Kun täälläkin sanotaan, ettei köyhyyttä ratkaista pelkästään rahalla, niin mitä toimenpiteitä ehdotatte?

Vierailija kirjoitti:

Yksi ihan ehdoton olisi budjetoinnin opettaminen. Tämä siksi, että ihmiset osaisivat tulojensa vaihdellessakin arvioida, mihin heillä on varaa ja mihin ei. Samoin ennakoida tulevia tilanteita. Kun seuraa mm Facebookin avustusryhmiä, niin ällistyttävän monelle tulee yllätyslaskuja. Siis ihan yllättäen, vaikka mitään ei ole tilattu, mitään ei ole ostettu, lääkärissä ei ole käyty, autoakaan ei ole käytetty huollossa vaan yks kaks tyhjästä putkahtaa lasku? Mikään lasku ei tule yllättäen. 

Vuosibudjetti on erittäin hyvä asia. Sitä päivitetään aina sen mukaan, kun tulot tai menot muuttuvat suuntaan tai toiseen. 2-3 kk kannattaa pitää myös tarkkaa kirjanpitoa siitä, mihin rahaa menee. Joka ainoa kuitti talteen ja kuukauden lopussa katsotaan, oliko mukana jotain, mitä ilmankin olisi selvitty. Vuosibudjetissa lasketaan myös jokaiselle kuukaudelle summa, mikä siinä kuukaudessa on varaa käyttää ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin. Summa jaetaan kuukaudessa olevien päivien lukumäärällä ja sen enempää ei käytetä. Suosittelen myös kaikille mielitekoihin sortuville käteisen käyttämistä pankkikortin sijasta. Kauppaan lähtiessä ottaa mukaan vain sen vitosen, jolloin ei tule ostettua suuremmalla summalla kuin vitosella. Mitä vitosella pitää saada, riippuu ihan budjetista. Ts kuinka monen päivän päivittäistavarat. 

Siis ihanko oikeasti väität, ettei esim.lääkärissä käynti voi tulla yllätyksenä?

Eikä siinä paljoa budjetoinnit auta, jos tulot ovat pienet? Vaikka ei ostelisi mitään ylimääräistä ja ei aina edes sitä pakollistakaan, niin kaikille ei vaan sitä rahaa jää säästöön, kun kaikki maksaa niin hemmetisti ja sähköä, vesiä, veroja ym. nostetaan vain. Tulot eivät tietenkään nouse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtä pitää jakaa. Nyt jaamme työttömyyskorvauksen muodossa rahaa toisille ja ne toiset kärsivät ylitöiden muodossa stressistä.

Työssäkäyvät ovat vaan niin itsekkäitä että eivät halua luopua edes osata työtunneistaan.

Laki voisi olla sellainen että työttömyyden noustessa yli tietyn prosentin, niin silloin yleinen työmäärä viikossa laskisi vastaavasti.

Eli kun työttömyysprosentti on 10% niin viikkotuntimäärä laskisi myös 10%. Silloin viikkotuntimäärä olisikin nykyisen 37,5 tunnin sijaan noin 34 tuntia. Samalla palkka tietysti joutuisi joustamaan alaspäin mutta se kompensoituisi alhaisemmalla veroprosentilla ainakin osaksi.

Tämä olisi tasavertaisempi järjestely koska useammat voisivat pysyä työelämässä kiinni ja työssäkäyvät eivät joutuisi elättämään työttömiä.

Minä ainakin jakaisin mieluummin työaikaani jollekin työttömälle mielummin kuin maksamiani verorahoja.

Periaatteessa samaa mieltä, mutta tuo itsekkääksi kutsuminen vei kyllä uskottavuuden tekstiltäsi. Sorry. Lisäksi pienipalkkaisten töiden kohdalla tuo ei oikein toimi.

Täydellisesti toimiessaan tämä järjestelmä laskee kaikkien veroprosenttia myös pienipalkkaisen veroprosenttia. Silloin työttömyys ei rasita valtiontaloutta vaan työaikaa.

Laskee veroprosenttia, mutta laskee myös palkasta käteenjäävää osuutta. Kun niistä veroista nyt maksetaan muutakin kuin sosiaalietuuksia.

Tuota minä tarkoitin. Työssäkäyvä ei halua luopua yhdestäkään työtunnista koska on itsekäs eikä osaa tunnistaa edes omaa etuaan.

Hirveän itsekästä, jos palkallaan tulee juuri ja juuri toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Mitä konkreettisia keinoja suosittelisitte köyhyyden torjumiseksi?

Rahan lisääminen ei auta mitään, niin kauan kuin perusongelmaan ei puututa.

Perusongelma?

No se, että heti kun saa euronkin lisää palkkaa, niin samantien nostetaan veroja tai asumisen hintaa tai muita vastaavia kotimaisia kustannuksia. Kyllä täällä kotimarkkinoilla katsos edunvalvonta tietää tarkkaan paljonko sulla on rahaa mitä voidaan nyhtää sun taskuista pois.

Miten korjataan?

Hallitus voisi palata ensin töihinsä, lomailemasta talouskuplan kasvattamisen parissa. Samoin itsekuria pitäisi löytyä, ei voida tuottoja kasvattaa tekemällä naapurista työtön.

Pitääkö ongelma tiivistää yhteen sanaan?

Välistäveto.

Vierailija kirjoitti:

Yksi ihan ehdoton olisi budjetoinnin opettaminen. Tämä siksi, että ihmiset osaisivat tulojensa vaihdellessakin arvioida, mihin heillä on varaa ja mihin ei. Samoin ennakoida tulevia tilanteita. Kun seuraa mm Facebookin avustusryhmiä, niin ällistyttävän monelle tulee yllätyslaskuja. Siis ihan yllättäen, vaikka mitään ei ole tilattu, mitään ei ole ostettu, lääkärissä ei ole käyty, autoakaan ei ole käytetty huollossa vaan yks kaks tyhjästä putkahtaa lasku? Mikään lasku ei tule yllättäen. 

Vuosibudjetti on erittäin hyvä asia. Sitä päivitetään aina sen mukaan, kun tulot tai menot muuttuvat suuntaan tai toiseen. 2-3 kk kannattaa pitää myös tarkkaa kirjanpitoa siitä, mihin rahaa menee. Joka ainoa kuitti talteen ja kuukauden lopussa katsotaan, oliko mukana jotain, mitä ilmankin olisi selvitty. Vuosibudjetissa lasketaan myös jokaiselle kuukaudelle summa, mikä siinä kuukaudessa on varaa käyttää ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin. Summa jaetaan kuukaudessa olevien päivien lukumäärällä ja sen enempää ei käytetä. Suosittelen myös kaikille mielitekoihin sortuville käteisen käyttämistä pankkikortin sijasta. Kauppaan lähtiessä ottaa mukaan vain sen vitosen, jolloin ei tule ostettua suuremmalla summalla kuin vitosella. Mitä vitosella pitää saada, riippuu ihan budjetista. Ts kuinka monen päivän päivittäistavarat. 

No vaikka jääkaapin hajoaminen on yllättävä lasku. Sairastuminen, lääkäri, sairaala, lääkekulut. Lapsen harrastukseen liittyvä turnausmaksu, ei pakollinen tietenkään, mutta minkä kovin mielellään lapselle soisi. Autoon liittyy paljon yllätyksen mahdollisuuksia, kaikkialla ei pysty ilmankaan olemaan. Taloyhtiön vesivahinko, jonka takia joudutaan keräämään ylimääräinen yhtiövastike. Polkupyörä varastetaan, vakuutuksen omavastuu. Jne. Onhan noita, mitkä on vaan pakko hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi ihan ehdoton olisi budjetoinnin opettaminen. Tämä siksi, että ihmiset osaisivat tulojensa vaihdellessakin arvioida, mihin heillä on varaa ja mihin ei. Samoin ennakoida tulevia tilanteita. Kun seuraa mm Facebookin avustusryhmiä, niin ällistyttävän monelle tulee yllätyslaskuja. Siis ihan yllättäen, vaikka mitään ei ole tilattu, mitään ei ole ostettu, lääkärissä ei ole käyty, autoakaan ei ole käytetty huollossa vaan yks kaks tyhjästä putkahtaa lasku? Mikään lasku ei tule yllättäen. 

Vuosibudjetti on erittäin hyvä asia. Sitä päivitetään aina sen mukaan, kun tulot tai menot muuttuvat suuntaan tai toiseen. 2-3 kk kannattaa pitää myös tarkkaa kirjanpitoa siitä, mihin rahaa menee. Joka ainoa kuitti talteen ja kuukauden lopussa katsotaan, oliko mukana jotain, mitä ilmankin olisi selvitty. Vuosibudjetissa lasketaan myös jokaiselle kuukaudelle summa, mikä siinä kuukaudessa on varaa käyttää ruokaan ja muihin päivittäistavaroihin. Summa jaetaan kuukaudessa olevien päivien lukumäärällä ja sen enempää ei käytetä. Suosittelen myös kaikille mielitekoihin sortuville käteisen käyttämistä pankkikortin sijasta. Kauppaan lähtiessä ottaa mukaan vain sen vitosen, jolloin ei tule ostettua suuremmalla summalla kuin vitosella. Mitä vitosella pitää saada, riippuu ihan budjetista. Ts kuinka monen päivän päivittäistavarat. 

Siis ihanko oikeasti väität, ettei esim.lääkärissä käynti voi tulla yllätyksenä?

Eikä siinä paljoa budjetoinnit auta, jos tulot ovat pienet? Vaikka ei ostelisi mitään ylimääräistä ja ei aina edes sitä pakollistakaan, niin kaikille ei vaan sitä rahaa jää säästöön, kun kaikki maksaa niin hemmetisti ja sähköä, vesiä, veroja ym. nostetaan vain. Tulot eivät tietenkään nouse.

Lääkärissä käynti voi tulla yllätyksenä, mutta lasku siitä ei tule. Lasku tulee vasta jälkikäteen, joten jos on käynyt lääkärissä ja sitten aivan täytenä yllätyksenä tulee lääkärikäynnistä lasku, niin pitää olla ollut aika päissään, jos ei muista käyneensä lääkärissä. Budjetoinnissa varataankin joka kuukaudelle tietty summa sellaisiin menoihin, joita saattaa tulla. Jos sellaista menoa ei tässä kuussa kuitenkaan tule, siihen varattu raha laitetaan säästöön. Jos lääkärilasku ylittää summan, mikä aiemmista kuukausista (kun ei ole tarvinnut käydä lääkärissä) on säästynyt, on budjettia arvioitava uudelleen ja katsottava, mistä muista menoista nipistetään puuttuva summa. Jos taas lääkäri&lääkekulut ovat säännöllisiä, ne kirjataan vähintäänkin tiedossa olevilla summilla jo valmiiksi joka kuukaudelle koituviksi menoiksi. 

Samoin budjettiin laitetaan myös kaikki tiedossa olevat lasten, sukulaisten ja ystävien syntymäpäivät, joulu yms asiat, kasvavien lasten kohdalla talvi/kesä/kevät/syysvaatteet jne  ja varataan niihin summa, joka aiotaan käyttää. Kun vuoden budjetti on tehty, vähennetään tuloista menot. Ja arvioidaan, pitääkö isomummun 80-vuotislahjaan varaamaa summaa pienentää, jotta muina kuukausina riittää rahaa. Budjetista myös havaitaan, millä summalla on saatava lasten talvivaatteet ja sen mukaan voi harkita, ostaako vaatteet kaupasta, kirpputorilta vai pitääkö etsiä lahjoituksina. 

Budjetista myös näkee, onko joinain kuukausina yksinkertaisesti pakko hyvissä ajoin ennen eräpäivää soittaa laskun saajalle ja sopia maksujärjestelyistä. Kun tämän tekee ajoissa, yleensä onnistuu. Eikä vasta sitten, kun laskuja on jäänyt jo rästiin. 

Budjetointi auttaa nimenomaan silloin, jos tulot ovat pienet. Ei suurituloisilla ole tarvetta budjetoida, koska heidän rahansa riittävät muutenkin. Mä olen kahdelle opiskelijalla ja yhdelle työttömälle nuorelle sukulaiselle tehnyt yhdessä heidän kanssaan budjetin. Opettanut sen käyttöä, miten sitä päivitetään ja miten tehdään arvioita esimerkiksi siitä, onko jossain tietyssä kuukaudessa (tulee esim kotivakuutuslasku) mahdollista saada toimeentulotukea. Siitä budjetista he ovat myös suoraan nähneet, että tiettyinä kuukausina on ihan turha laskea toimeentulotuen varaan, koska heidän tulonsa ja menonsa silloin eivät oikeuta toimeentulotukeen. Ja myöskin neuvonut, kun he jonkun kuukauden kohdalla ovat ilahtuneet budjetin näyttämästä suuremmasta käyttöön jäävästä summasta, että se nyt ei kuitenkaan ole mitään humputtelurahaa, koska kolme kuukautta myöhemmin tilanne näyttää taas paljon huonommalta ja tuosta rahasta ainakin osa on säästettävä tätä vaikeampaa kuukautta varten. 

Oma äitini opetti budjetoinnin mulle jo kun olin teini-ikäinen. Siitä on ollut paljon apua. Erityisesti silloin, kun olin yksinhuoltajana hoitovapaalla eikä ollut muita tuloja kuin yhteiskunnan tuet. Mulla on budjetti edelleen, vaikka olen ihan hyväpalkkaisessa työssä ja lapseni ovat aikuisia. Budjetin laatiminen ja sen ylläpitäminen ei vaadi edes yhtä kokonaista päivää vuodessa. Kunhan sen tekemisen ja käytön on ensin oppinut. 

Minä olen elänyt 40 € viikossa useita kuukausia. Siis sen jälkeen kun asuminen ja laskut on maksettu. Laskuja ei muuten pitäisi köyhällä olla kuin puhelin, internet ja vesimaksu. Internet pelkästään siksi, että asiointi onnistuu. Jos on oikein köyhä, niin puhelimen internetilläkin pärjää. 50 € oli aina ylimääräistä varalla, mutta siihen koskin vain äärimmäisessä hädässä.

40 € viikossa riitti erittäin hyvin, eipä sitä mitään uutta tarvitse ostella jos perusasiat löytyy kotoa. Ruokaan meni 17 €/7 päivää ja 23 € viihtymisjuttuihin. Sillä kävi kerran päiväleffassa ja pari kertaa kavereiden kanssa kahvilla.

Mitä sitten söin? Riisiä, papuja, jauhelihaa, ruisleipää, maksamakkaraa, porkkanoita, kanankoipia, pakastevihanneksia, perunoita ja omenoita.

Tarkistin juuri prisman verkkokaupasta: 400 gr jauhelihaa, kaksi pakettia koipia, riisiä 400 gr, makaronipussi, ruispalat, 2xmaksamakkara, kaksi kiloa porkkanoita, kilo perunoita, kilo omenoita, paketti linssejä ja kilo pakastevihanneksia 17,47 €. Lidlistä vielä halvemmalla ja saa vielä kurkun/tomaattia, sipulia jne. päälle. Jos nostaa kahteenkymppiin, saa vielä maitoa ja puurohiutaleita. 

Koivet kun ylikypsentää ja plokkaa lihat, siitä tekee monenlaista evästä. Tuollaisella ruokavaliolla kyllä aikuinen ihminen pärjää mainiosti jonkin aikaa.

Irti EU:sta ja eurosta sekä rahanluontioikeus pankeilta valtiolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtä pitää jakaa. Nyt jaamme työttömyyskorvauksen muodossa rahaa toisille ja ne toiset kärsivät ylitöiden muodossa stressistä.

Työssäkäyvät ovat vaan niin itsekkäitä että eivät halua luopua edes osata työtunneistaan.

Laki voisi olla sellainen että työttömyyden noustessa yli tietyn prosentin, niin silloin yleinen työmäärä viikossa laskisi vastaavasti.

Eli kun työttömyysprosentti on 10% niin viikkotuntimäärä laskisi myös 10%. Silloin viikkotuntimäärä olisikin nykyisen 37,5 tunnin sijaan noin 34 tuntia. Samalla palkka tietysti joutuisi joustamaan alaspäin mutta se kompensoituisi alhaisemmalla veroprosentilla ainakin osaksi.

Tämä olisi tasavertaisempi järjestely koska useammat voisivat pysyä työelämässä kiinni ja työssäkäyvät eivät joutuisi elättämään työttömiä.

Minä ainakin jakaisin mieluummin työaikaani jollekin työttömälle mielummin kuin maksamiani verorahoja.

Jatkan vielä....

Arvonlisäveroa (alv) tulee muuttaa jotta se muuttaisi kulutusta tulevaisuuden yhteiskunnan mukaiseksi.

Ihmisen perustarpeet kuuluvat olla verottomia kokonaan. Kun perustarpeiden verottaminen lopetetaan hyötyvät köyhät jotka eivät paljon muuta kuluta.

Syöminen ja asuminen eivät saa olla business valtiolle. Tällä hetkellä asuminen ja syöminen tuottavat valtiolle miljardeja myös köyhien pussista. M.m Englannissa on ruuan ALV 0% jo nyt.

Monet sairaudet johtuvat väärästä ruuasta ja oikea ruokavalio on terveyden vaalimisen ydin. Ihmisten kuuluisi sijoittaa kaikki tarmonsa terveytensä vaalimiseen, mutta valtio estää terveellisen ja monipuolisen syömisen verotuksen avulla. Köyhyys on tutkimuksissa todettu terveysriskiksi.

Valtio voi erikseen säätää ruualle rasva-, sokeriveron tai ruuan jalostusasteveron edistämään terveyttä, mutta pääsääntöisesti syömisen ei kuulu olla valtiolle businesta.

Olemme täällä maapallolla jotta voimme syödä ja asua, sitä varten pitää käydä töissä ja kaupassa. Jotta ihminen pääsee sinne kauppaan ja töihin, voidaan verotus lopettaa myös joukkoliikenteeltä.

ALV:ia tulee muuttaa niin että hyödykkeiden ALV olisi korkea ja palveluiden pieni. Näin kulutusyhteiskunta siirtyisi palveluyhteiskunnan suuntaan. Sen lisäksi kaikki se joka voidaan toteuttaa sähköisesti nauttisi matalasta ALVista. Esim. painettu sanomalehti olisi korkean ALV:in piirissä mutta nettilehti nauttisi matalasta ALV:ista. Kaikenlainen materian (luonnonvarojen) kulutus/valmistus olisi korkeasti verotettua jotta asiat jotka voidaan toteuttaa ilman luonnonvarojen kulutusta tms., siirtyisivät nettiin tai palvelusektorile.

Elokuvalippujen ja kulttuurin ALV:ia voidaan korottaa reippaasti nykyisestä 8% mieluiten moninkertaiseksi. On käsittämätöntä että valtio subventoi Spielbergin ja Schwartzeneggerin kaltaisten miljonäärien elokuvien esittämistä verovaroin valtion pussista alennetun ALV:in muodossa. Minua ei haittaisi ollenkaan vaikka elokuvien alv olisi 80% jos ruuan verotus olisi 0%.

Suomessa elokuvalippujen alennetun alvin kustantavat ihmiset korkeamman ruuan alvissa.

Meillä on alv 8% elokuvalipuissa mutta ruualla 19%. Tällä erotuksella Hollywood tähdet voivatkin ostaa uuden huvilan meren rannalta.

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallintataitoja ja motivointia ottaa vastaan terveellisiä tapoja. Esim. kädestä pitäen näyttää, miten syödään terveellisesti, mitä tuodaan kotiin kaupasta, kuinka budjetti laaditaan jne.

Tuli mieleen, kun katsoin erästä köyhyydestä kertovaa dokumenttia, jossa köyhä äiti teki ruokaa lenkkimakkarasta :0.

Eli pitäisi tukea köyhiä, jotta he eivät tee automaationa köyhyyttä lisääviä valintoja.

Syöväthän keskituloisetkin lenkkimakkaraa. Se maksaa todella vähän eikä lisää kenenkään köyhyyttä, tosin ei ole kovin terveellistä.  Miten alennusmakkara lisää köyhyyttä valintana, selitä mulle? 

Perustulo, perustulo ja perustulo!

Vihreillä malli, joka ei edes tuottaisi yhteiskunnalle mitään lisäkustannuksia: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo

Elettyäni itse koko tähänastisen aikuisikäni reippaasti alle 1000e/kk tuloilla silloin, kun en ole mielenterveyttäni uhraten tehnyt puhelinmyyjän töitä 1500e/kk palkalla 4kk pätkissä, vaan esim. ollut siivoojana, opiskellut, ollut työttömänä, perustanut firmaa eläen 600e/kk starttirahalla tai ollut sen kaaduttua ja velkaisen masentuneena sairaslomalla on pakko todeta, että olisin päässyt elämässä paljon helpommin eteenpäin, jos voisin aina luottaa siihen, että joka kuukausi tulee ainakin 560 euroa tilille ja saan vuokrani maksettua ja vähän jotain ruokaa (semmoista terveellistä ja järkevää, ei mitään jauhonakkeja tai sipsejä) ostettua. Tuon lisäksi olisin voinut käydä töissä ja elää esim. sillä siivoojan palkallani.

Väittäisin, että perustulo kannustaisi ihmisiä ottamaan työtä vastaan, kun tuota tukea ei heti menettäisi, jos menisi töihin, vaan vasta siinä kohtaa, kun tienaa. Toki tuossa Vihreiden mallissa mietityttää esim. alle 1000e/kk tienaaville aika raju 41% vero, mallia pitäisi minusta kehittää vielä. (Ei menisi siis perustulosta, mutta palkasta. Jos tienaa euron, siitä saa 59 centtiä käteen. Ei kauhean kannustavaa minusta.)

Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.

Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.

Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia).  Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.

Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.

Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elänyt 40 € viikossa useita kuukausia. Siis sen jälkeen kun asuminen ja laskut on maksettu. Laskuja ei muuten pitäisi köyhällä olla kuin puhelin, internet ja vesimaksu. Internet pelkästään siksi, että asiointi onnistuu. Jos on oikein köyhä, niin puhelimen internetilläkin pärjää. 50 € oli aina ylimääräistä varalla, mutta siihen koskin vain äärimmäisessä hädässä.

40 € viikossa riitti erittäin hyvin, eipä sitä mitään uutta tarvitse ostella jos perusasiat löytyy kotoa. Ruokaan meni 17 €/7 päivää ja 23 € viihtymisjuttuihin. Sillä kävi kerran päiväleffassa ja pari kertaa kavereiden kanssa kahvilla.

Mitä sitten söin? Riisiä, papuja, jauhelihaa, ruisleipää, maksamakkaraa, porkkanoita, kanankoipia, pakastevihanneksia, perunoita ja omenoita.

Tarkistin juuri prisman verkkokaupasta: 400 gr jauhelihaa, kaksi pakettia koipia, riisiä 400 gr, makaronipussi, ruispalat, 2xmaksamakkara, kaksi kiloa porkkanoita, kilo perunoita, kilo omenoita, paketti linssejä ja kilo pakastevihanneksia 17,47 €. Lidlistä vielä halvemmalla ja saa vielä kurkun/tomaattia, sipulia jne. päälle. Jos nostaa kahteenkymppiin, saa vielä maitoa ja puurohiutaleita. 

Koivet kun ylikypsentää ja plokkaa lihat, siitä tekee monenlaista evästä. Tuollaisella ruokavaliolla kyllä aikuinen ihminen pärjää mainiosti jonkin aikaa.

Täällä puhutaan oikeasti köyhien ongelmista ja siihen löytyviä ratkaisuja. Sinä rupeat kertomaan ylikypsistä kanankoivista.....hahaaa...

Hyi tyhmä..... Häivy täältä pilaamasta keskustelua

Pitäisi panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä lisätä opiskelupaikkoja. Suomessa syrjäytyminen ja työttömyys ovat ne suurimmat köyhyyttä aiheuttavat tekijät. Lastentekoa voisi myös rajoittaa, jollei ole varaa itse elättää perhettään - miksi tehdä seitsemän lasta, jos varaa on vain kahteen?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.

Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.

Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia).  Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.

Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.

Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.

Asumista ei saada halvemmaksi Suomessa, koska asunnoista on tehty sijoituskohde, jonka arvon pitää nousta, että jokainen asunnon ostaja saa sitten myytyään sen ostaa eläkepäiviksi kartanon jostain etelästä.

Asunnot eivät saa olla sijoituskohteita. Niiden tuotannon pitää olla niin suurta ettei minkäänlaista pulaa asuntotuotannosta saa syntyä.

Koulussa pitäisi opettaa yleistä elämänhallintaa, siis mitkä laskut on tärkeitä hoitaa, siivousta ja ruuanlaittoa jne. Ehkä myös saisi olla jotain kursseja aikuisillekin.

Raha ei lisäännyt itsestään, ja vaikka sitä olisikin enemmän, niin kaiken kyllä saa menemään helpostikin, jos ei hallitse talouden perustaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vähän aiheen vierestä. Meille tuli 170€ yllätyslasku, kun olin autolla päräyttänyt poliisin liikkuvaan kameraan. Omaa huolimattomuutta se tietysti oli, mutta lasku ts. sakko tuli yllätyksenä enkä sellaista ollut budjetoinut.

Just tän takia pitää olla kahden kuukauden palkka tilillä aina!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallintataitoja ja motivointia ottaa vastaan terveellisiä tapoja. Esim. kädestä pitäen näyttää, miten syödään terveellisesti, mitä tuodaan kotiin kaupasta, kuinka budjetti laaditaan jne.

Tuli mieleen, kun katsoin erästä köyhyydestä kertovaa dokumenttia, jossa köyhä äiti teki ruokaa lenkkimakkarasta :0.

Eli pitäisi tukea köyhiä, jotta he eivät tee automaationa köyhyyttä lisääviä valintoja.

Äh mitä mussutusta. Lenkkimakkaran syöminen automaattisesti lisää köyhyyttä. Vain av-palstalla...

Vain av-palstalla ihminen itse keksii älyttömän tulkinnan jostain tyhjästä ja arvostelee sen mukaan toisen sanomisia... Huoh. Mikä siinä lukemisen ymmärtämisessä on niin vaikeaa aina?

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.

Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.

Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia).  Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.

Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.

Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.

Miksi joku menisi kouluttamattomalle ja "matalan osaamistason" omaavalle kampaajalle tai kosmetologille jos vaihtoehtona on ammattiinsa kouluttautunut ammattilainen? Suomessa esim.kosmetologit ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja ammattiinsa, vaikka käytännössä kuka vaan voi laittaa yrityksen pystyyn. Tämä näkyy mm.hoitojen turvallisuutensa ja hygieenisyytenä. Kun esim.leikataan ihoa rikki ja hoidetaan sienitartunnan saanutta ihoa tai kynsiä,ei ole ihan sama onko ne työvälineet oikeaoppisesti puhdistettu vai ei tai tietääkö työntekijä mitä tekee ja miksi.Tai kun käytetään ihoon vaikuttavia sähkölaitteita..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänhallintataitoja ja motivointia ottaa vastaan terveellisiä tapoja. Esim. kädestä pitäen näyttää, miten syödään terveellisesti, mitä tuodaan kotiin kaupasta, kuinka budjetti laaditaan jne.

Tuli mieleen, kun katsoin erästä köyhyydestä kertovaa dokumenttia, jossa köyhä äiti teki ruokaa lenkkimakkarasta :0.

Eli pitäisi tukea köyhiä, jotta he eivät tee automaationa köyhyyttä lisääviä valintoja.

Äh mitä mussutusta. Lenkkimakkaran syöminen automaattisesti lisää köyhyyttä. Vain av-palstalla...

Rikkaat eivät juurikaan syö lenkkimakkaraa. Pointti on, että kun tekee paljon tuollaisia valintoja, niin aivan varmasti pahentaa köyhyyttään. Köyhyys on paitsi taloudellinen ongelma, myös sosiaalis-kulttuurinen tila. Jos omilla valinnoillaan vahvistaa köyhyyden kulttuuria ympärillään, niin sieltä on vaikea päästä pois.

Kaikki kansanosat syövät lenkkimakkaraa. Onko sinulla tutkimustietoa vastakkaisen väitteesi todentamiseksi? Että ihanko sulla oli pointti. Jos olet kaikkein alempiin tuloluokkiin kuuluva ja kaupassa on myytävänä lenkkimakkara 50 sentillä, niin mitä suosittelet tälle ilmeisesti tyhmälle köyhälle makkaran sijasta kaalin seuraksi jos pavut tunkevat jo korvista? Sisäfilettäkö? Veikkaan budjetoimista, sienestämistä tai halvimpia ruhonosia. Kerrotko myös miten makkara tai pari kuussa suistaa lisäköyhyyteen? Kyllä nyt tyhmät valaistuvat. Olen täysin varma, että kaikki näitä budjetointineuvoja jakelevat olisivat työmarkkinatuella täydellisen, kirkasotsaisen puhtoisia vuosikausia väsymättä ja koskaan elämästä nauttimatta (satunnainen makkara, bussilippu kummitytön synttäreille tai lemmikit). He taikoisivat budjetoimalla taatusi terveellistä ruokaa pöytään mistään tinkimättä silloinkin, kun tulee kuussa maksettavaksi yllätyskuluiksi vaikkapa terveyskeskusmaksuja, lääkkeitä tai puhelimen hajoaminen. Ja puhun nyt oikeasti köyhistä ihmisistä.

Aina tulee olemaan köyhiä.