Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu: motokuskin pitää osata lintulajeja, tunnistaa metsälakikohteet, käyttää vaativia tietokoneohjelmia ja osata vielä haasteelliset yläharvennuksetkin. Jos työmaat ovat länsirannikolla, pitäisi hallita suomen lisäksi myös ruotsi...

Koulumme heikoimmin pärjäävät ovat kotimaisia poikia, joita mikään (päihteiden lisäksi) ei kiinnosta. Muualta tulleilla menee reilusti paremmin, koska koti vaatii opiskelua.

Muuttuu maailma joo, mutta käsi ylös kaikki ne, jotka muistavat kaikki kasvi- ja eläinlajit, jotka opetettiin peruskoulun aikana edellyttäen että peruskoulusta on aikaa jo ainakin kymmenen vuotta. Osa toki on näistä kiinnostunut ja siksi muistaa, mutta tarkoitan, että kun maailma muuttuu ja yhtäkkiä vaaditaan uutta, se uusi asia opiskellaan silloin. Peruskoulu antaa toivottavasti jonkin yleissivistyksen ja pohjan oppia asioita, mutta aika harva nyt muistaa oikeasti ne kaikki peruskoulun asiat kymmeniä vuosia. Eikä kaikkia asioita ole mitään mieltäkään muistaa: esim. atk on muuttunut aika pahuksen paljon sitten minun yläastevuosieni.

Ehkä siihen pitäisi vaikka yläkoulussakin panostaa, että opiskelu tekee aivoille hyvää eli myöhemminkin on helppo oppia, kun oppii oppimaan, ja yleissivistyksessäkin on puolensa. Nythän jokainen aineenopettaja tuijottaa omaa ainettaan ja sen yksityiskohtia, ja nuorelta jää kokonaan hahmottamatta sellainen laajemmin ajateltu oppiminen ja kehittyminen. En näe ratkaisuna sitä, että koti vain vaatimalla vaatisi opiskelua ja hyviä arvosanoja, opettajat samoin. Nuorena on pakko jo alkaa miettiä, kuka olen ja mistä olen kiinnostunut, ja sen voisi löytää sen kautta, että innostuu jostain, ei vain vastaa vaatimuksiin. Se oma motivaatio pitäisi löytää. Itse olin juuri sellainen kiltti tyttö, joka pänttäsi päähän kaiken ja ihmetys oli suuri, kun kukaan ei kertonutkaan, miten sitä ihan omaa elämää suunnitellaan ja eletään. Sitten ihmetellään, kun ne koulussa ei niin hyvät pojat hurauttavatkin urakehityksessä ohi. Niin, kaikki ei niin hyviä arvosanoja saavat pojat eivät ole kiinnostuneita vain päihteistä ja örvellä läpi elämänsä. Voi olla, ettei heitä kiinnosta kaikki teoreettinen aines mitä yläkoulussa tuputetaan, mutta ei se tee heistä mitään ihmissaastaa.

Vierailija kirjoitti:

Moni suomalainen vanhempi on sitä mieltä, että koulun tehtävä on opettaa, vanhempi tarjoaa katon pään päälle. Koulu on oppilaan oma asia, vanhempi ei käy sitä lapsen puolesta.

Etevälle ja kouluhaluiselle lapselle tämä voi olla OK suhtautuminen, mutta ei lapselle, jolla tökkii jompikumpi. Tai molemmat. Heistä vanhemmat vaan toteaa, että ei oo meidän Jesse tai Lissu lukuihminen.

Vanhemmat katsoo läksyt. Kannustaa ja motivoi. Siinä sivussa luetuttaa että osaako se meijän flikka lukea.

Vierailija kirjoitti:

EIHÄN SIELTÄ KOULUSTA SILLOIN POIS PÄÄSE VAAN JÄTETÄÄN LUOKALLEEN!

Ajattelitko, että jos ei opi lukemaan, niin sitten istutaan koulun penkillä vielä vanhana mummona.

Luokalle voi jäädä vain kerran.

Ystävän lapsi kävi eskaria 2 vuotta, ja se laskettiin luokalle jäämiseksi.

Äiti olisi halunnut, että lapsi käy myös 1. luokan kahteen kertaan, mutta se ei ollut mahdollista.

Sen sijaan lasta roikotettiin tavallisessa koulussa, välillä eritysluokalla ja välillä tavallisessa luokassa.

Muutaman vuoden kovan yrittämisen jälkeen siirrettiin erityskouluun, jossa oli vammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Siellä kävi sitten peruskoulun loppuun ja opiskeli henkilökohtaisesti räätälöidyn opetussuunnitelman mukaisesti. Hänellä itsellään diagnosoitiin kehitysvamma kun oli teini-ikäinen.

Joissakin oppiaineissa saavutti sen tason, mikä yleensä saavutetaan ala-asteen loppuun mennessä. Kaikissa ei päässyt edes 3. luokan tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertaisesti kirjoja ei enää lueta ja niitä pelejä on todella paljon enemmän kuin 10-20v sitten ja ne ovat jokaisella mukana koko ajan.

Todella monet lukevat edelleen kirjoja! Meillä tytär 10 v. on kokenut, että aina mennään hitaampien ehdoilla luokassa. Aiemmin oli erikseen luokat niille, joiden äidinkieli ei ole Suomi. Ei ole enää. Aiemmin oli erikseen luokat ja pienopetusta niille, joilla oli keskittymisvaikeuksia tai heikkolahjaisuutta. Ei ole enää. Eläköön integraatio.

Vierailija kirjoitti:

11 prosenttia ikäryhmästä on noin 6 000 nuorta. Se on aika paljon ja luku- ja kirjoitustaidoton nuori ei selviydy toisen asteen koulutuksessa.

Milloin tämä tilanne on mennyt näin pahaksi että noin suuri osuus suomalaisista ei opi kunnolla lukemaan vai onko nuo sitten niitä "suomalaisia"?

Helppohan se on syyttää pelejä, mutta tuntuu noilta unohtuvan se että pelejä pelattiin jo 10v sitten hyvin paljonkin ja ei ollut noin paljoa ongelmatapauksia. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392739.html

Tilanne ei ole paha, kun 89 prosenttia osaa lukea. Tätä asiaa ei ole aikaisemmin mitattu näin. Nämä 11 prosenttia osaavat myös lukea, mutta se ei kiinnosta ja pitävät muita asioita tärkeämpänä. Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät lue.

Vierailija kirjoitti:

Moni suomalainen vanhempi on sitä mieltä, että koulun tehtävä on opettaa, vanhempi tarjoaa katon pään päälle. Koulu on oppilaan oma asia, vanhempi ei käy sitä lapsen puolesta.

Etevälle ja kouluhaluiselle lapselle tämä voi olla OK suhtautuminen, mutta ei lapselle, jolla tökkii jompikumpi. Tai molemmat. Heistä vanhemmat vaan toteaa, että ei oo meidän Jesse tai Lissu lukuihminen.

Mutta näinhän oli ennen. Mun lapsi kävi peruskoulua 90-luvulla 2000-luvun alussa ja jopa läksyt tehtiin koulussa. Opettaja jäi opetuksen jälkeen tekemään luokkahuoneeseen omia paperihommia ja oppilaat saivat jäädä tekemään läksyjä ja tarvittaessa sai ohjausta opettajalta.

Kuuntelin äskettäin radiota, jossa Rosa Meriläinen kertoi, kuinka opetusta siirretään yhä enemmän kodin tehtäväksi. Heidän pojalleen (10-12v?)se ei ollut ongelma, kun vanhemmat osaavat neuvoa ja opettaa, mutta entä ne lapset, joiden vanhemmilla ei tätä taitoa ole tai elämänrytmi on kiireinen, joko työ tai muu huollettava esim. iäkkäät isovanhemmat, pienemmät sisarukset,

maa ha nmuuttajien lapset jne.

Nämä 11% osaavat kyllä kirjaimet ja lauseet, mutta he eivät ymmärrä mitä lukevat.  He eivät esimerkiksi ymmärrä työnantajalta saamiaan kirjallisia ohjeita tai pysty omaksumaan puolen sivun mittaista tekstiä.

Suurin osa on ihan kotimaisia poikia. Tänne tulleilla koti vaatii panostamaan opiskeluun ja heillä menee keskimäärin paremmin, kuin näillä kotimaan syrjäytyvillä nuorilla.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat on surkeita! ja laiskojakin. Katsovat lukutaidottomuutta ja koulukiusaamista läpi sormien. Outo meininki on kouluissa.

Vanhemmat itse eivät vaadi poikiaan tekemään läksyjä, lukemaan kokeisiin ja kuuntelmaan tunnilla. Koulu ei todellakaan ole nykypäivänä vaikeaa, mutta jos riittävän monta vuotta on tekemättä mitään niin kyllähän se näkyy. Ei ymmärretä lukemaansa, vaikka ostaan lukea... kuulosta lähinnä hirveälle.

Osalle vanhemmista tuntuu olevan urheiluharrastukset (sekä omat että lasten) tärkeämpiä kuin lapsen koulunkäynti.

Vierailija kirjoitti:

Nämä 11% osaavat kyllä kirjaimet ja lauseet, mutta he eivät ymmärrä mitä lukevat.  He eivät esimerkiksi ymmärrä työnantajalta saamiaan kirjallisia ohjeita tai pysty omaksumaan puolen sivun mittaista tekstiä.

Suurin osa on ihan kotimaisia poikia. Tänne tulleilla koti vaatii panostamaan opiskeluun ja heillä menee keskimäärin paremmin, kuin näillä kotimaan syrjäytyvillä nuorilla.

Missä päin Suomea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 11% arvio perustuu PISA-tuloksiin. Niissähän näkyi juuri tuo Itä- ja Pohjois-Suomen poikien huono osaaminen yleensä.

Eiköhän niitä huonosti osaavia löydy aika paljon myös isojen kaupunkien lähiöistä.

Itä-Suomeen on muuttanut paljon venäläisiä ja inkeriläisiä perheitä ja varmasti se näkyy koulumenestyksessä, kun äidinkieli on venäjä ja moni lapsi on aloittanut koulun Venäjällä.

Ja Itä-ja Pohjois-Suomessa ei juuri ole venäläisiä kouluja tai muun kielisiä.

Eikös Itä-Suomessa ole kolmekin suomalais-venäläistä koulua? Joensuu, Lappeenranta ja Imatra.

Noudattavat suomalaista peruskoulua, mutta opetusta on kahdella kielellä ja kulttuuri otetaan huomioon. Hyvinhän noiden alueiden lasten asiat ovat, toisin kuin jonkun pienemmän kielen asiat muualla, jossa suomalaisessa peruskoulussa ei saada edes kotikielen ryhmää lähialueelle luoduksi.

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu: motokuskin pitää osata lintulajeja, tunnistaa metsälakikohteet, käyttää vaativia tietokoneohjelmia ja osata vielä haasteelliset yläharvennuksetkin. Jos työmaat ovat länsirannikolla, pitäisi hallita suomen lisäksi myös ruotsi...

Koulumme heikoimmin pärjäävät ovat kotimaisia poikia, joita mikään (päihteiden lisäksi) ei kiinnosta. Muualta tulleilla menee reilusti paremmin, koska koti vaatii opiskelua.

Kiva että joku alalla toimiva vahvisti mun mutun. Ja nuorten olisi hyvä tietää, että moni ala vaatii nykyään sellaista osaamista mitä vanhempien aikana ei tarvittu.

Ikävä kuitenkin että (osaa) vain kouluikäisiä poikia kiinnostaa vain päihteet. Tämä lienee se ryhmä, joka tarvitisi tukea ja apua.

Viitaten otsikkoon, siksi espoossa otetaan kokeiluun esikoulu jo 5v lähtien,kunennen 6v. ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ennen tuo luku oli varmasti paljon suurempi kuin 11%, vaikkapa 90-luvulla tai sitä ennen, kun koko väestö huomioidaan ja ikäluokka.

Vielä 90-luvulla ja 2000-luvullakin oli apukouluja, jotka opiskeltiin vain 5v tai vähemmän ja tarkoitettu vammaisille tai muutoin rajoitteisille, näkö-ja kuulovammaisilla omat koulunsa jne. nyt he eivät ole yhteiskunnassa piilossa vaan opiskelevat normaalissa peruskoulussa muiden oppilaiden kanssa, kouluavustajan auttaessa ja ovat osana yhteiskuntaa.

Niin osa voi olla jopa kehitysvammaisia. Kehitysvammaisille on kuitenkin tukea, esim . aloittavat esikoulun vuotta ennen ja sitten peruskoulussa on mahdollisuus eri tukimuotoihin.

Mutta tajuathan ettei näkö-, kuulo-, tai fyysinen vamma tee ihmisestä tyhmempää sinänsä. Nykyisen teknologian avulla ei näkö- ja kuulovammaisillakaan ole suuria esteitä oppia lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 11% arvio perustuu PISA-tuloksiin. Niissähän näkyi juuri tuo Itä- ja Pohjois-Suomen poikien huono osaaminen yleensä.

Eiköhän niitä huonosti osaavia löydy aika paljon myös isojen kaupunkien lähiöistä.

Itä-Suomen poijaat ja Lapin poijaat madaltaa Pisa tuloksia. Ei osteta niitä mopoja sun muita härveleitä jos koulussa ei tule edes oman tason tuloksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat on surkeita! ja laiskojakin. Katsovat lukutaidottomuutta ja koulukiusaamista läpi sormien. Outo meininki on kouluissa.

Vanhemmat itse eivät vaadi poikiaan tekemään läksyjä, lukemaan kokeisiin ja kuuntelmaan tunnilla. Koulu ei todellakaan ole nykypäivänä vaikeaa, mutta jos riittävän monta vuotta on tekemättä mitään niin kyllähän se näkyy. Ei ymmärretä lukemaansa, vaikka ostaan lukea... kuulosta lähinnä hirveälle.

Osalle vanhemmista tuntuu olevan urheiluharrastukset (sekä omat että lasten) tärkeämpiä kuin lapsen koulunkäynti.

vanhempien täytyy ottaa vastuu lapsensa koulunkäynnistä. Ei opettajat ehdi kaikkia kädestä pitäen opettaa. Turha syyttää yhteiskuntaa ja opettajia. Harrastukset jos häiritsee koulunkäyntiä niin sitten ne lopetetaan. Toki on lapsia jotka klaaraa hienosti koulun ja harrastukset,. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tuo 11% on jaettu tyttöjen ja poikien välille? Vai onko koko 11% pelkkiä poikia, jotka ei ole oppineet lukemaan? Mietin vain, että ainakin ennenvanhaa r omanivanhemmat eivät antaneet pitää lapsiaan kovinkaan tiiviisti koulussa, vaan otettiin "turhasta" systeemistä. Entäs m aa han muuttajien lapset? Kuinka moni esimerkiksi heidän tytöistään saa keskittyä koulunkäyntiin, vai vaaditaanko heiltä enemmän kotona työntekoa lapsenvahtina, kokkaamisena ja siivoamisena? Siihen sitten päälle nämä päihdevanhempien lapset, joilla on heikot lähtökohdat pärjätä elämässä paremmin.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo 11% koostuu.

Kasvava määrä maahanmuuttajalapsia tarkoittaa kasvavaa määrää oppilaita joiden kotikieli ei ole Suomi. Tämä hidastaa oppimista. Ja huom. siis keskimäärin. Joukossa nopeita oppijoita. Kotona vanhemmat eivät osaa välttämättä lukea.

Romanilapsien tilanne toivottavasti parantunut kun eivät kiertele enää paljon.

Olen itse kaksikielisestä kodista, mutta se ei todellakaan ole hidastanut vaan nopeuttanut oppimista. Jokainen eri kieli ja kulttuuri on oma järjestelmänsä, joten kahden kulttuurin välissä oleva lapsi oppii kaksi eri järjestelmää, tuplasti enemmän kaikkea kuin kuin yksikielinen lapsi. Tämä tekee lapsen joustavaksi oppijaksi.

Tästä on ihan tutkimustakin. Mutta on myös oma kokemukseni.

Tuohan nyt on ihan eriasia.

Tilanne olisi ollut sinullakin toinen, jos olisit mennyt kouluun, etkä olisi osannut yhtään kieltä tai kulttuuria, eikä vanhempasi tai ympäristö.

Näinhän oli monella suomalaisella lapsella, kun vanhemmat muuttivat 70-luvulla Ruotsiin, eikå lapset tai vanhemmat osanneet lainkaan ruotsin kieltä. Myös heillä oli paljon ongelmia koulussa

Osa vieraskielisistä on virolaisia tai inkeriläisiä, joten ei eivät ihan ummikkona tule suomalaiseen kouluun.

Toiseksi ne vieraskieliset lapset jotka tulevat pieninä Suomeen tai syntyvät täällä käyvät usein suomalaisen päivähoidon (varhaiskasvatus) ja esikoulun. Eivät tule kouluun ummikkoina hekään.

Osa lapsia toki tulee maahan kouluikäisinä. Jotkut käyvät koulua jossa suomen lisäksi puhutaan toista heidän osaamansa kieltä (englanti tai ranska yms.). Osa suomen- tai ruotsinkielisessä peruskoulussa käyvä saa sekä kotikielen opetusta että osa saa myös tukiopetusta suomi tai ruotsi 2. kielenä aineessa. Suuri eri on tietenkin siinä tuleeko lapsi peruskoulun ekalle luokalle Suomeen vai vasta yläkouluun.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2015, tutkimus suomi toisena kielenä oppimäärän osaaminen perusopetuksen päättövaiheessa kertoi että 87% saavutti hyvän osaamisen tai ylitti sen. Osaamistaso korreloi suoraan siihen kuinka kauan koululainen oli suomalaisessa koulussa opiskellut.

Näyttää siten että vain osa eli myöhään Suomeen tulleet, tarvitsee enemmän tukea. Kun peruskoulusta vieraskielisistä 37% jatkaa lukioon, 37% ammattilliseen koulutukseen, 7% lisäopetukseen tai valmistavaan opetukseen, niin 19% ei jatka mihinkään - tämä on se ryhmä joka tarvitsisi apua.

Jos vertaa suomenkielisten 11% ryhmään, niin aika samoissa tuossa mennään. Luultavasti siis ed main vieraskielisillä ongelma ei liity vain kieleen vaan taustalla on monimutkaisempaa vyyhteä. Aivan kuten noilla suomenkielisilläkin.

 

Sen huomaa tälläkin palstalla. Prosenttia voisi luulla suuremmaksikin :D 

Vierailija kirjoitti:

Viitaten otsikkoon, siksi espoossa otetaan kokeiluun esikoulu jo 5v lähtien,kunennen 6v. ollut.

  Espoossa on paljon hyvin koulutettua ihmistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma muuttuu: motokuskin pitää osata lintulajeja, tunnistaa metsälakikohteet, käyttää vaativia tietokoneohjelmia ja osata vielä haasteelliset yläharvennuksetkin. Jos työmaat ovat länsirannikolla, pitäisi hallita suomen lisäksi myös ruotsi...

Koulumme heikoimmin pärjäävät ovat kotimaisia poikia, joita mikään (päihteiden lisäksi) ei kiinnosta. Muualta tulleilla menee reilusti paremmin, koska koti vaatii opiskelua.

Muuttuu maailma joo, mutta käsi ylös kaikki ne, jotka muistavat kaikki kasvi- ja eläinlajit, jotka opetettiin peruskoulun aikana edellyttäen että peruskoulusta on aikaa jo ainakin kymmenen vuotta. Osa toki on näistä kiinnostunut ja siksi muistaa, mutta tarkoitan, että kun maailma muuttuu ja yhtäkkiä vaaditaan uutta, se uusi asia opiskellaan silloin. Peruskoulu antaa toivottavasti jonkin yleissivistyksen ja pohjan oppia asioita, mutta aika harva nyt muistaa oikeasti ne kaikki peruskoulun asiat kymmeniä vuosia. Eikä kaikkia asioita ole mitään mieltäkään muistaa: esim. atk on muuttunut aika pahuksen paljon sitten minun yläastevuosieni.

Ehkä siihen pitäisi vaikka yläkoulussakin panostaa, että opiskelu tekee aivoille hyvää eli myöhemminkin on helppo oppia, kun oppii oppimaan, ja yleissivistyksessäkin on puolensa. Nythän jokainen aineenopettaja tuijottaa omaa ainettaan ja sen yksityiskohtia, ja nuorelta jää kokonaan hahmottamatta sellainen laajemmin ajateltu oppiminen ja kehittyminen. En näe ratkaisuna sitä, että koti vain vaatimalla vaatisi opiskelua ja hyviä arvosanoja, opettajat samoin. Nuorena on pakko jo alkaa miettiä, kuka olen ja mistä olen kiinnostunut, ja sen voisi löytää sen kautta, että innostuu jostain, ei vain vastaa vaatimuksiin. Se oma motivaatio pitäisi löytää. Itse olin juuri sellainen kiltti tyttö, joka pänttäsi päähän kaiken ja ihmetys oli suuri, kun kukaan ei kertonutkaan, miten sitä ihan omaa elämää suunnitellaan ja eletään. Sitten ihmetellään, kun ne koulussa ei niin hyvät pojat hurauttavatkin urakehityksessä ohi. Niin, kaikki ei niin hyviä arvosanoja saavat pojat eivät ole kiinnostuneita vain päihteistä ja örvellä läpi elämänsä. Voi olla, ettei heitä kiinnosta kaikki teoreettinen aines mitä yläkoulussa tuputetaan, mutta ei se tee heistä mitään ihmissaastaa.

Tuo on varmaan nuoren kannalta se keskeinen asia. Ei se oppiminen ole vaikeaa jos on hyvä syy oppia. Ongelmana varmaan on se, että opinto-ohjausta ei oel tarpeeksi, nuoret eivät keskustele vanhempiensa kanssa työelämästä ja opinnoista, tai aikuisten työelämä näyttäytyy ankeana ja tylsänä nuorille. Ja nuori on tuossa yläasteen lopussa ja sen jälkeen sellaisessa vaiheessa että elämässä on niin paljon muutakin opettelemista että sitä voi olla aika hukassa itsensä kanssa.

Itse olin lukiossa hyvä, mutta mua kiinnosti sellaiset alat, joita vanhemmat eivät tukeneet vaan mua yritettiin sysätä suuntaan, joka ei motivoinut. En sitten hakenut minnekään. Kesti vuosia ennen kuin löysin oman alani.

Vierailija kirjoitti:

Pieni yksityiskohta josta kyllä puhuttiin muutamia Pisa-tuloksia sitten, mutta joka ei tainnut kovinkaan yleisesti mennä kansan tietoisuuteen: suomalaispoikien lukutaidon huononeminen alkoi suomenruotsalaisissa kouluissa. Jo silloin saattoi arvata, että kyse on samasta kehityksestä, joka on jo kauan sitten nähty Ruotsissa. Alettuaan suomenruotsalaisissa kouluissa ensin se tulisi leviämään koko Suomeen.

Olisi kiinnostavaa nähdä viimeisimmät suomenruotsalaisten poikien tulokset. Jo silloin muutama vuosi sitten ne olivat ihan kehitysmaaluokkaa. Pohjois-Suomen tytöt taas olivat niitä huippuja.   

Merkittävää tässä suomenruotsalaisten poikien tuloksessa oli myös se, että ensimmäistä kertaa historiassa yhteys vanhempien koulutustason ja lasten lukutaidon välillä heikkeni merkittävästi ellei jopa täysin katkennut.  Koulutettujen vanhempien pojat eivät lukeneet sen paremmin kuin kouluttamattomien vanhempien pojat.