Lue keskustelun säännöt.
Kun täälläkin sanotaan, ettei köyhyyttä ratkaista pelkästään rahalla, niin mitä toimenpiteitä ehdotatte?
Mitä konkreettisia keinoja suosittelisitte köyhyyden torjumiseksi?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.
Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.
Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia). Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.
Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.
Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.
Miksi joku menisi kouluttamattomalle ja "matalan osaamistason" omaavalle kampaajalle tai kosmetologille jos vaihtoehtona on ammattiinsa kouluttautunut ammattilainen? Suomessa esim.kosmetologit ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja ammattiinsa, vaikka käytännössä kuka vaan voi laittaa yrityksen pystyyn. Tämä näkyy mm.hoitojen turvallisuutensa ja hygieenisyytenä. Kun esim.leikataan ihoa rikki ja hoidetaan sienitartunnan saanutta ihoa tai kynsiä,ei ole ihan sama onko ne työvälineet oikeaoppisesti puhdistettu vai ei tai tietääkö työntekijä mitä tekee ja miksi.Tai kun käytetään ihoon vaikuttavia sähkölaitteita..
Koska ne on halvempia. Olen käynyt itsekin, vaikka varaa olisi muuhunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. Työttömille ja muillekin halukkaille voisi olla sellainen "emäntäkoulu". Siellä opetettaisiin budjetointia, edullisia ruokia, pieniä korjaustöitä, vaatehuoltoa, sienestystä, marjastusta, palstaviljelyä yms.
Sinne jos menisi niin saisi ruoan ja vaikka sen 9e päivässä. Ja siis sen lisäksi että oppisi arkitaitoja pysyisi aktivoituneena ja saisi päivärytmiä. Ja siis itsekin menisin mielelläni tällaiseen, vaikka raha-asiat osaakin hoitaa.
Jatkan tähän vielä, että tätä voisi tarjota esim. työttömäksi jääneille tai pitkään työttöminä olleille ja osallistuminen olisi siis vapaaehtoista.
Itse uskon, että kun konkreettisesti opetetaan tekemään esim. kauden kasviksista ruokaa, vähentämään ruokahävikkiä, ompelemaan nappi, lyhentämään farkut, käyttämään budjettilaskuria, säästötiliä ne myös yleistyy arkeen. Moniakaan tuskin auttaa, että täällä nettipalstoilla viisastellaan kuinka halpoja jotkut lantut on.
Onhan jossain vaiheessa ollutkin niin että opintojen välivuotena monet kävi emäntäkoulun.
Tämä voisi olla kevennetty versio siitä, joka pyörisi vaikka non-stoppina.
Lisäksi aktiivisuuden lisääntymisellä ja oman elämän hallinnalla on varmasti vaikutusta ihmisen kokonaisvointiin ja sitä kautta esim. työllistymiseen.
Itse koen, että jos jäisi työttömäksi tällainen olisi ihan parasta, koska pitäisi oppia suhteuttamaan tulot menoihin. Olen myös aika tumpelo kaikissa käytännönhommissa, joten niitä oppimalla säästäisi myös rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn sekä lisätä opiskelupaikkoja. Suomessa syrjäytyminen ja työttömyys ovat ne suurimmat köyhyyttä aiheuttavat tekijät. Lastentekoa voisi myös rajoittaa, jollei ole varaa itse elättää perhettään - miksi tehdä seitsemän lasta, jos varaa on vain kahteen?
Se että suomalaisia syntyy ihan liikaa olikin ongelma.. Rajoitetaan syntyvyyttä, hei, viikon idea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kun niitä työpaikkoja kerran olisi kaikille (!!??) niin siinähän se selviäisi, kun kaikki laitettaisi töihin.
Ensin kaikki myyjät myyntityöhön, pakolla tai ei. SItten työpaikat valitsisivat, ketkä haluavat pitää. Sitten taas jämät seuraavaan paikkaan, ja työpaikat ottaisivat parhaat päältä. Tiedän, että itse jäisin melko alkuvaiheessa töihin todistamalla taitoni, sen sijaan työhaastatteluissa en saa todistettua yhtään mitään.
Jäljelle jäävä kasa olisi varmaankin työkyvyttömiä ja he sitten työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauslomalle.
Kappas, ei olisi TYÖTTÖMIÄ. Kaikille pitäisi olla työtä. Niinhän ne sanoo.
Niin ja lisään vielä, että kaikille on tietenkin maksettava oikeaa palkkaa, eikä mitään 8e/pvä -lisiä.
Lisään vielä tämänkin, että siis jokainen oman alansa työhön jne.
Sinähän tämän onnistuisitkin järjestämään, heti kun vain pääsisit muiden mammojen kanssa eduskuntaan.
Jokin aika sitten väläytettiin vaihtoehtoa, että peruskoulussa koulupäivää pidennettäisiin klo 16 asti ja oppilaille maksutonta harrastustoimintaa tuotaisiin kouluun lasten iltapäiviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä pitää jakaa. Nyt jaamme työttömyyskorvauksen muodossa rahaa toisille ja ne toiset kärsivät ylitöiden muodossa stressistä.
Työssäkäyvät ovat vaan niin itsekkäitä että eivät halua luopua edes osata työtunneistaan.
Laki voisi olla sellainen että työttömyyden noustessa yli tietyn prosentin, niin silloin yleinen työmäärä viikossa laskisi vastaavasti.
Eli kun työttömyysprosentti on 10% niin viikkotuntimäärä laskisi myös 10%. Silloin viikkotuntimäärä olisikin nykyisen 37,5 tunnin sijaan noin 34 tuntia. Samalla palkka tietysti joutuisi joustamaan alaspäin mutta se kompensoituisi alhaisemmalla veroprosentilla ainakin osaksi.
Tämä olisi tasavertaisempi järjestely koska useammat voisivat pysyä työelämässä kiinni ja työssäkäyvät eivät joutuisi elättämään työttömiä.
Minä ainakin jakaisin mieluummin työaikaani jollekin työttömälle mielummin kuin maksamiani verorahoja.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta tuo itsekkääksi kutsuminen vei kyllä uskottavuuden tekstiltäsi. Sorry. Lisäksi pienipalkkaisten töiden kohdalla tuo ei oikein toimi.
Täydellisesti toimiessaan tämä järjestelmä laskee kaikkien veroprosenttia myös pienipalkkaisen veroprosenttia. Silloin työttömyys ei rasita valtiontaloutta vaan työaikaa.
Laskee veroprosenttia, mutta laskee myös palkasta käteenjäävää osuutta. Kun niistä veroista nyt maksetaan muutakin kuin sosiaalietuuksia.
Tuota minä tarkoitin. Työssäkäyvä ei halua luopua yhdestäkään työtunnista koska on itsekäs eikä osaa tunnistaa edes omaa etuaan.
Hirveän itsekästä, jos palkallaan tulee juuri ja juuri toimeen.
Aivan niin. Työtön ei tule senkään vertaa toimeen työttömyysturvalla jonka sinä hänelle veroistasi kustannat. Itsekästä olla ajattelematta työtöntä.
Minusta kunnalle pitäisi määrätä velvollisuus työllistää kesätyöhön kaikki halukkaat 16-20vuotiaat. Joko kunnan hommiin tai yksityiselle palkkatuettuna. Palkka voisi olla pienikin, mutta sellainen että se tuntuu nuoren elämässä kuitenkin. Näin nuoret pääsisivät kiinni ekoihin työpaikkoihin, saisivat työelämätaitoja ja kontakteja. Uskon, että tämä maksaisi itsensä takaisin, kun nuorten olisi helpompaa saada jatkossa töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä pitää jakaa. Nyt jaamme työttömyyskorvauksen muodossa rahaa toisille ja ne toiset kärsivät ylitöiden muodossa stressistä.
Työssäkäyvät ovat vaan niin itsekkäitä että eivät halua luopua edes osata työtunneistaan.
Laki voisi olla sellainen että työttömyyden noustessa yli tietyn prosentin, niin silloin yleinen työmäärä viikossa laskisi vastaavasti.
Eli kun työttömyysprosentti on 10% niin viikkotuntimäärä laskisi myös 10%. Silloin viikkotuntimäärä olisikin nykyisen 37,5 tunnin sijaan noin 34 tuntia. Samalla palkka tietysti joutuisi joustamaan alaspäin mutta se kompensoituisi alhaisemmalla veroprosentilla ainakin osaksi.
Tämä olisi tasavertaisempi järjestely koska useammat voisivat pysyä työelämässä kiinni ja työssäkäyvät eivät joutuisi elättämään työttömiä.
Minä ainakin jakaisin mieluummin työaikaani jollekin työttömälle mielummin kuin maksamiani verorahoja.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta tuo itsekkääksi kutsuminen vei kyllä uskottavuuden tekstiltäsi. Sorry. Lisäksi pienipalkkaisten töiden kohdalla tuo ei oikein toimi.
Täydellisesti toimiessaan tämä järjestelmä laskee kaikkien veroprosenttia myös pienipalkkaisen veroprosenttia. Silloin työttömyys ei rasita valtiontaloutta vaan työaikaa.
Laskee veroprosenttia, mutta laskee myös palkasta käteenjäävää osuutta. Kun niistä veroista nyt maksetaan muutakin kuin sosiaalietuuksia.
Tuota minä tarkoitin. Työssäkäyvä ei halua luopua yhdestäkään työtunnista koska on itsekäs eikä osaa tunnistaa edes omaa etuaan.
Hirveän itsekästä, jos palkallaan tulee juuri ja juuri toimeen.
Aivan niin. Työtön ei tule senkään vertaa toimeen työttömyysturvalla jonka sinä hänelle veroistasi kustannat. Itsekästä olla ajattelematta työtöntä.
Työttömyysturvasta ja asumistuesta voi jäädä käyttöön suunnilleen sama kuin pienipalkkaisesta työstä. Eikä ole mitään järkeä jakaa työtä niin, että kumpikin joutuu sen lisäksi nostamaan tukea.
Itse olen kohtuu hyväpalkkaisessa työssä, n. 4800e/kk. Olen ihan vapaaehtoisesti vähentänyt työtunnit 25h viikossa ja pärjään silti ihan okei. Tosin ketään uutta ei ole silti palkattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtä pitää jakaa. Nyt jaamme työttömyyskorvauksen muodossa rahaa toisille ja ne toiset kärsivät ylitöiden muodossa stressistä.
Työssäkäyvät ovat vaan niin itsekkäitä että eivät halua luopua edes osata työtunneistaan.
Laki voisi olla sellainen että työttömyyden noustessa yli tietyn prosentin, niin silloin yleinen työmäärä viikossa laskisi vastaavasti.
Eli kun työttömyysprosentti on 10% niin viikkotuntimäärä laskisi myös 10%. Silloin viikkotuntimäärä olisikin nykyisen 37,5 tunnin sijaan noin 34 tuntia. Samalla palkka tietysti joutuisi joustamaan alaspäin mutta se kompensoituisi alhaisemmalla veroprosentilla ainakin osaksi.
Tämä olisi tasavertaisempi järjestely koska useammat voisivat pysyä työelämässä kiinni ja työssäkäyvät eivät joutuisi elättämään työttömiä.
Minä ainakin jakaisin mieluummin työaikaani jollekin työttömälle mielummin kuin maksamiani verorahoja.
Periaatteessa samaa mieltä, mutta tuo itsekkääksi kutsuminen vei kyllä uskottavuuden tekstiltäsi. Sorry. Lisäksi pienipalkkaisten töiden kohdalla tuo ei oikein toimi.
Täydellisesti toimiessaan tämä järjestelmä laskee kaikkien veroprosenttia myös pienipalkkaisen veroprosenttia. Silloin työttömyys ei rasita valtiontaloutta vaan työaikaa.
Laskee veroprosenttia, mutta laskee myös palkasta käteenjäävää osuutta. Kun niistä veroista nyt maksetaan muutakin kuin sosiaalietuuksia.
Tuota minä tarkoitin. Työssäkäyvä ei halua luopua yhdestäkään työtunnista koska on itsekäs eikä osaa tunnistaa edes omaa etuaan.
Hirveän itsekästä, jos palkallaan tulee juuri ja juuri toimeen.
Aivan niin. Työtön ei tule senkään vertaa toimeen työttömyysturvalla jonka sinä hänelle veroistasi kustannat. Itsekästä olla ajattelematta työtöntä.
Työttömyysturvasta ja asumistuesta voi jäädä käyttöön suunnilleen sama kuin pienipalkkaisesta työstä. Eikä ole mitään järkeä jakaa työtä niin, että kumpikin joutuu sen lisäksi nostamaan tukea.
Itse olen kohtuu hyväpalkkaisessa työssä, n. 4800e/kk. Olen ihan vapaaehtoisesti vähentänyt työtunnit 25h viikossa ja pärjään silti ihan okei. Tosin ketään uutta ei ole silti palkattu.
Kyse on juuri siitä että työttömyysturvaa ei tarvittaisi tai sen piiriin kuuluvia voitaisiin vähentää tällä järjestelyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.
Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.
Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia). Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.
Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.
Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.
Asumisen hinta on aivan jokaisen oma vika. Mitäs muutatte kaupunkeihin. Kaikkialla maailmassa kaupungeissa on järjettömät hinnat.
Monissa perheissä asuu lapsia, jotka eivät opettajaa lukuunottamatta ole juuri tekemisissä rationaalisia ja vastuullisia valintoja tekevien aikuisten kanssa. Mistäpä he sitä mallia sitten oppisivat? Sen sijaan lapset oppivat syyttämään muita, katkeroitumaan, ja tuntemaan huonommuutta suhteessa parempiin perheisiin. Kasvatus ylipäätään vääristyy, kun ohjaavana periaatteena on "älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon".
Nyt työttömiä köyhiä ei voi enää pelastaa. Heidän lapsensa sen sijaan voi. Tämä onnistuu massiivisella valistuksella ja lapsien tukemisella, vaikka sitten vastoin vanhempien tahtoa. Eli, lapsille vaihtoehtoisia kasvattajia ja sitä kautta se sitten lähtee purkautumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.
Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.
Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia). Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.
Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.
Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.
Asumisen hinta on aivan jokaisen oma vika. Mitäs muutatte kaupunkeihin. Kaikkialla maailmassa kaupungeissa on järjettömät hinnat.
Jotkut ovat syntyneet kaupungeissa ja siksi heillä on työt, kaverit, suku ym. kaupungissa. Kaupungissa asuminen on sitä paitsi ympäristöystävällistä. Matkat ovat lyhyet ja julkinen toimii, palvelut toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se palstaviljely oikein onnistu kerrostaloyksiössä, eikä 500 eurolla kuussa muutu ei-köyhäksi vaikka söisi joka päivä kaurapuuroa.
Palstan voi vuokrata. Vaikka vihannekset on niin halpoja, että niitä on varaa kyllä ostaa.
Mutta miten se koulutus tehdään, pakotetaanko vaikka työttömät ruuanlaitto- ja budjetointikursseille? Siitä vasta huuto nousisi, ei haluta, ei tarvita, ollaan vaan köyhiä, eikä edes yritetä.
Opiskelijana olen pärjännyt alle 500 e:llä kuukaudessa, mutta kun oli itsellä halu oppia. Ei ollut kyllä mitään 200e/kk harrastusta.
Palstan voi vuokrata? Olen jonottanut palstaa vuodesta 2012. Onneksi tosiaan on varaa ostaa vihannekset kaupastakin ja palstan haluaisin vain harrastuskäyttöön.
Pitäisi säätää laki, että tuossa tilanteessa voi palstan perustaa ihan lähimmän omakotitalon tontille. Ei se haittaa, jos joku laittaa tontin nurkkaan muutaman sivin perunaa ja porkkanaa. Lisäksi voi laittaa pienen aitauksen, jossa kasvattaa possun teurastettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämänhallintataitoja ja motivointia ottaa vastaan terveellisiä tapoja. Esim. kädestä pitäen näyttää, miten syödään terveellisesti, mitä tuodaan kotiin kaupasta, kuinka budjetti laaditaan jne.
Tuli mieleen, kun katsoin erästä köyhyydestä kertovaa dokumenttia, jossa köyhä äiti teki ruokaa lenkkimakkarasta :0.
Eli pitäisi tukea köyhiä, jotta he eivät tee automaationa köyhyyttä lisääviä valintoja.
Ootko tosissasi? Meillä on miehen kanssa nettotulot reippaasti yli 10.000e/kk ja tehdään lenkkimakkarasta keittoa, kastiketta ja vaikka saunamakkaraa kiukaalla, ehkä 1xkk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.
Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.
Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia). Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.
Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.
Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.
Asumisen hinta on aivan jokaisen oma vika. Mitäs muutatte kaupunkeihin. Kaikkialla maailmassa kaupungeissa on järjettömät hinnat.
Jotkut ovat syntyneet kaupungeissa ja siksi heillä on työt, kaverit, suku ym. kaupungissa. Kaupungissa asuminen on sitä paitsi ympäristöystävällistä. Matkat ovat lyhyet ja julkinen toimii, palvelut toimii.
Kaupunkilaiset kuluttaa enemmän luonnovaroja ja saastuttaa ympäristöä kuin maalla asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No just tollaaet sakot on sitä holtittomuutta ja elämänhallinnan puutetta.
Älä puhu pötyä. Et taida paljoa autolla ajaa.
Vaikka olisi tunnollinen kuski, joka pyrkii aina noudattamaan nopeusrajoituksia, voi olla tilanteita, että ei vaan näe/huomaa nopeusrajoituksen vaihtumista, ainakaan ajoissa.
Itse joudun vähän väliä ajamaan Pohjanmaalle hoitamana dementoituneiden vanhempieni asioita, ja kyllä vituttaa ajaa Vaasantietä, jossa on tämän tästä sakkorysiä, joissa nopeurajoitus vaihtuu osin ilman mitään loogista syytä satasesta kahdeksaankymppiin muutaman sadan metrin matkalle. Ja tietysti peltipoliisi.... vielä en muista noita kohtia ja joskus osuu kamera. Kun matka on pitkä, ei halua koko matkaa körötellä "varmuuden vuoksi" kahdeksaa kymppiä, kun pitää päiväseltään ajaa yhdeksän sataa kilometriä.
Ja toi on vaan yksi esimerkki.
Joten ei, ei se ole välttämättä mikään holtittoman kaaharin merkki, vaan paljon ajavalle sattuu ja tapahtuu.
Ohis
Olen ajanut kohta 30 vuotta eikä yhtään sakkoa. Ihan ajelen normaalisti muun liikenteen mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin edellä Suomen järjettömistä peruselinkustannuksista, eli käytännössä elintarvikkeiden (+muiden välttämättömyystarvikkeiden) sekä asumisen järjettömistä hinnoista.
Jos näihin asioihin saataisiin selkeitä parannuksia eli leikattua hintoja ankaralla tehostamisella ja kilpailulla, tapahtuisi kaksi asiaa: välttämättömyysmenoihin tarkoitetut tulonsiirrot ja eläkkeet alkaisivat ihan oikeasti riittää niihin välttämättömyysmenoihin SEKÄ se, että työssä käyvälle "keskiluokalle" jäisi oikeasti rahaa kuluttaa palveluihin.
Viimeksi mainittu loisi niitä kipeästi kaivattuja matalan osaamistason työpaikkoja, joihin kouluttamattomat köyhät, kielitaidottomat maahanmuuttajat ja vajaakuntoiset pitkäaikaistyöttömät pääsisivät helpommin kiinni. Tällaisia työpaikkoja olisivat mm. kotisiivouspalvelut, puutarha- ja kiinteistönhuolto (Suomessa riittää omakotitaloja), remontointi, parturi-kampaamot, kauneudenhoito / hemmotteluhoidot, pesulapalvelut ym. Näillä aloilla markkinat ovat täysin kehittymättömät, koska keskiluokan tuloista edelleenkin iso osa menee ylikalliiseen asumiseen ja muihin peruselinkustannuksiin (ruoka, vaatteet, hygienia). Palvelualoilla pienemmätkin palkat riittäisivät, jos perusruokakassin hinta laskisi 30-50%, asumisen hinta putoaisi vähintään 20%, samaten vaatteet ja esim. alkoholi - ja tietenkin niiden palvelujen hinta (esim. kahvilakäynti, ulkona syöminen silloin tällöin). Tällaisessa tapauksessa se ammattitaidottoman irakilaisen pesulatyöntekijän 1300€/kk käteen riittäisi paljon pidemmälle.
Jos ruuan ja asumisen hinnat saataisiin laskuun, olisi kaikilla helpompaa, köyhyys vähenisi ja matalapalkka-alojen työpaikkojen määrä saataisiin kasvuun. Myös julkiselle sektorille jäisi enemmän rahaa, kun tulonsiirtojen tarve pienenisi ihan alkaen sieltä toimeentulotukimenoista.
Veikkaanpa, että jo ihan yksin Lidlin tulo kiristämään edes vähän elintarvikkeiden hintakilpailua auttoi toimeentulotuen nousupaineisiin, jotka ruuan muuten kallistuessa olisivat olleet aivan huikeat.
Asumisen hinta on aivan jokaisen oma vika. Mitäs muutatte kaupunkeihin. Kaikkialla maailmassa kaupungeissa on järjettömät hinnat.
Ok, muutetaan heti takaisin landelle elämään työttöminä. Tänne tultiin työn perässä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ylinopeussakot ole yllätys, se on ihan oma valinta paljonko sitä kaasua painaa.
Itse kuljin aikoinaan 80km työmatkaa hiljaisia maanteitä.... pistin budjettiin parit rikesakot, ajattelin että osuu kohdalle kuitenkin. Ei sitten parin vuoden aikana kuitenkaan osunut.
No hellanlettat tentään, kun olerkin sitten söötti.
Yläpeukutin tätä, eli olen samaa mieltä. Mutta sanon silti, että milläs sellainen opettaa, joka ei osaa itsekään?
Työkkärin turhien kurssejen joukkoon sopisi hyvin yksi ei ihan niin turha kurssi, jossa opetettaisi kotitaluoden rahankäyttöä. Sen pitäisi sisältää konkreettisia neuvoja siitä, kuinka ne vähentyneet rahavarat saadaan riittämään.
t. pitkäaikaistyötön, jolla oma budjetti hallinnassa.