Lapsi keskeytti pitkän matikan, isä raivostui
Lapsi siis aloitti lukion tänä syksynä. 1. kurssi oli kaikille yhteinen, josta lapsi sai arvosanan 5. Peruskoulussa sai aina kymppejä. No tällä viikolla alkoi uusi jakso ja ensimmäinen varsinainen pitkän matikan kurssi.
Tänään lapsella oli tänään kolmas oppitunti ja ilmoitti kotiin tullessaan, että oli käynyt opolla ja matikka vaihdetaan lyhyeen matikkaan. Lapsi sanoi, ettei tajua pitkästä matikasta mitään eikä osaa tehdä läksyjä ollenkaan. Lapsen isä raivostui tästä ja sanoi, ettei lapsi edes yritä. Isä käski lasta vaihtamaan takaisin pitkään matikkaan ja isä alkaa opettamaan lasta, sillä hän kirjoitti aikoinaan eximian pitkästä matikasta. Lapsi on nyt aivan itkuinen ja sanoi minulle, että ei enää koskaan puhu isälleen. Ja muut kouluaineet menivät häneltä hienosti, sai mm. englannista ja kuviksesta arvosanoiksi 9.
Kommentit (64)
Jep, minä olin liian sitkeä ja vedin vitosia kaikista kursseista. Kyllä vitutti. Kävin valinnaisena matikan kirjoituksen, hylsyhän se oli. Ei onneksi pitkän ruotsin takia estänyt lakin saantia. Mihkään en ole matikkaa tarttenut 15 vuoteen.
Miehellesi voit sanoa, että kumpi sitä lukiota nyt käy, hän vai lapsi ja kenen tulevaisuutta ajatellen.
Pöh, kyllä lapsi saa itse päättää tuosta asiasta. Onko se sitten motivoivaa, jos menee 4/5 suoralla todistuksessa...
Lukion pitkä matikka on vaativa aine, ja edellyttää lahjakkuutta tai suurta työmäärää, jos tuota matemaattista lahjakkuutta ei löydy.
Saattaisi jossain vaiheessa loppua into myös "kotiopettajalta", kun kurssit muuttuisivat vaikeammiksi.
Nykyisin jo ensimmäisellä kurssilla käsitellään potenssiyhtälöt, logaritmit ja lukujonot joita ei peruskoulussa ole.
Mitä sillä pitkällä matikalla sitten loppupeleissä tekee?
Mullakin pitkästä matikasta kymppi ja ällä, pitkäaikaistyötön silti olen...
Opettaja arvostellut aiemmin väärin. Näin tekevät hallaa oppilaille. Yliopistoon kai pääsee ilman lukiota.
Vierailija kirjoitti:
No kai sen näkee, jos ei ymmärrä matikkaa. Toiset osaavat, itse ei.
Isän käytös kyllä voi tehdä sen, että ilmoittaa kohta lopettavansa lukion.
Minikö isän käskystä lukioon? Lukio ei nykyään ole niin tärkeä.
Kyllä lukio on nykyäänkin erittäin tärkeä jos mielii jatko-opintoihin. Mistä ihmeestä on tullut käsitys, ettei lukiolla olisi enää samanlaista merkitystä kuin ennen? Ammattikoulu ei ole sen enempää väylä jatko-opintoihin kuin 20 vuotta sittenkään, vaikka sieltäkin nyt onnistuisikin sinne pääsemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi siis aloitti lukion tänä syksynä. 1. kurssi oli kaikille yhteinen, josta lapsi sai arvosanan 5. Peruskoulussa sai aina kymppejä. No tällä viikolla alkoi uusi jakso ja ensimmäinen varsinainen pitkän matikan kurssi.
Ja nyt herää kysymys. Minkä tasoinen opetus on siinä peruskoulussa ollut???
Ihan lasten oikeusturvan takia jo ysiluokalla pitäisi olla jonkunlainen valtakunnallinen koe joka varmistaa sen että keskiarvo 9,5 koulusta A ei vastaa keksiarvoa 8,1 koulusta B.
Kyllähän tuo on ihan mahdollista. Peruskoulussa tankataan ja harjoitellaan samoja asioita monta tuntia, lukiossa rämmitään asiat nopeasti läpi ja jos opettaja olettaa että oppilaat ovat käyneet peruskoulussa jonkun asian läpi se on vieläkin täydellisesti näiden muistissa. Ihmettelyihin vastataan hyminällä ja virnuilulla.
Putkiaivoisen kuuloinen isä. Kyllä mä menisin äitinä väliin, jos mieheni sanoisi lapselleni noin rumasti.
Kumpi hyvänsä matematiikka on oikein hyvä. Neuvoisin pitämään joka tapauksessa huolta siitä, että hänelle kehittyy itseluottamusta matematiikan hallinnassa. Jos muut aineet sujuvat erinomaisesti, tulee matematiikkakin sujumaan OK:sti, ellei lapsi saa jostain päähänsä että hänellä ei ole lainkaan matikkapäätä. Tätä näki yliopistossa aika usein erityisesti naispuolisilla opiskelijoilla, valitettavasti.
Matikkaa voi kyllä oppia, siihen vaaditaan tosin motivaatiota mitä lapsellasi ei taida olla, kun itkeskelee asiasta. Ei millään pahalla siis, ei kaikkien tietenkään tarvii olla kiinnostunut matikasta, varsinkaan jos sitä jatko-opinnoissa ei tarvii. Tai voithan kysyä, jos hän vaikka tykkäiskin matikasta mutta on harmissaan kun ei vain osaa, eikä siksi, ettei tykkää matikasta? (sori jos asia mainittu jo, luin aika nopeesti apn tekstin)
Mulla on siis omakohtaista kokemusta siitä, että kyllä sitä vaan oppii ymmärtämään matikkaa kun vaan näkee vaivaa. Itsellä kävi päinvastoin kuin aapeen lapsella, ainakin arvosanojen perusteella, sillä peruskoulussa matikka oli ehkä vaikein aine mulle. Ala-asteella olin ihan surkea, yläasteella rupesin tykkäämään matikasta, mutta edelleen se teetti kaikista eniten töitä. Lukioon kun pääsin, jännitin ekaa matikan kurssia, mutta yhtäkkiä tajusinkin kaiken. Kaikki matikan kurssit tuntui helpoilta ja ylppäreissä kirjotinkin L täysillä pisteillä. Jos joku ois kertonu ton peruskouluikäselle itelleni, en ois millään uskonu (enkä tosin ois varmaan ymmärtänytkään mistää kirjotuksien arvosanoista...)
Eli poika ei ole halunnut ottaa sitä pitkää matematiikkaa ja otti vitosen osoittaakseen ettei osaa. Nyt äkkiä poika ja molemmat vanhemmat rehellisesti pohtimaan kommunikaatiota. Muutoin isän ankaruus opettaa pojan slarvaamaan ja huijaamaan. Tuo pitää neuvotella auki, miettiä järkevästi edut ja haitat. matematiikasta on hyötyä kaikin tavoin, kehittää aajattelua ja sen eteen aknnattaa aina nähdä vaivaa. mutta jos on selkeä kuva siitä mihin vanhempana haluaa, eikä matematiikka siihen kuulu niin silloin on järkevää jättää pois. Missään tapauskessa isä ei saa pakottaa poikaa omaksi kuvakseen, toisaalta oikealla tavalla kannustaminen ja tukeminen on se kulttuurinen pääoma, jolla akateemisten lapsista tulee akateemisia.
Vierailija kirjoitti:
Eli poika ei ole halunnut ottaa sitä pitkää matematiikkaa ja otti vitosen osoittaakseen ettei osaa. Nyt äkkiä poika ja molemmat vanhemmat rehellisesti pohtimaan kommunikaatiota. Muutoin isän ankaruus opettaa pojan slarvaamaan ja huijaamaan. Tuo pitää neuvotella auki, miettiä järkevästi edut ja haitat. matematiikasta on hyötyä kaikin tavoin, kehittää aajattelua ja sen eteen aknnattaa aina nähdä vaivaa. mutta jos on selkeä kuva siitä mihin vanhempana haluaa, eikä matematiikka siihen kuulu niin silloin on järkevää jättää pois. Missään tapauskessa isä ei saa pakottaa poikaa omaksi kuvakseen, toisaalta oikealla tavalla kannustaminen ja tukeminen on se kulttuurinen pääoma, jolla akateemisten lapsista tulee akateemisia.
Sanoiko ap, että lapsi on poika?
Vierailija kirjoitti:
Minä vuonna miehesi kirjoitti? Ajat ovat tosiaankin muuttuneet..
Eximia tuli ylioppilastodistuksiin vuonna -96.
Joten aika nuorena on tämä mies lapsensa pykännyt... hädin tuskin ehtinyt korkeakoulututkintoa suorittaa? Just saying...
Eikö mies auta läksyissä ja kokeisiin luvussa?
Pitkästa matematiikasta on usein hyötyä jatko-opinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Eli poika ei ole halunnut ottaa sitä pitkää matematiikkaa ja otti vitosen osoittaakseen ettei osaa. Nyt äkkiä poika ja molemmat vanhemmat rehellisesti pohtimaan kommunikaatiota. Muutoin isän ankaruus opettaa pojan slarvaamaan ja huijaamaan. Tuo pitää neuvotella auki, miettiä järkevästi edut ja haitat. matematiikasta on hyötyä kaikin tavoin, kehittää aajattelua ja sen eteen aknnattaa aina nähdä vaivaa. mutta jos on selkeä kuva siitä mihin vanhempana haluaa, eikä matematiikka siihen kuulu niin silloin on järkevää jättää pois. Missään tapauskessa isä ei saa pakottaa poikaa omaksi kuvakseen, toisaalta oikealla tavalla kannustaminen ja tukeminen on se kulttuurinen pääoma, jolla akateemisten lapsista tulee akateemisia.
Kyseessä on todennäköisesti tyttö :)
Tarvitseeko nykyään lukiossa osata laskea?
Mä luen itse tekniikkaa yliopistossa. Kun menin yliopistoon olin keskimäärin viitisen vuotta vanhempi kuin useimmat kanssaopiskelijani. Mä käytin koko lukioajan ihan perusfunktiolaskinta ja sen tuomin rajoituksin opettelin laskemaan. Nämä mua nuoremmat ovat huomattavasti huonompia siinä mekaanisessa laskemisessa - he ovat tottuneet siihen, että luvut näpsytellään Texasin nspire Cx CAS-laskimeen, joka sylkee luvut ulos.
Käytännössähän tuo laskin on melkohelppokäyttöinen minitietokone, joka derivoi, integroi, ratkaisee yhtälöt, piirtää kuvaajat, laskee kompleksilukulaskut jne, ihan muutamaa nappia painamalla. Laskin antaa sulle oikean vastauksen, ja sitten pyrit kirjoittamaan/keksimään muutaman välivaiheen näkyville ja valmista tuli.
Sama juttu meillä ja kyllähän muakin hiukan harmitti.
Asia ei kuulu nuoren isälle tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsesta tulee hyvä feministi, sukupuolesta riippumatta. Vaatii samaa palkkaa vaikka ei omaa sellaisia taitoja ja tietoa, mistä työnantaja on valmis maksamaan. Suomen työelämästä puuttuu sellaista osaamista, mitä kaivataan. Siksi tänne rahdataan osaajia ulkomailta. Ja työnantajat vaativat työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Opetelkaa oikeita asioita jo koulussa älkääkö vinkuko sitä naisen euroa.
Vielä kun ymmärtäisi, millaista osaamista ne siellä työelämässä haluavat. Pitkälle matematiikalle ainakaan ei it-hommissa ole ollut mitään käyttöä.
Heikosti suoritetulla lyhyellä sentään on päässyt valtiovarainministeriksi.
Olet oikeassa. Ja kyllä lukion kauttakin pääsee Siwan kassalle, ei se tie ole poissuljettu ollenkaan. Monella akateemisella alalla on pahempi työttömyys kuin erinäisillä duunarialoilla.
Mutta minä en kyllä tekisi lasta sellaisen miehen kanssa, joka ei kassamyyjää arvosta siinä kuin muitakin ihmisiä. (Ja olen käynyt lukion enkä ole kassalla töissä.)