Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa kokeilu, jossa useammassa suomalaisessa peruskoulussa aloittaisi muiden joukossa yksi digitön ekaluokka ja luokka-asteen oppimistuloksia testattaisiin tasokokeilla vuosittain? Digittömällä meinaan siis lähinnä karkeasti sitä, että lukuaineissa käytettäisiin perinteisiä opetusmenetelmiä ja varsinaiset oppitunnit olisi kokonaan rauhoitettu puhelimilta, peleiltä jne. En usko että kovin moni vanhempi vastustaisi oman lapsen "joutumista" tällaiselle luokalle? 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa kokeilu, jossa useammassa suomalaisessa peruskoulussa aloittaisi muiden joukossa yksi digitön ekaluokka ja luokka-asteen oppimistuloksia testattaisiin tasokokeilla vuosittain? Digittömällä meinaan siis lähinnä karkeasti sitä, että lukuaineissa käytettäisiin perinteisiä opetusmenetelmiä ja varsinaiset oppitunnit olisi kokonaan rauhoitettu puhelimilta, peleiltä jne. En usko että kovin moni vanhempi vastustaisi oman lapsen "joutumista" tällaiselle luokalle? 

Tällainen koulu on jo olemassa, steinerkoulu. Ja tulokset puhuvat puolestaan.

Miten pääsee luokalta jos ei osaa kirjoittaa ja lukea, eikai silloin voi suorittaa peruskoulua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostelkaa lapsille kirjoja pelejen sijasta.

*pelien

Milloin koulussa on viimeksi opetettu kirjoittamista (kynällä), lukemista (ääneen, itsekseen), opeteltu runoja ulkoa, kielioppia?

Selviääkö kaikesta nykyään lääppimällä ruutua ja googlaamalla säkkituolissa lötköttäen?

Eilen viimeksi lapseni on kirjoittanut kynällä vihkoon ja lukenut ääneen koulussa. Tämän päivän kuulumisia en ole vielä kuullut, todennäköisesti tänäänkin.

Ääneen lukenut koulussa. Jopas jotakin. Helppo testata osaako lapsi lukea. Antaa kirjan ja sanoo että alahan lukemaan. Aikoinaan poika ei osannut kunnolla lukea. N 2 viikkoa käytyä kouluaan niin sano missä de h.....rri vitsikirja on. Luki sujuvasti ja annoin vuolaat kehut.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tuo 11% on jaettu tyttöjen ja poikien välille? Vai onko koko 11% pelkkiä poikia, jotka ei ole oppineet lukemaan? Mietin vain, että ainakin ennenvanhaa r omanivanhemmat eivät antaneet pitää lapsiaan kovinkaan tiiviisti koulussa, vaan otettiin "turhasta" systeemistä. Entäs m aa han muuttajien lapset? Kuinka moni esimerkiksi heidän tytöistään saa keskittyä koulunkäyntiin, vai vaaditaanko heiltä enemmän kotona työntekoa lapsenvahtina, kokkaamisena ja siivoamisena? Siihen sitten päälle nämä päihdevanhempien lapset, joilla on heikot lähtökohdat pärjätä elämässä paremmin.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo 11% koostuu.

Tuo luku lienee OAJ:n puheenjohtajan arvio eri tutkimusten perusteella. Suomessa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus seuraa oppimistuloksia. Noita eri tutkimuksia on valtavasti.

Katsoin yhtä tutkimusta liittyen perusopetuksen äidinkielen opetukseen ja erityisesti kirjoittamiseen. Siinä erottui selvästi tyttöjen paremmat tulokset verrattuna poikiin ja nimenomaan Itä-Suomen poikien heikot tulokset.

Ei kerrottu oliko mukana vain äidinkieliset suomalaiset. Eroteltiin vain pojat ja tytöt, sekä alueittain, ei etnisen taustan mukaan.

Tuo 11% arvio perustuu PISA-tuloksiin. Niissähän näkyi juuri tuo Itä- ja Pohjois-Suomen poikien huono osaaminen yleensä.

Siinä ei tarkoiteta etteikö tuo 11% osaisi teknisesti lukea ja kirjoittaa, vaan että taso on sellainen, ettei sillä pärjää ammatillisissa opinnoissa eikä työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Miten pääsee luokalta jos ei osaa kirjoittaa ja lukea, eikai silloin voi suorittaa peruskoulua?

Nykyään ei enää jätetä luokalle vaikka pärjäisi miten huonosti, valitettavasti.

Koululaisen kotikielellä on suuri merkitys oppimisessa ja siinä millaista tukea voi kotona saada läksyihin.

Tämä on itsestään selvää.

Juuri tämän vuoksi ruotsinkielisiin kouluihinkaan ei mielellään oteta suomenkielisiä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa kokeilu, jossa useammassa suomalaisessa peruskoulussa aloittaisi muiden joukossa yksi digitön ekaluokka ja luokka-asteen oppimistuloksia testattaisiin tasokokeilla vuosittain? Digittömällä meinaan siis lähinnä karkeasti sitä, että lukuaineissa käytettäisiin perinteisiä opetusmenetelmiä ja varsinaiset oppitunnit olisi kokonaan rauhoitettu puhelimilta, peleiltä jne. En usko että kovin moni vanhempi vastustaisi oman lapsen "joutumista" tällaiselle luokalle? 

Tällainen koulu on jo olemassa, steinerkoulu. Ja tulokset puhuvat puolestaan.

Eihän tuolla ehdotuksella ollut mitään tekemistä steinerpedagogiikan kanssa, vaan kyse oli digittömyydestä. Siis sellaisesta koulunkäynnistä, joka lähimenneisyydessä oli normi suomalaisissa kouluissa. Tällä hetkellä tuntuu olevan vahvaa erimielisyyttä siitä, mikä on syy ja mikä seuraus heikentyneissä oppimistuloksissa. Tällaisen kokeilun kautta olisi mahdollisuus konkreettisesti tarkastella asiaa ainakin digitalisaation näkökulmasta; heikentävätkö uudet opetusmenetelmät itsessään oppimistuloksia, vai täytyykö syitä etsiä syvemmältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten pääsee luokalta jos ei osaa kirjoittaa ja lukea, eikai silloin voi suorittaa peruskoulua?

Nykyään ei enää jätetä luokalle vaikka pärjäisi miten huonosti, valitettavasti.

Höpöpuhetta. Kyllä jätetään. Tiedän useammankin tapauksen.

Aina on syytetty mediaa lasten pilaamisesta, oli se sitten teatteri, televisio tai videopelit. Näin pelien äärellä kasvaneena voin kertoa että opin lukemista ja englantia videopeleistä. Väittäisin että ongelma on juuri nämä luokkakoot. Itse tarvitsin ja sain erityishuomiota peruskoulussa ADHD:n takia, ja olin hyvä oppilas hankaluuksistani huolimatta. Lukiossa opettaja ehti auttaa kolmea oppilasta 35:n joukosta ennenkuin oli jatkettava opetusta, ja mietin olisinko edes pärjännyt siellä ilman hyvää pohjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa kokeilu, jossa useammassa suomalaisessa peruskoulussa aloittaisi muiden joukossa yksi digitön ekaluokka ja luokka-asteen oppimistuloksia testattaisiin tasokokeilla vuosittain? Digittömällä meinaan siis lähinnä karkeasti sitä, että lukuaineissa käytettäisiin perinteisiä opetusmenetelmiä ja varsinaiset oppitunnit olisi kokonaan rauhoitettu puhelimilta, peleiltä jne. En usko että kovin moni vanhempi vastustaisi oman lapsen "joutumista" tällaiselle luokalle? 

Tällainen koulu on jo olemassa, steinerkoulu. Ja tulokset puhuvat puolestaan.

Sellainen koulu oli myös 1980-luvun ja ysärin alun peruskoulu. Sahkölaitteita olivat piirtoheitin, diaprojektori, tv, kelanauhuri kielissä ja mankka liikunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ihan mahdoton ajatus toteuttaa kokeilu, jossa useammassa suomalaisessa peruskoulussa aloittaisi muiden joukossa yksi digitön ekaluokka ja luokka-asteen oppimistuloksia testattaisiin tasokokeilla vuosittain? Digittömällä meinaan siis lähinnä karkeasti sitä, että lukuaineissa käytettäisiin perinteisiä opetusmenetelmiä ja varsinaiset oppitunnit olisi kokonaan rauhoitettu puhelimilta, peleiltä jne. En usko että kovin moni vanhempi vastustaisi oman lapsen "joutumista" tällaiselle luokalle? 

Tällainen koulu on jo olemassa, steinerkoulu. Ja tulokset puhuvat puolestaan.

Sellainen koulu oli myös 1980-luvun ja ysärin alun peruskoulu. Sahkölaitteita olivat piirtoheitin, diaprojektori, tv, kelanauhuri kielissä ja mankka liikunnassa.

+ taskulaskimet yläasteella. Opettaja rahasi mukanaan salkullista patteri casioita joilla laskettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tuo 11% on jaettu tyttöjen ja poikien välille? Vai onko koko 11% pelkkiä poikia, jotka ei ole oppineet lukemaan? Mietin vain, että ainakin ennenvanhaa r omanivanhemmat eivät antaneet pitää lapsiaan kovinkaan tiiviisti koulussa, vaan otettiin "turhasta" systeemistä. Entäs m aa han muuttajien lapset? Kuinka moni esimerkiksi heidän tytöistään saa keskittyä koulunkäyntiin, vai vaaditaanko heiltä enemmän kotona työntekoa lapsenvahtina, kokkaamisena ja siivoamisena? Siihen sitten päälle nämä päihdevanhempien lapset, joilla on heikot lähtökohdat pärjätä elämässä paremmin.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo 11% koostuu.

Kasvava määrä maahanmuuttajalapsia tarkoittaa kasvavaa määrää oppilaita joiden kotikieli ei ole Suomi. Tämä hidastaa oppimista. Ja huom. siis keskimäärin. Joukossa nopeita oppijoita. Kotona vanhemmat eivät osaa välttämättä lukea.

Romanilapsien tilanne toivottavasti parantunut kun eivät kiertele enää paljon.

Näin, jos kyse olisi etelän kaupungeista. Nyt kuitenkin on kyse idän ja pohjoisen ilmiöstä.

Eli alueista Vaasa-Kuopio-Kotka -linjan takana.

Tutkimustuloksista nostetaan esiin maaseudun pojat, mutta riskiryhmään kuuluu myös lähiöiden mm-pojat joista ei paljon puhuta, joka alkaa olla kuitenkin suurempi joukko kuin pohjoisen pojat.

Opetusmetodeissa jotain vikaa? Koulussahan ne pitäisi opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin viimevuona ja ei en saaanu paska duunia. Juustohöylä. paska duuniaa

Tä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa koulussani heikoiten pärjäävät jotkut kantasuomalaiset pojat. Maahanmuuttajilla menee huomattavasti paremmin.

Syy heikkoon osaamiseen: Ei kiinnosta; ei nuorta eikä nuoren huoltajaa.

  luin jostain lehdestä että Pisa tuloksia ovat heikentäneet Lapin ja Itä-Suomen pojat. Eikö sielläpäin kiinnosta vanhempia lastensa koulunkäynti. ?????

Ei kiinnosta. Ammattikouluun pääsee aina jollekin linjalle, vaikka koulutuspaikkoja on vähennetty. Täällä myös vanhemmilla on usein alhainen koulutus ja siitä huolimatta ihan ok työura. Nykyään tilanne on toinen, eikä ilman kunnon koulutusta ja osaamista pääse töihin. Silti eletään menneessä ja jätetään opiskelut tekemättä.

Olen joutunut poikani takia miettimään näitä asioita. Minulla ja miehelläni on akateeminen koulutus. Poikamme on ihan älykäs, mutta suoraan sanoen häntä ei vähääkään ole kiinnostunut opiskelu. Nyt hän on ysiluokalla ja on palavan innostunut pääsemään opiskelemaan kuljetusalaa, käytännössä kai rekkakuskin työ on Se Juttu. Ymmärrän myös, miksi opiskelu yläkoulussa ei juuri kiinnosta joitain aineita lukuun ottamatta: hän tietää jo, ettei niitä käytännössä ikinä tarvitse.

Olen alkanut ihmetellä sitä nenänviertä pitkin katselua, joita "vain amikseen" hakevat saavat. Eikö rekkakuskin työ sitten ole mikään työ? Miksi kirjoitit, että amikseen pääsee aina JA ilman koulutusta ei saa töitä; eikö siellä amiksessa juuri tarjota tätä koulutusta? Tietysti on eri asia, jos menee amikseen kuin päivähoitoon haluamattakaan oppia mitään, ja ehkä kirjoitit tästä. Mutta olen kurkkuani myöten täynnä tätä yleistystä, että amikseen joudutaan, kun äly ei muuhun riitä, ja siitä se syrjäytymiskierre vasta alkaa. Kerran juttelin kampaajani kanssa siitä, kuinka tiukkaa monella yliopistosta valmistuvalla lähes kolmekymppisellä on, kun työelämä on pätkätyötä toisensa perään, jos edes niitä. Hän sanoi ihan nätisti, että on ollut kaksikymppisestä asti yrittäjä - siis ilmeisen epäonnistunut ja syrjäytynyt, kun ei ole edes lukiota käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa koulussani heikoiten pärjäävät jotkut kantasuomalaiset pojat. Maahanmuuttajilla menee huomattavasti paremmin.

Syy heikkoon osaamiseen: Ei kiinnosta; ei nuorta eikä nuoren huoltajaa.

  luin jostain lehdestä että Pisa tuloksia ovat heikentäneet Lapin ja Itä-Suomen pojat. Eikö sielläpäin kiinnosta vanhempia lastensa koulunkäynti. ?????

Ei kiinnosta. Ammattikouluun pääsee aina jollekin linjalle, vaikka koulutuspaikkoja on vähennetty. Täällä myös vanhemmilla on usein alhainen koulutus ja siitä huolimatta ihan ok työura. Nykyään tilanne on toinen, eikä ilman kunnon koulutusta ja osaamista pääse töihin. Silti eletään menneessä ja jätetään opiskelut tekemättä.

Olen joutunut poikani takia miettimään näitä asioita. Minulla ja miehelläni on akateeminen koulutus. Poikamme on ihan älykäs, mutta suoraan sanoen häntä ei vähääkään ole kiinnostunut opiskelu. Nyt hän on ysiluokalla ja on palavan innostunut pääsemään opiskelemaan kuljetusalaa, käytännössä kai rekkakuskin työ on Se Juttu. Ymmärrän myös, miksi opiskelu yläkoulussa ei juuri kiinnosta joitain aineita lukuun ottamatta: hän tietää jo, ettei niitä käytännössä ikinä tarvitse.

Olen alkanut ihmetellä sitä nenänviertä pitkin katselua, joita "vain amikseen" hakevat saavat. Eikö rekkakuskin työ sitten ole mikään työ? Miksi kirjoitit, että amikseen pääsee aina JA ilman koulutusta ei saa töitä; eikö siellä amiksessa juuri tarjota tätä koulutusta? Tietysti on eri asia, jos menee amikseen kuin päivähoitoon haluamattakaan oppia mitään, ja ehkä kirjoitit tästä. Mutta olen kurkkuani myöten täynnä tätä yleistystä, että amikseen joudutaan, kun äly ei muuhun riitä, ja siitä se syrjäytymiskierre vasta alkaa. Kerran juttelin kampaajani kanssa siitä, kuinka tiukkaa monella yliopistosta valmistuvalla lähes kolmekymppisellä on, kun työelämä on pätkätyötä toisensa perään, jos edes niitä. Hän sanoi ihan nätisti, että on ollut kaksikymppisestä asti yrittäjä - siis ilmeisen epäonnistunut ja syrjäytynyt, kun ei ole edes lukiota käynyt?

Poikasi on onnekas, hänellä on selkeä visio mihin pyrkiä. Olen samaa mieltä, että ei ammattikoulussa mitään vikaa ole, monta hyvää ammattimiestä ja -naista niistä tulee. Toki ammattikouluihin päätyy paljon ihmisiä vain hengaamaan ja nykyiset koulutusleikkaukset vain pahentavat ongelmaa, mutta se on sitten asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa koulussani heikoiten pärjäävät jotkut kantasuomalaiset pojat. Maahanmuuttajilla menee huomattavasti paremmin.

Syy heikkoon osaamiseen: Ei kiinnosta; ei nuorta eikä nuoren huoltajaa.

  luin jostain lehdestä että Pisa tuloksia ovat heikentäneet Lapin ja Itä-Suomen pojat. Eikö sielläpäin kiinnosta vanhempia lastensa koulunkäynti. ?????

Ei kiinnosta. Ammattikouluun pääsee aina jollekin linjalle, vaikka koulutuspaikkoja on vähennetty. Täällä myös vanhemmilla on usein alhainen koulutus ja siitä huolimatta ihan ok työura. Nykyään tilanne on toinen, eikä ilman kunnon koulutusta ja osaamista pääse töihin. Silti eletään menneessä ja jätetään opiskelut tekemättä.

Olen joutunut poikani takia miettimään näitä asioita. Minulla ja miehelläni on akateeminen koulutus. Poikamme on ihan älykäs, mutta suoraan sanoen häntä ei vähääkään ole kiinnostunut opiskelu. Nyt hän on ysiluokalla ja on palavan innostunut pääsemään opiskelemaan kuljetusalaa, käytännössä kai rekkakuskin työ on Se Juttu. Ymmärrän myös, miksi opiskelu yläkoulussa ei juuri kiinnosta joitain aineita lukuun ottamatta: hän tietää jo, ettei niitä käytännössä ikinä tarvitse.

Olen alkanut ihmetellä sitä nenänviertä pitkin katselua, joita "vain amikseen" hakevat saavat. Eikö rekkakuskin työ sitten ole mikään työ? Miksi kirjoitit, että amikseen pääsee aina JA ilman koulutusta ei saa töitä; eikö siellä amiksessa juuri tarjota tätä koulutusta? Tietysti on eri asia, jos menee amikseen kuin päivähoitoon haluamattakaan oppia mitään, ja ehkä kirjoitit tästä. Mutta olen kurkkuani myöten täynnä tätä yleistystä, että amikseen joudutaan, kun äly ei muuhun riitä, ja siitä se syrjäytymiskierre vasta alkaa. Kerran juttelin kampaajani kanssa siitä, kuinka tiukkaa monella yliopistosta valmistuvalla lähes kolmekymppisellä on, kun työelämä on pätkätyötä toisensa perään, jos edes niitä. Hän sanoi ihan nätisti, että on ollut kaksikymppisestä asti yrittäjä - siis ilmeisen epäonnistunut ja syrjäytynyt, kun ei ole edes lukiota käynyt?

Poikasi on onnekas, hänellä on selkeä visio mihin pyrkiä. Olen samaa mieltä, että ei ammattikoulussa mitään vikaa ole, monta hyvää ammattimiestä ja -naista niistä tulee. Toki ammattikouluihin päätyy paljon ihmisiä vain hengaamaan ja nykyiset koulutusleikkaukset vain pahentavat ongelmaa, mutta se on sitten asia erikseen.

Joo, olen nykyisin ihan onneni kukkuloilla, kun poikani on löytänyt jotain, mitä kohti pyrkii innokkaasti. Välillä vaikutti jo huolestuttavalta. Toivon vain, että ammattikoulun arvostusta nostettaisiin ja rutkasti. En ymmärrä, miksi on edes tällaisia linjauksia, että niin ja niin suuren osan väestöstä tulisi hankkia korkeakoulutus, kun ei siellä "korkealla" sen kummemmin töitä ole. Opiskelin itse aikanaan kauppaoppilaitoksessa ennen yliopistoa ja se oli sitä aikaa, kun tulivat ammattikorkeakoulut. Siihen jäi käytännönläheinen kaupallinen koulutus (kirjanpito, miten kirjoitetaan hyvä liikekirje...), kun osa opettajista vouhotti tunneilla, kuinka mahtavaa olisi, jos päästäisiin opiskelemaan moduuleissa jne. aivan diipadaapaa. Luulen, että moni työnantaja olisi ihan tyytyväinen, kun saisi hyväkäytöksisen, ahkeran ammattiosaajan, eikä mitään lähdeviitteet hallitsevaa omaa toimintaansa reflektoivaa globaalia nykyihmistä tai muuta hurlumheitä. Olisiko SIINÄ kilpailuvaltti kouluille, vieläpä sellainen, joka houkuttelisi näitä käytännönläheisiä teoriaa vieroksuvia nuoria?

Vierailija kirjoitti:

Tuo 11% arvio perustuu PISA-tuloksiin. Niissähän näkyi juuri tuo Itä- ja Pohjois-Suomen poikien huono osaaminen yleensä.

Eiköhän niitä huonosti osaavia löydy aika paljon myös isojen kaupunkien lähiöistä.