Mikä lahko hyväksyisi eronneen yh-äidin?
En tule enää saamaan puolisoa tai rakkautta elämääni, joten haluaisin tulla Jumalan rakastamaksi. Elämässäni on ollut kamalia tapahtumia ja olen ollut väkivallan uhri ja painostuksen ja nöyryytyksen kohde miesten taholta. Naisetkaan eivät minusta voi välittää, sillä olen liian epätäydellinen kenellekään puolisoksi. Mitä teen? Haluan olla vihdoinkin taas onnellinen ja tuntea, etten ole enää koskaan hyljeksitty ja yksin. Auttakaa minua.
Kommentit (60)
Luterilaisuus. Tuskinpa ihan liberaalit ateisti-ihmisetkään sinua halveksisivat.
Mikä lahko ottaisi siipiensä suojaan tällaisia aloituksia tehtailevat peräkammarin pojat. Miesparat. :'(
Vierailija kirjoitti:
Mikä lahko ottaisi siipiensä suojaan tällaisia aloituksia tehtailevat peräkammarin pojat. Miesparat. :'(
En mä ole peräkammarin poika, vaan Helsingissä asuva sinkkunainen. Mutta ei mulla ole voimia tai kykyjä löytää ihmisistä rakkautta elämääni enää.
Vierailija kirjoitti:
Luterilaisuus. Tuskinpa ihan liberaalit ateisti-ihmisetkään sinua halveksisivat.
Liberaalit ateistit ovat suitä tekopyhiä, että vaikka he hyväksyvätkin, niin eivät he halua minua vaimokseen tai kumppanikseen, sillä en täytä kulttuurimme tiukkoja kriteerejä puolisolle (nuori ikä, lapsettomuus, naimattomuus).
Osa lahkoistakin on todella ahdasmielisiä. Haluaisin löytää paikan, jossa tällainen surkea, eronnut nainenkin voisi olla hyväksytty. Ehkä saan nauttia rakkaudesta Jumalaan yksin, mutta olisi hienoa löytää joku seurakunta, joka hyväksyy näin alhaiset ja syntiset, ei-toivotut ja turmeltuneet.
Mä oon se sama, joka rakastui taannoin naiseen. Se mun onneton yksipuolinen rakastuminen sai mut ymmärtämään, ettei mulla olisi enää minkäänlaista mahdollisuutta löytää rakkautta. Hän on niin täydellinen, että kuvittelin hänen hyväksyvän minut ja näkevän niiden puutteideni ohitse. Mutta en ole nähnyt häntä pitkään aikaan. En jaksa ikävöidä häntä enää. Hänellä on joku muu (=aviopuoliso), joka häntä rakastaa, eikä hän tarvitse minua. Toivon, että Jumala rakastaisi tällaista, jota kukaan muu ei kykene rakastamaan. T. Ap
Jos nyt ihan aluks lakkaisit etsimästä sitä rakkautta itsesi ulkopuolelta ja opettelisit hyväksymään itsesi ja rakastamaan itseäsi ja lopettaisit sen huomion kerjäämisen tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan aluks lakkaisit etsimästä sitä rakkautta itsesi ulkopuolelta ja opettelisit hyväksymään itsesi ja rakastamaan itseäsi ja lopettaisit sen huomion kerjäämisen tällä palstalla.
Voi kun olisi joku, jota saisi silitellä, paijailla ja pusutella. Olen todella turhautunut. Mutta rakkaus on vain nuoria ja kauniita varten. Ei yli kolmekymppisille, jolla on raskausarpien runtelema vatsa. :'( Olen luovuttanut ja haluan täyttää sen hellyydentarpeeni jollain muulla. Jos Jumala minua rakastaisi, en olisi enää koskaan yksin, eikä mun tarvitsisi surra sen vuoksi, kun en voi ketään enää saada ikäni ja puutteitteni tähden.
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan aluks lakkaisit etsimästä sitä rakkautta itsesi ulkopuolelta ja opettelisit hyväksymään itsesi ja rakastamaan itseäsi ja lopettaisit sen huomion kerjäämisen tällä palstalla.
Ei ihminen pysty rakastamaan itseään, ellei joku ole häntä rakastanut. Jos Jumala rakastaisi minua, voisin oppia hyväksymään itsenikin.
No ihan mikä tahansa lahko. Kaikkein sairaimmat oikein etsivät rikkinäisiä ihmisiä, joita sitten aluksi rakkauspommittavat jotta saavat heidät koukkuun. Hengellinen väkivalta alkaa vasta, kun herännäinen on luopunut muusta elämästä ja on yhteisöstä riippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
No ihan mikä tahansa lahko. Kaikkein sairaimmat oikein etsivät rikkinäisiä ihmisiä, joita sitten aluksi rakkauspommittavat jotta saavat heidät koukkuun. Hengellinen väkivalta alkaa vasta, kun herännäinen on luopunut muusta elämästä ja on yhteisöstä riippuvainen.
No siis exäni huomasi jo valmiiksi huonon itsetuntoni ym. ja kiusasi ja hakkasi mut melkein henkihieveriin ja murskasi jatkuvalla päivittäisellä nöyryyttämisellä itsetuntoni aivan pohjamutiin.
Haluaisin löytää jonkun tahon tai paikan, jossa voisin olla rakastettu ja hyväksytty. En luota enää miehiin (pelkään miehiä) ja naistakaan en voi saada (en ole sellaisen tyyppinen, jollaisista he pitävät), joten ihmissuhdemielessä mun täytyy olla yksin lopun ikäni. Haluaisin löytää jonkun paikan, joka hyväksyy hyljeksitytkin. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt ihan aluks lakkaisit etsimästä sitä rakkautta itsesi ulkopuolelta ja opettelisit hyväksymään itsesi ja rakastamaan itseäsi ja lopettaisit sen huomion kerjäämisen tällä palstalla.
Ei ihminen pysty rakastamaan itseään, ellei joku ole häntä rakastanut. Jos Jumala rakastaisi minua, voisin oppia hyväksymään itsenikin.
Joo kyllä Jumala rakastaakin. Et sinä siihen mitään lahkoa tarvitse! Lahkot ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä. Jumalaan saat yhteyden nyt heti rukoilemalla omin sanoin. Lue vaikka kirja Lorna Byrne Enkeleitä hiuksissani, jos haluat jotain ulkopuolista virikettä aiheeseen.
Kerroit olevasi pk-seudulta. Jos siis tämä tarina on tosi, niin ota yhteyttä vaikka Malmin Saalem-seurakuntaan. Siellä on aidosti hyväsydämisiä ihmisiä. Voisit pyytää, että pastori juttelisi sun kanssa. Ja Jumala rakastaa sua, vaikka kukaan muu ei rakastaiskaan. Olet arvokas ja hyvä ihminen juuri sellaisena kuin olet. Oot kokenut kauheita asioita, mutta ei ne ole sun syytäsi. Varmasti tarvitsisit jonkun terapiasuhteenkin traumojesi käsittelyyn. Voisitko kysyä omasta tk:sta, olisko siellä psykiatrista sairaanhoitajaa, joka voisi tavata sua? Sieltä voidaan myös kirjoittaa hakemus kela-tukea varten terapiaa ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
S-Ryhmä
:D
Voi miten lohdullista. Mulla ei muuten ole heidän etukorttiaan edes vielä. :)
T. Ap
Eikö sinulla ole ystäviä. Vai eivätkö hekään hyväksy sinua, koska olet yh-äiti?
Vierailija kirjoitti:
Kerroit olevasi pk-seudulta. Jos siis tämä tarina on tosi, niin ota yhteyttä vaikka Malmin Saalem-seurakuntaan. Siellä on aidosti hyväsydämisiä ihmisiä. Voisit pyytää, että pastori juttelisi sun kanssa. Ja Jumala rakastaa sua, vaikka kukaan muu ei rakastaiskaan. Olet arvokas ja hyvä ihminen juuri sellaisena kuin olet. Oot kokenut kauheita asioita, mutta ei ne ole sun syytäsi. Varmasti tarvitsisit jonkun terapiasuhteenkin traumojesi käsittelyyn. Voisitko kysyä omasta tk:sta, olisko siellä psykiatrista sairaanhoitajaa, joka voisi tavata sua? Sieltä voidaan myös kirjoittaa hakemus kela-tukea varten terapiaa ajatellen.
Kiitos tästä.
Olen kokenut niin paljon inhoa ja halveksintaa, että haluaisin olla hyväksytty ja rakastettu edes jossain. Häpeän itseäni syvästi ja alan hyväksyä sen, etten tule saamaan rakkautta ihmisiltä enää koskaan.