettu. Laskuja ei muuten pitäisi köyhällä olla kuin puhelin, internet ja vesimaksu. Internet pelkästään siksi, että asiointi onnistuu. Jos on oikein köyhä, niin puhelimen internetilläkin pärjää. 50 € oli aina ylimääräistä varalla, mutta siihen koskin vain äärimmäisessä hädässä.
40 € viikossa riitti erittäin hyvin, eipä sitä mitään uutta tarvitse ostella jos perusasiat löytyy kotoa. Ruokaan meni 17 €/7 päivää ja 23 € viihtymisjuttuihin. Sillä kävi kerran päiväleffassa ja pari kertaa kavereiden kanssa kahvilla.
Mitä sitten söin? Riisiä, papuja, jauhelihaa, ruisleipää, maksamakkaraa, porkkanoita, kanankoipia, pakastevihanneksia, perunoita ja omenoita.
Tarkistin juuri prisman verkkokaupasta: 400 gr jauhelihaa, kaksi pakettia koipia, riisiä 400 gr, makaronipussi, ruispalat, 2xmaksamakkara, kaksi kiloa porkkanoita, kilo perunoita, kilo omenoita, paketti linssejä ja kilo pakastevihanneksia 17,47 €. Lidlistä vielä halvemmalla ja saa vielä kurkun/tomaattia, sipulia jne. päälle. Jos nostaa kahteenkymppiin, saa vielä maitoa ja puurohiutaleita.
Koivet kun ylikypsentää ja plokkaa lihat, siitä tekee monenlaista evästä. Tuollaisella ruokavaliolla kyllä aikuinen ihminen pärjää mainiosti jonkin aikaa.
Täällä puhutaan oikeasti köyhien ongelmista ja siihen löytyviä ratkaisuja. Sinä rupeat kertomaan ylikypsistä kanankoivista.....hahaaa...
Hyi tyhmä..... Häivy täältä pilaamasta keskustelua
Häh. Tossahan oli vaan esimerkki siitä miten köyhä on pärjännyt hyvin vähillä rahoilla. Oma kommentisihan se joo nosti keskustelun tasoa :D Tää ei ainakaan, myönnän.
http://asuntosalkunrakentaja.fi/vaurastuminen/rikastuminen/
Ero on paitsi varallisuuden määrässä, myös ajattelutavoissa.
Turha puhua köyhien tekemistä toimista köyhyyden vähentämiseksi, kun kyse on valtion hallituksen toimista köyhyyden lisäämiseksi.
Köyhyyden lisäämiseksi?
No sitä se on kun tuloeroja kasvatetaan, kotimaiset kustannukset nostatetaan vaikka väkisin ohitse vapailla markkinoilla tapahtuvan työn kysynnän, yms yms yms.
Se nyt vaan on valtion harjoittamaa uhkapeliä, jossa esim. asuntokupla priorisoidaan vientialojen työllisyyden edelle, ja laskun tästä maksavat kaikki, viime kädessä kaikki ne jotka köyhiksi ja työttömiksi päätyvät.
Hullunkurisinta on kuitenkin se, että päätökset näistä tekee, ja hyödyt itselleen saavat, porukka jolla osaaminen on vähän niinkuin toissijaista.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko köyhillä sellaisia taipumuksia tai luonteenpiirteitä, jotka ajavat heitä köyhyyteen. Esim. laiskuus, välinpitämättömyys tms.
Ei köyhyys köyhän omaa syytä ole, enkä mahdollisella laiskuudella tarkoita sitä, etteivätkö he olisi valmiita tekemään töitä. Jotain he silti tekevät eri tavalla kuin ne, ketkä ovat jatkuvasti töissä myös esimerkiksi lama-aikaan.
Voiko köyhyys olla yleisempää (jollain jaottelulla) eri ihmisryhmissä, johtuen siitä, miten he toimivat/käyttäytyvät elämässä ja yhteiskunnassa?
Vierailija kirjoitti:
Ei köyhyys köyhän omaa syytä ole, enkä mahdollisella laiskuudella tarkoita sitä, etteivätkö he olisi valmiita tekemään töitä. Jotain he silti tekevät eri tavalla kuin ne, ketkä ovat jatkuvasti töissä myös esimerkiksi lama-aikaan.
Voiko köyhyys olla yleisempää (jollain jaottelulla) eri ihmisryhmissä, johtuen siitä, miten he toimivat/käyttäytyvät elämässä ja yhteiskunnassa?
Väitän niin - ja olen varma että olen tästä myös oikeassa - että mitä kauempana tuleva köyhä on mistä tahansa päätäntävallasta, sitä todennäköisemmin hän päätyy köyhäksi, lähestulkoon täysin riippumatta siitä mitä hän osaa tai mitä tekee.
Enemmän uskon siihen että ratkaisevampaa on se että kenet tunnet, kuin niinkään se mitä teet tai osaat.
Vaikka olisimme kaikki maailmanmestareita tässä maassa, hallitus kykenee omilla valinnoillaan pitämään erittäin tehokkaasti huolen siitä, että turvallinen asetelma saadaan takaisin - eli riittävä määrä köyhiä.
Jos muistat, kuinka esim. ylioppilaat asetetaan keskenään järjestykseen, eli tietty määrä reputtaa aina riippumatta siitä oliko hyvä vuosi tai huono vuosi, niin ymmärrät myös, miten köyhiä tehdään tässä maassa lisää, täysin riippumatta siitä kuinka hyvä tai huono olet (ja lisää tuo "kenet tunnet" -aspekti vielä tähän).
Joka tapauksessa, valtio lopulta vastaa valinnoistaan, myös taloudellisesti, siihen loppuu köyhien hoputtelut kun ei voida työleirejä ja kaasutus-uunejakaan rakennella.
Puheenaiheena asia on kuitenkin täysin turha ja tarpeeton ja lisäksi aiheuttaa turhaa ihmisjahtia joten lopetellaan tämä aihe tähän.
Ja kannattaa huomata myös se asia, että kansaa myös tehokkaasti yritetään jakaa eri ryhmiin, tämä meidän Suomi-systeemi sisältää paljon sellaisia mekanismeja joilla yritetään suorastaan ESTÄÄ esim. köyhien työllistyminen tai mikä tahansa oman itsensä suosta nostamisyritykset. Jos tarjoat esim. työtäsi markkinoille, voit joutua rankaistuksi siitä.
Keskustelunavaus on jotenkin absurdi. Jos köyhyyttä ei ratkaista rahalla, niin millä sitten? Lisäämällä rakkauden määrää?
Aikuisten oikeasti, Suomessa on paljon pienituloisia ihmisiä, suhteellista köyhyyttä on entistä enemmän, samoin työttömyyttä, vaikka lukuja yritettäisiin tilastokikkailuiden avulla kaunistella. Tätä ongelmaa voidaan purkaa joko jakamalla tuloja ja varallisuutta uudelleen tai pienentämällä kaikille pakollisia, normaalin elämän kuluja.
Asumisen ja elintarvikkeiden hinnat nousivat esiin. Ratkaisuksi on turha tyrkyttää köyhien joukkomuuttoa Helsingistä Kainuuseen, halvan asumisen ja puutarhapalstojen (!!) maan perään. Tällaista ratkaisua tarjoava on hakoteillä.
Se, mitä todella PITÄISI tehdä, on julkisen asuntotuotannon älytön lisääminen suurissa kaupungeissa. Niissä vuokramarkkinat eivät toimi niin kuin pitäisi, ja laskun maksavat köyhät, viime kädessä veronmaksajat. Ruotsissa aikanaan aloitettiin ns. "miljoonaohjelma", eli 1000000 kohtuuhintaisen asunnon rakentaminen kaupunkeihin noin 10 vuoden aikana. Ruotsalaiset onnistuivat tässä. Tosin toteutustapaa on myöhemmin kritisoitu, mutta asumisen hinta pysyi vuosikymmeniä niin alhaalla, että säästyneillä (vero)rahoilla oli ruotsalaisten helppo parannella kansankotia muilla tavoin.
Samanlainen ohjelma pitäisi aloittaa myös Suomessa.
Tämä maa kärsii samanlaisista ongelmista kuin Ruotsi 1960-luvulla. Kaupungistuminen ja myös maahanmuutto luovat paineita halvalle asumiselle, ja asumiskustannusten tolkuton nousu syö koko yhteiskunnan tuottavuutta, lisää julkisia menoja ja ennen kaikkea kurjistaa ihmisiä.
Ruotsin ratkaisuista pitäisi myös ottaa oppia. Ei rakentaa valtavia betonikomplekseja kauas työpaikoista ja keskustoista, vaan hajauttaa rakennetta maastonmuodot, työpaikkojen sijainti, kulkuyhteydet ja ihmisten tarpeet huomioiden.
Suomen väkiluku on edelleen niin pieni, että uuden vuokra-asuntotuotannon voimakas lisääminen ei pitäisi olla ongelma, koska myös työteho on kasvanut huomattavaksi.
Jos tämä maa pystyy tuottamaan jatkuvasti vain muutamalla telakalla kelluvia palatseja tuhansien ihmisten käyttöön (esim. M/S Oasis of the Seas on 8.400 matkustajalle / henkilökunnan jäsenelle) miten vastaavasti on paljon vaikeampaa tavanomaisten kerrostaloasuntojen tuottaminen yhtä suurille väkimäärille???
Asuntojen tuottaminen jopa hieman yli tarpeen olisi kansantaloudelle tavattoman tärkeää, jotta vuokrat pysyisivät aisoissa. Tämä olisi yksittäinen tekijä, joka helpottaisi myös köyhien elämää. Ajatelkaapa, jos Helsingissä vuokrat olisivat samalla tasolla kuin Kajaanissa! Tämä on täysin mahdollinen skenaario, jos vain poliittista tahtoa on riittävästi. 10€/m2 keskivuokrataso olisi saavutettavissa, jos vain rakentamiseen panostettaisiin oikeasti.
Asuntotuotannon lisäksi pitäisi kontrolloida myös asuntojen hoito- ja ylläpitokustannusten jatkuvaa kasvua. Nekin ovat tällä hetkellä kestämättömällä tasolla, esim. alle 10 vuodessa vesijohtoveden hinta noussut yli 50%; maassa, jossa on maailman suurimmat pohjavesivarannot per capita.
Vierailija kirjoitti:
Mitä konkreettisia keinoja suosittelisitte köyhyyden torjumiseksi?
Köyhille työkaluja taloudenhallintaan ja itsensä työllistämiseen. Pelkkä raha ei todellakaan auta, tarvitaan koulutusta ja asenteen muokkausta.
Vierailija kirjoitti:
Esim. Työttömille ja muillekin halukkaille voisi olla sellainen "emäntäkoulu". Siellä opetettaisiin budjetointia, edullisia ruokia, pieniä korjaustöitä, vaatehuoltoa, sienestystä, marjastusta, palstaviljelyä yms.
Sinne jos menisi niin saisi ruoan ja vaikka sen 9e päivässä. Ja siis sen lisäksi että oppisi arkitaitoja pysyisi aktivoituneena ja saisi
päivärytmiä. Ja siis itsekin menisin mielelläni tällaiseen, vaikkaOletatko, että automaattisesti kaikki työttömät tarvitsevat opetusta näissä perusasioissa, jotka suurin osa oppii jo lapsena kotonaan. Työttömien kurssit voisivat kyllä olla ihan ammatillisten taitojen päivitystä eri aloilta. Olen 60v, takana 41v työuraa ja 1,5v työttömyyttä. En ole reilussa vuodessa menettänyt taitojani sen enempää ammatillisesti kuin muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelunavaus on jotenkin absurdi. Jos köyhyyttä ei ratkaista rahalla, niin millä sitten? Lisäämällä rakkauden määrää?
Kaikki vastaukset joissa ratkaisu on tulojen tai tulonsiirtojen lisääminen ovat sinällään oikeita, mutta samalla myös vähintään 50% vääriä.
Köyhyyttä ei TARVITSE ratkaista "rahalla" (kasvattamalla tuloja/tulonsiirtoja) vaan köyhyys on jonkinlainen relatiivinen ilmaisu sinun ostovoimastasi, jota verrataan muiden ihmisten ostovoimaan.
Ja ostovoimaa ei tarvitse kasvattaa aina nostamalla tuloja, vaan ostovoimaa voidaan kasvattaa myös alentamalla kustannuksia.
Eli ruoan hintaa alas, asumisen hintaa alas, veroja alas, kaikenlaisia asumiseen ja elämiseen ja toimimiseen liittyviä kustannuksia alas.
Talouskupla puhkaistavaksi vaan, ja ansiottomasta arvonnoususta tuottojaan saavat osallistumaan kilpailukyvyn parantamiseen.
Tietenkin on päivänselvää, että hyötyjät vastustavat tätä raivoisasti!
Suurin osa kansasta ei kuitenkaan ymmärrä tästä yhtään mitään, joten hallituksen on helppo jatkaa huuteluja pyramidin pohjalle, pitäisi ymmärtää esim. keskuspankin tyhjästä luoman rahan merkitys tässä systeemissä (joka siis nostaa hintatasoa / alentaa korkoja, mutta samalla hintoja nostaessaan tuhoaa kilpailukyvyn).
Kuka tahansa joka on tässä systeemissä vahvoilla, saa itselleen päivä päivältä enemmän etuja ja tekee päivä päivältä vähemmän töitä niiden eteen, ja samalla vaakakupin toisessa päässä köyhiä tulee entistä enemmän ja entistä useampi ihmettelee miksi ei edes vuosien koulutuksella voi saada asianmukaista palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.
Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.
Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia). Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.
Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.
Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.
Asumisen hinta on aivan jokaisen oma vika. Mitäs muutatte kaupunkeihin. Kaikkialla maailmassa kaupungeissa on järjettömät hinnat.
"Kaupungeilla" ja kaupungeilla on eroa.
Helsingin (tai Tampereen, Espoon, Vantaan) kokoisissa kaupungeissa ei pitäisi olla noin tolkuttoman kallista. On tietenkin ihan ymmärrettävää, että Manhattanilla, Hong Kongissa, Tokiossa, LA:ssa asuminen halutulla alueella ON kallista. Mutta älytöntä on se, miten jossakin Helsingin Roihuvuoressa vuokrat voivat olla noin poskettomia? Helsinki, tai koko pääkaupunkiseutu, on yksi kärpäsen kakka verrattuna oikeasti isoihin kaupunkiseutuihin maailmalla. Silti täällä maksetaan samoissa luokissa pyöriviä hintoja kuin oikeasti isommissa metropoleissa. Ei voi olla todellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Työttömille ja muillekin halukkaille voisi olla sellainen "emäntäkoulu". Siellä opetettaisiin budjetointia, edullisia ruokia, pieniä korjaustöitä, vaatehuoltoa, sienestystä, marjastusta, palstaviljelyä yms.
Sinne jos menisi niin saisi ruoan ja vaikka sen 9e päivässä. Ja siis sen lisäksi että oppisi arkitaitoja pysyisi aktivoituneena ja saisi
päivärytmiä. Ja siis itsekin menisin mielelläni tällaiseen, vaikkaOletatko, että automaattisesti kaikki työttömät tarvitsevat opetusta näissä perusasioissa, jotka suurin osa oppii jo lapsena kotonaan. Työttömien kurssit voisivat kyllä olla ihan ammatillisten taitojen päivitystä eri aloilta. Olen 60v, takana 41v työuraa ja 1,5v työttömyyttä. En ole reilussa vuodessa menettänyt taitojani sen enempää ammatillisesti kuin muutenkaan.
Työttömät pitäisi päästää heti vapaaksi kaiken maailman typeristä kursseista ja pyörittelyistä.
Tuollainen "emäntäkoulu" -idea on maailman typerin, ja tulisi maksamaan paljon enemmän kuin esimerkiksi ylimääräinen, harkinnanvarainen toimeentulotuki ruokakustannuksiin silloin tällöin.
On puututtava isompiin asioihin, ja laitettava köyhyyden lasku niiden maksettavaksi, jotka siitä hyötyvät.
Monessa euroopan maassa kaupungin vuokra-asunnot on kohtuuhintaisia. Suomessa on ihan päättömät vuokrat, jos Helsingissä yksiöstä joutuu pulittamaan jopa 800€, niin jossain on vika.
Vierailija kirjoitti:
On puututtava isompiin asioihin, ja laitettava köyhyyden lasku niiden maksettavaksi, jotka siitä hyötyvät.
Tämä on se täsmälleen oikea tapa hoitaa asia. Kuitenkin ehdottomasti pitää työn kysyntä viennin kaltaisilla aloilla olla ohjaamassa sitä asiaa kuinka tulojen hankinta ja tulonjako pitää maassa hoitaa.
Mutta tahto asian hoitamiseksi puuttuu, tottakai on päivänselvää että köyhyydestä hyötyjät ovat itse valtion päättäjäpaikoilla tekemässä itselleen ja eturyhmilleen edullisia päätöksiä.
Myöskään politiikka ei tähän helpolla puutu, mekanismi on pikemminkin sellainen että silloin kun se JOUTUU puuttumaan asioihin, on jo ongelma viety aivan liian pitkälle, eli saattaa olla jo koko valtion olemassaolo vaarassa tällöin (vrt. sisällissodat historiassa esim. 10-20 jopa 40 vuoden viivyttelyjen jälkeen).
On aika hullunkurista, että valtio tekee sellaisia päätöksiä joilla alennetaan työn kannattavuutta ja työn kysyntää, vaikka suunta pitäisi olla täysin toinen.
Työn kannattavuuden lisääminen pitää olla toki toissijaisessa asemassa työn kysynnän lisäämiseen nähden silloin kun kysynnässä on vajetta.
Olen itse asiassa sitä mieltä, että palkankorotuksille yms. ei oikeastaan ole juurikaan varaa, koska työn kysynnällä ei olla edelleenkään saatu aikaan palkkatyöpaikkoja riittävästi.
Sipilä jo kommentoi että 0% palkankorotukset ei olisi hyvä, mutta jos oikein ankarasti asiaa katsotaan, onko Suomella varaa siihenkään, että työn kysyntä ja työpaikkojen määrät sitten tuhotaan aloittamalla jälleen palkkarallit?
Ennemmin pitäisi hakea puuttuva raha sieltä missä sitä on, ja edellyttää esim. pääomien toimivan ahkerammin tuottojensa eteen, ja samalla pitäisi edellyttää sitä että valtio, julkinen sektori ja kotimarkkina laitetaan myös taloudellisesti ruotuun, eli ei mitään talousherkkuja näille kavereille niin kauan kun työn kysyntä viennin kaltaisilla aloilla ei ole riittävän korkealla.
Minun lääkkeeni ovat tylyjä näennäisesti, mutta eivät yhtään sen tylympiä kuin nämäkään talouslääkkeet joilla aiheutetaan työttömyys sadoille tuhansille erityisesti kilpailulle alttiilla aloilla.
Köyhäläinen kirjoitti:
On aika hullunkurista, että valtio tekee sellaisia päätöksiä joilla alennetaan työn kannattavuutta ja työn kysyntää, vaikka suunta pitäisi olla täysin toinen.
Työn kannattavuuden lisääminen pitää olla toki toissijaisessa asemassa työn kysynnän lisäämiseen nähden silloin kun kysynnässä on vajetta.
Olen itse asiassa sitä mieltä, että palkankorotuksille yms. ei oikeastaan ole juurikaan varaa, koska työn kysynnällä ei olla edelleenkään saatu aikaan palkkatyöpaikkoja riittävästi.
Sipilä jo kommentoi että 0% palkankorotukset ei olisi hyvä, mutta jos oikein ankarasti asiaa katsotaan, onko Suomella varaa siihenkään, että työn kysyntä ja työpaikkojen määrät sitten tuhotaan aloittamalla jälleen palkkarallit?
Ennemmin pitäisi hakea puuttuva raha sieltä missä sitä on, ja edellyttää esim. pääomien toimivan ahkerammin tuottojensa eteen, ja samalla pitäisi edellyttää sitä että valtio, julkinen sektori ja kotimarkkina laitetaan myös taloudellisesti ruotuun, eli ei mitään talousherkkuja näille kavereille niin kauan kun työn kysyntä viennin kaltaisilla aloilla ei ole riittävän korkealla.
Minun lääkkeeni ovat tylyjä näennäisesti, mutta eivät yhtään sen tylympiä kuin nämäkään talouslääkkeet joilla aiheutetaan työttömyys sadoille tuhansille erityisesti kilpailulle alttiilla aloilla.
Ymmärrä, että Suomessa ei olisi pelkoa mistään palkkaruljanssista, jos elämisen kustannukset pysyisivät täällä aisoissa. Tästä hyvänä esimerkkinä Saksa, jossa vuokrat ovat isoissakin kaupungeissa yleensä järjellisiä Suomeen verrattuna. Puhettakaan ruuan ym. päivittäistarvikkeiden hinnoista.
Tässä tilanteessa, jossa asumisen ja elämisen kalleus tulppaa koko työmarkkinat pahemman kerran, on minusta turha alkaa vääntämään mistään muusta. Suomen kilpailukyky ei taatusti voi hyvin, jos esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan työläinen ei pysty elättämään palkalla itseään ja perhettään. Jonkin on muututtava. Tänne pitäisi saada enemmän kilpailua asunto- ja päivittäistavaramarkkinoille, muuten ollaan enemmän kuin lirissä. Carrefour ja muutama muu elintarvikeketju täytyisi saada tänne vaikka väkisin, samalla kun valtio voisi mm. ensi töikseen lopettaa kansallisen maataloustuen maksatuksen 5 vuoden siirtymäajalla. Heikosti tuottavaa teollisuutta, palveluita, maataloutta - oikeastaan mitään sektoria, jossa tuottavuus ei kasva - ei pitäisi tukea. Köyhien avuksi alun perin tarkoitettu asumistuki ON suoraa tukea heikon tuottavuuden rakentamiselle ja kiinteistöpalveluille (joiden tuottavuus ei ole parantunut juuri lainkaan viimeisen 30-50 VUODEN aikana, elementtirakentamisen käyttöönoton jälkeen).
Olen myös sitä mieltä, että palkkojen yleiskorotuksiin ei ole tosiaankaan varaa, koska Suomi ei voi devalvoida. Ainoa vaihtoehto sille on minusta pyrkiä maltilliseen deflaatioon, jossa hinnat saataisiin laskemaan ja palkkojen ostovoima sitä kautta paranemaan. Deflaatio voi olla myös hyvää deflaatiota, jos se syntyy tuottavuuden kasvusta - ja SITÄ tämä maa todellakin kaipaa kipeästi useilla eri sektoreilla (rakentaminen, kiinteistöpalvelut, elintarviketuotanto, palvelutuotanto, hallinto, infrapalvelut).
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrä, että Suomessa ei olisi pelkoa mistään palkkaruljanssista, jos elämisen kustannukset pysyisivät täällä aisoissa. Tästä hyvänä esimerkkinä Saksa, jossa vuokrat ovat isoissakin kaupungeissa yleensä järjellisiä Suomeen verrattuna. Puhettakaan ruuan ym. päivittäistarvikkeiden hinnoista.
Tässä tilanteessa, jossa asumisen ja elämisen kalleus tulppaa koko työmarkkinat pahemman kerran, on minusta turha alkaa vääntämään mistään muusta. Suomen kilpailukyky ei taatusti voi hyvin,
...
Olen myös sitä mieltä, että palkkojen yleiskorotuksiin ei ole tosiaankaan varaa, koska Suomi ei voi devalvoida. Ainoa vaihtoehto sille on minusta pyrkiä maltilliseen deflaatioon, jossa hinnat saataisiin laskemaan ja palkkojen ostovoima sitä kautta paranemaan.
Oikein!
Ja päivänselvää on sekin, että vastustajia tälle riittää myös, erityisesti kaikkien heidän joukosta, joilla tuotot tulee keskuspankkien tyhjästä luodun ja matalakorkoisen rahan avulla, pitäen siis sisällään myös kaikenmaailman ansiottomat arvonnousut ja kiinteistökuplat ymv.
On kuitenkin niin, että valtio hallintoineen ei voi syrjäyttää omaa kansaansa eikä oman kansansa työtä taloudellisen tulon lähteenä. Se olisi täysin absurdi ajatus että hallitus ratkaisuineen tuhoaisi kansansa työn arvon, ja sen jälkeen alkaisi vielä vaatimaan sitä työtä ilmaiseksi tehtävänä.
Sisällissodille rakennetaan lähtölaukaukset juuri näin, ehdottomasti täytyy kansan ja kansalaisten itsensä pitää huolta siitä että työn kannattavuus säilytetään aina, ja hallituksen on huolehdittava osaltaan myös samaisen työn kysynnästä rajat ylittävässä kaupassa. Vientitukia ei pidä myöskään kasvattaa, vaan koko taloutta tulee pikemminkin ohjata markkinoiden asettamisen suuntaviivojen mukaiseksi.
Voisin lyödä vetoa, että kenen tahansa köyhän (poislukien oikeasti täysin tulottomat ihmiset, asunnottomat ja muut erityisryhmät) kohdalla voisin nimetä kymmeniä säästämis- ja lisätulonhankkimismahdollisuuksia, jos minulta sitä pyydettäisiin ja saisin rehelliset tiedot heidän elämästään.
Varsin pienistä tuloista olen itsekin oman elämäni rakentanut, ja elänyt sen mukaisesti mitä on ollut. Jos ei ole ollut tarpeeksi, niin on pitänyt tehdä jotakin, että taas olisi.