Saiko 80-luvulla naiset käydä Suomessa bilettämässä jo ihan vapaasti yksin tai naisseurassa

Kasarilla sai joo. Ja jo 70-luvun loppupuolella. 70-luvun alkupuolella saatettiin katsoa kieroon, ja vuosikymmenen ihan alussa vielä oli paikkoja joihin ei ilman miesseuraa päässyt.

Vierailija kirjoitti:

En muista sitä ettei olisi saanut käydä ulkona. Kellään minun kavereilla ei ollut kotiintuloaikoja. Puhun siis 60- ja 70- luvun Helsingistä. En minä edes silloin tiennyt ettei naiset saa käydä jossain. Olin siskon ja tyttökavereiden kanssa. Aika monella oli 14v tai 15v - ikäisenä poikakaveri.  Kesällä retkeiltiin ja uitiin Pihlajasaaressa. Ei meitä kukaan tarkkaillut. Kotiin aina ilmoitettiin mihin oltiin menossa . Jotkut muuttivat kotoa pois jo 16 vuotiaana. Monet heistä olivat kaukaa maalta ja tulivat tänne iltakouluun, kun kotoa ei laskettu keskikouluunkaan. Tanssimassa kävin 2 kertaa viikossa 14-vuotiaana, oli vakituinen pari, jonka kanssa harrastettiin kilpatanssia ja esiinnyttiin. Eka poikakaveri harrasti mm. jääkiekkoa, oli molari. Perheen kanssa  matkusteltiin kaikissa Euroopan maissa autolla. Yleensä asuttiin etelän hienoilla camping-alueilla. Ekaa kertaa lensin KAR-AIRin Convair-Metropolitan moottorikoneella 1960. Ruotsinristeilyllä maattiin pitkin lattioita sikin sokin, ja oli jännää. Elämä oli ihanaa.

No joo, mutta tämähän on eri juttu, kun teillä oli ne poikakaverit messissä. Ei sitä tässä kysytty! Tuohon aikaan 16-vuotiasta pojankloppia pidettiin jo miehenä, ja totta kai 15-kesäinen plikka miehen kanssa seurustella sai. Ja miehen kanssa mennä mihin tahansa.

Aloittaja siis kysyi sitä, saiko naiset mennä yksin ravintolaan. 60-luvulla ja jopa vielä 70-luvun puolella oli paikkoja, joihin ei naisia päästetty ilman herraseuraa. Toisiin paikkoihin saattoi päästä, mutta kyllä lähti juorut kiertämään, jos erehtyi lähtemään.

Vielä 60-luvulla sallittiin kyllä alaikäisten eri sukupuolta olevien viettää aikaa yhdessä, tanssia, telttaretkeillä ym., eikä nykymittapuun mukaan hyvin nuorena solmitut avioliitot olleet mitään tavatonta. Mutta ravintolat, ne olivat paheen pesiä, ja auta armias jos nainen sinne ilman suojelevaa kavaljeeria eksyi! Olkoonkin että ko. kavaljeerilla hädin tuskin vielä partakaan kasvoi.

Tässä on muuten juttua siitä ajasta, kun naista ei päästetty ravintolaan ilman miesseuralaista: http://www.kysy.fi/kysymys/mina-vuonna-naiset-paasivat-yksin-ravintolaa…

60-luvun lopulla siitä alettiin luopua laajemmin.

Vierailija kirjoitti:

Saako pohjammmaalla vieläkään?

Höpö höpö. Siellä on vielä tanssilavojakin, 80-luvulla ihmiset kävi todella paljon tansseissa, ja varmaan 70-luvulla vielä enemmän kun ei muita huvituksia ollut, telkkarissakin vain kaks kanavaa ja mustavalkosta kuvaa. Muistan kun mun lapsuudessa kun äitini jäi yksinhuoltajaksi 70-luvulla. hän kävi tansseissa joka viikonloppu, tykkäsin katsoa kun äiti meikkasi ja kiharsi pitkät paksut vaaleat hiuksensa. Minä jäin isoäidin kanssa kotiin. Ja sieltä tansseista (olikohan Seinäjoen ravikselta) se löytyi sitten isäpuolikin jonka kanssa äitini on vieläkin naimisissa ja on varmasti lopun ikäänsä.

Hei nelonen! Noin toimittiin yleisellä tanssipaikalla, ei ravintolassa tai yökerhossa. Yleiselle tanssipaikalle on aina saanut mennä yksin tai yhdessä, joko pariskuntana tai likka- / jätkäporukassa. Ainakaan parempiin ravintoloihin ei vielä 70-luvulla nainen päässyt yksin, naisporukka saattoi päästä baarin puolelle, muttei yleensä salin puolelle. Herroilla piti olla puku ja kravatti. Silloin muotiin tullut miesten liivipuku (siis ilman pikkutakkia) ei kelvannut kaikissa ravintoloissa. Eräälle tutulle miehelle portsari nikotteli :"Kun herralla ei ole hihoja." Naisilla piti olla erikseen pikkukengät, talvikengissä saattoi päästä baarin puolelle. Pitkiä housujakin katseltiin joissakin paikoissa karsaasti. Naisella piti mieluiten olla hame! Farkuissa oli turha yrittää pyrkiä ravintolaan.

Tottakai. Itsekin kävin pelkästään naisporukoissa tai yksinäni. ja ravintoloissakin oli paljon naistentansseja. Kyllä niihin naiset meni ilman miesseuraa.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960, ja kyllä käytiin sekä yksin että tyttöporukalla paljonkin 70-luvun lopulla. Ja tosiaan laivalla Tukholmassa aika usein.

Ja myös minä olen törmännyt (Lontoossa) tuohon, ettei naisen ole sopivaa tilata koko pintiä.

Mutta 70-luvulla oli vielä voimassa se "leipäpakko", eli ekan alkoholiannoksen kanssa piti tilata jotain syötävää. Usein tilasimme voileivän tai jäätelöä.

Muistaako joku, milloin tämä syömispakko loppui?

Kävin 70-luvun lopulla paljonkin baareissa (kapakoissa siis niin kuin silloin sanottiin) eikä missään ollut syömispakkoa. Kai tuokin oli baarikohtaista, mutta itse en eksynyt koskaan baariin, jossa olisi pitänyt syödä.

Sai, ja annaali yhydyntäkin oli jo ihan yleistä silloin.

Kyllä mä olen käynyt, matkustellut yksin, äynyt rockkonsertissa, laivalla ylsin, ei ongelmia. Tuopin juomista paheksuntaan Irlannissa ja Englannissa joskus vieläkin, vanhemmat ihmiset inkain. Siis naisen juomana. Minulle joku irlantilainen nainen ihmetteli sitä jokunn vuosi sitten Suomessa. Kuittasin hänelle ( joi votkaa jollain mehulla) että Olut on Suomessa ok juoma niselle, mutta votkaa juo vain alkoholiongelmiset. Votkapaukut on siellä naisten juoma :-)

Ai, ihana 80-luku. Silloin oli kaikki diskot ja pubit täynnä porukkaa, mut porukka oli erilaista, ku nykyään. Kaikki sopi joukkoon, joka kulmassa melkein oli joku kiva mesta. Ainakin tääl Turussa. Nyt tarttis olla semmonen alle 40-vuotiailta kielletty kiva menopaikka ihan keskustassa, jossa vois jorata kasaribiisien tahtiin. Ei mitään Borella x 2/vuosi -tyyppistä.

Ei Helsingin Kalastajatorpalle, eikä muihinkaan ykkösluokan ravintoloihin pääse salin puolelle, ellei ole " asianmukaisesti" pukeutunut. Se koskee myös naisia.  Silloin laitetaan ykköset päälle.  Kyllä sinne 70-luvulla pääsi naisporukalla.  Salin puolella syötiin ja alhaalla Red Room´´ issa tanssittiin.

M23 kirjoitti:

Ehkä porukassa mutta vuonna -60 syntyneen tätini mukaan yksin ei nainen saanut kapakassa käydä. On voinut tietenkin riippua baaristakin.

Aikanaan oli laki ja samoin jos otit "mies" kaljan jouduit ottaa leivän samalla. Jotain tälläistä oli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1960, ja kyllä käytiin sekä yksin että tyttöporukalla paljonkin 70-luvun lopulla. Ja tosiaan laivalla Tukholmassa aika usein.

Ja myös minä olen törmännyt (Lontoossa) tuohon, ettei naisen ole sopivaa tilata koko pintiä.

Mutta 70-luvulla oli vielä voimassa se "leipäpakko", eli ekan alkoholiannoksen kanssa piti tilata jotain syötävää. Usein tilasimme voileivän tai jäätelöä.

Muistaako joku, milloin tämä syömispakko loppui?

Kävin 70-luvun lopulla paljonkin baareissa (kapakoissa siis niin kuin silloin sanottiin) eikä missään ollut syömispakkoa. Kai tuokin oli baarikohtaista, mutta itse en eksynyt koskaan baariin, jossa olisi pitänyt syödä.

Nyt kun muistelen, niin tuo leipäpakko taisi ollakin nimenomaan ravintoloissa. Diskoissa sitä ei ollut. Mutta esim. Tampereella Cabaret Oscarissa oli, ja silti sielläkin oli alakerrassa disko, yläkerrassa tanssittiin.

Mutta alakerrassakin piti syödä leipää/jäätelöä.

M23 kirjoitti:

Ehkä porukassa mutta vuonna -60 syntyneen tätini mukaan yksin ei nainen saanut kapakassa käydä. On voinut tietenkin riippua baaristakin.

Höpö höpö, olen -60 syntynyt mies. Ainakin Jyväskylässä 80 luvun alussa kävi oman ikäiset naiset yksin siinä kun kaverinsa kanssakin yökerhoissa ja baareissa. Tiskillä, pöydissä ja sohvilla (myös isolla Ässällä) oli naisia Jyväshovissa, Raatikellarilla, Tiffanyssä jne. Muutama nainen pelasi bilistäkin useimmiten miesten kanssa Raatikellarilla silloin tällöin. Hovin yläkertaan (tanssiravintolaan puolelle) olli rajoituksia. Miehillä suorat siistit housut, kauluspaita ja kravatti, naisten taisi pitää tulla joko miehen tai kaverin kanssa, olla hotellin asiakas tai sitten poken piti tuntea hänet hyvin.

Ne naisten yksin ravintolaan pääsemisen rajoitteet hävisi jo -70 luvun alussa. Muistan kun 10v minua vanhempi sisko kävi ravintolassa -70 luvun alussa, niin silloin hän meni vielä aina kaverinsa kanssa tanssimaan. Helsinkiin muutettuaan hän mainitsi että siellä oli vapaampaa jo silloin ja muutamaa vuotta myöhemmin samoin Jyväskylässä. Itse kävin raflassa -78 alkupuolelta alkaen ja se mitä kirjoitin tuolla ylempänä alussa oli käytäntönä.

Ehkä jossain pohjoisessa, Pohjanmaalla tai vanhoillisemmassa paikassa käytäntö muuttui hitaammin, mutta ainakin etelä ja keski-suomen yliopistokaupungeissa oltiin jo 70 luvun puolivälissä lopetettu naisten ravintolakäynnin kyttääminen ja paheksunta.

Vierailija kirjoitti:

En muista sitä ettei olisi saanut käydä ulkona. Kellään minun kavereilla ei ollut kotiintuloaikoja. Puhun siis 60- ja 70- luvun Helsingistä. En minä edes silloin tiennyt ettei naiset saa käydä jossain. Olin siskon ja tyttökavereiden kanssa. Aika monella oli 14v tai 15v - ikäisenä poikakaveri.  Kesällä retkeiltiin ja uitiin Pihlajasaaressa.

"Käydä ulkona" ei tarkoita Pihlajasaarta! Kun ns. käydään ulkona, ollaan sisällä. Sisällä anniskeluravintolassa.

Se on kyllä totta, ettei teineillä mitään kotiintuloaikoja ollut. Vähän ehkä tyttöjä varoiteltiin, että muista pitää jalat ristissä, ja että mitään huorapenikkaa et sitten kotiin rupea kantelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ollut noin yksinkertaista. Kävin paljon yksin ulkona. Miehet kyllä huomasivat sen. Yhden illan aikana sain keskimäärin 3 ostotarjousta.

Yksin ulkona käyvä nainen oli oletettu prostituoitu. Silloin seuraa ei löytynyt netistä.

Höpö höpö. Minäkin kävin sinkkuna paljon yksin eri paikoissa. En ollut ainoa. Enkä saanut rahatarjouksia. Suhteita kyllä syntyi joka lähtöön. Kävin myös kavereiden ja työkavereiden kanssa bilettämässä.

Mä aloin käydä ravintoloissa vuonna 1979, eikä missään ollut mitään ruokapakkoa. Pöydässä piti kyllä istua. Ainoa syöntipakko oli junan ravintolavaunussa, jos halusi olutta,. Tämäkin poistui muistaakseni vuonna 1982-1983. Muistan kun halusin ostaa olutta ( ilman leipää) ja täti katsoi paperini, ja " sanoi ettei uskois tuon ikäiseksi, kun ei partakaan kasva " olen siis tyttö, mutta mulla oli sänkitukka.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Itsekin kävin pelkästään naisporukoissa tai yksinäni. ja ravintoloissakin oli paljon naistentansseja. Kyllä niihin naiset meni ilman miesseuraa.

Naistentanssit tulivat muotiin 70-luvulla, ei niitä sitä ennen ollut. 

.

Minäkin vuonna 1960 syntynyt nainen kävin yksin ravintoloissa vuodesta 1978 alkaen. Puolison löysin ravintolasta v. 1979 ja yhdessä ollaan edelleen. En mitään syömispakkoa muista. Ei ainakaan diskoissa sellaista ollut eikä pubeissakaan. 

Oon syntynyt -68 ja kyllä kasarin loppupuolella sai nainen/naiset käydä yksin, tai porukassa, kyllä tuli käytyäkin.