Suomessa valtavasti työttömiä. Onko 50+ nainen täysin ulkona työmarkkinoilta?

Jos olet alasi huippuammattilainen, jolla referenssit kunnossa niin ei ole.

Muuten käytännössä kyllä.

Ei. Suomessa on ihan oikeasti töitä ihan tajuttomasti. Ei välttämättä alaltasi, mutta tsekkaas mol.fi ja valtiolle.fi niin saat käsityksen vapaiden paikkojen määrästä. Iso osa ei edes tule molliin saakka vaan jää pelkästään kuntarekryihin.

Mä olen vaihtanut työpaikan parempaan 48v, 52v ja 54v. Hyvin on kelvannut. Nyt haluaisin vaihtaa simppelimpään osa-aikatyöhön mutta ei onnistu kun olen liian pätevä. Aina pitäisi pyrkiä ylöspäin:(

Monella alalla plus40 riittää. Ja ukoilla ihan sama.

Hiukan on talous kohentunut. Itsekin olen taas töissä, vaikka toivon olin jo heittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Suomessa on ihan oikeasti töitä ihan tajuttomasti. Ei välttämättä alaltasi, mutta tsekkaas mol.fi ja valtiolle.fi niin saat käsityksen vapaiden paikkojen määrästä. Iso osa ei edes tule molliin saakka vaan jää pelkästään kuntarekryihin.

Mitä se ketään auttaa, että sellaisia töitä kyllä löytyy mihin oma koulutus ja kokemus ei riitä? Uudelleenkoulutus on toki mahdollista teoriassa, mutta käytännössä sisäänpääsy aikuiskoulutukseen ei ole mikään läpihuutojuttu.

Kyllä vapaita paikkoja on, jokaiseen satoja hakijoita, ja arvaas, palkataanko niihin a) kolmekymppisiä vai b) viiskymppisiä.

Se oli siinä, nimittäin työt.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vaihtanut työpaikan parempaan 48v, 52v ja 54v. Hyvin on kelvannut. Nyt haluaisin vaihtaa simppelimpään osa-aikatyöhön mutta ei onnistu kun olen liian pätevä. Aina pitäisi pyrkiä ylöspäin:(

Onkin helpompaa saada uusi työpaikka, kun on töissä eikä työtön. Ihan kuin työnantajat uskoisivat, että kaikissa Suomen työttömissä on jotain vikaa. Voin kertoa, että monesta yrityksestä on YT:ssä lähtenyt niin pätevää kuin sopivaakin väkeä, kun on vaan ollut pakko vähentää.

Olisikohan alasta kiinni? (Ja niille jotka jauhavat ettei kannata jumiutua alaan jolla on työskennellyt niin tiedoksi, että jollekin alalle koulutettu ei noin vain jotain ns. hanttihommia saa.)

Ihmettelen samaa juuri nyt. Itse hain pari viikkoa sitten muuatta kunta-alan paikkaa, johon kokemukseni näyttäisi mätsäävän täysin. En tullut valituksi. Nyt samasta paikasta taas ilmoitus mollissa. Ihmettelen, miksi en kelvannut, mutta kaipa sitten haen uudelleen. Lisätietoja paikasta on voinut kysellä ajankohtina, jolloin en ollut puhelimen ääressä; sähköpostikyselyjä eivät näköjään ota vastaan. Olisin halunnut suoraan kysyä, olinko viimeksi liian vanha. Valitettavasti en ole viime hakukierrokselta nuortunut yhtään, päinvastoin. Tehtävään vieläpä haetaan aika spesifin erikoisalan osaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vapaita paikkoja on, jokaiseen satoja hakijoita, ja arvaas, palkataanko niihin a) kolmekymppisiä vai b) viiskymppisiä.

C) parikymppisiä ja d) ulkomaalaisia

Hyödyt: ei tarvitse maksaa ikä- eikä kokemuslisää, työntekijän tiedot, käsitys ja kiinnostus ylityölisistä ja työterveyshuollosta on hataralla pohjalla ja jos on näissä asioissa valveutunut, etsitään uusi ei-niin-valveutunut tapaus.

Kyllä töitä riittää. Mäkin pääsin, suorastaan vaadittiin. 9e päivä+ työttömyysturva palkkaa kuussa. Ja saa olla kuulema eläkeikään, jos haluu.

Olen 54 v. nainen ja työtön. Jäin pitkältä uralta yt-neuvotteluissa työttömäksi. Opiskelin te-keskuksen kehoituksesta lähihoitajaksi. Sanottiin, että alalla on niin paljon töitä, että voi valita työpaikkansa. Kaksi sijaisuutta tehneenä, työttömänä, ei todellakaan ole töitä ikäiselleni. Ei ole suhteita, fyysinen kunto ei ole sitä luokkaa, että jaksaisin kotihoidossa juosta, muita töitä ei löydy. Parissa haastattelussa vihjattiin,että olen liian vanha. Joka vuosi koulutetaan lisää lähihoitajia kortistoon. Kuitenkin esim. vanhusten hoivapaikat pyörivät loppuunpalaneilla minimihenkilöstöillä. Mikä järki tässä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Suomessa on ihan oikeasti töitä ihan tajuttomasti. Ei välttämättä alaltasi, mutta tsekkaas mol.fi ja valtiolle.fi niin saat käsityksen vapaiden paikkojen määrästä. Iso osa ei edes tule molliin saakka vaan jää pelkästään kuntarekryihin.

Mitä se ketään auttaa, että sellaisia töitä kyllä löytyy mihin oma koulutus ja kokemus ei riitä? Uudelleenkoulutus on toki mahdollista teoriassa, mutta käytännössä sisäänpääsy aikuiskoulutukseen ei ole mikään läpihuutojuttu.

No niinpä. Ja sitten kun esmes mol.fi sisältää paikkoja, joihin koulutus ja kokemus riittäisi oikein hyvin, mutta ei niihin siltikään pääse.

Vierailija kirjoitti:

tsekkaas mol.fi ja valtiolle.fi niin saat käsityksen vapaiden paikkojen määrästä.

Noita paikkoja tsekkaamalla olen saanut käsityksen, että vapaita paikkoja olisi noin yksi per 15 työtöntä. Ja näistäkin osa osa-aikaisia tai provisiopalkkaista myyntityötä, eli käytännössä palkallaan ei voisi elää.

Ja kaikkiin vapaisiin ei ketään kelpuuteta, kun tulevat kerta toisensa jälkeen uudelleen hakuun. Itse olen hakenut vapaita paikkoja joihin mielestäni sopisin hyvin, mutta siellä ne silti on haettavana edelleen. Mahtavatko oikeasti ketään halutakaan?

Työttömänä huhtikuun lopulta saakka ja olen hakenut aktiivisesti töitä, sekä hakuilmoitusten perusteella että avoimilla hakemuksilla suoraan firmoihin. Lisäksi olen ollut yhteyksissä omiin kontakteihini. Tähän mennessä vain kaksi haastattelua, minua nuorempi valittiin kumpaankin tehtävään. Todella turhauttavaa, mutta pakko vaan yrittää jaksaa tätä työnhakua ja jatkuvia pettymyksiä. Olen laajentanut työssäkäyntialuettanikin, mutta ei se tunnu vaikuttavan millään tavalla myönteisesti.

Suhteilla, verkostoitumalla tai hemmetinmoisella tuurilla töitä löytyy. Ja joustaa pitää :)

t:tuurilla töitä saanut 50v

Kyllä se varmasti on alasta kiinni, mutta ei kaikki työnanatajat karsasta yli 50-vuotiaita. Jotkut jopa suosivat, koska ajattelevat, että vanhempi polvi on sitoutuneempia (ja naiset eivät myöskään enää jää äitiyslomalle). Tsemppiä kaikille työnhakijoille, positiivinen asenne on tärkeä.

Olen 48v. aineenopettaja. Ollut jo vuosia työttömänä. Voin sanoa, että tämä oli nyt tässä. Ei toivoa eikä tulevaisuutta enää. Elämä tulee vain kurjistumaan entisestään.

Miten muka voi pitää yllä  positiivista asennetta, kun sitä ei ole?

Ihmeellistä sanahelinää.

Mä sain vakipaikan nyt 49 vuotiaana. Tein pätkiä sitä ennen neljä vuotta.