Kertokaa hyviä käytöstapoja, jotka eivät ole kovin yleisiä

Vierailija kirjoitti:

Kätellessä nostetaan se perse ylös penkistä. Tämä tuppaa unohtumaan etenkin nuoremmilla.

Tämä muuten koskee vain miehiä, naisten on lupa istua, nuortenkin.

Tilannetaju on yksi käytöksen helmistä. Miten pystyy itse henkilökohtaisesti vaikuttamaan hyvän ilmapiirin syntymiseen. Osaanko ja haluanko puhua sillä lailla ,että en pahoita kenenkään mieltä. Onneksi voin oppia aina uutta itseäni fiksummilta ihmisiltä.:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seurueessa on joku, joka ei ymmärrä suomea, ei keskustella suomen kielellä (esimerkki). Toisin sanoen ei suljeta ryhmästä ketään jäsentä pois puhumalla kieltä, jota kaikki eivät osaa.

Luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta eih.

Vaikka miten Suomessa opetetaankin nykyisin englantia kaikille, se ei tarkoita, että läheskään kaikki pystyisivät kommunikoimaan edes välttävästi englanniksi. Ryhmässä ei siis välttämättä yksinkertaisesti ole kieltä, jota kaikki osaisivat riittävän hyvin keskustellakseen. Ei, vaikka kaikki olisivat korkeakoulutettujakin.

Toki on hienoa, jos voidaan puhua kielellä, jota kaikki ymmärtävät. Kuitenkin jos joku tulee Suomeen, niin kyllä ensisijaisesti hänellä on velvollisuus opetella suomea, ei suomalaisilla jotakin muuta kieltä. En minäkään mene vaikkapa Italiaan, Britanniaan tai Saksaan suomea sönköttämään ja loukkaannu, kun minua ei ymmärretä.

Hyvä muistutus. En malta olla kertomatta, että olin jokin aika sitten luennolla, jossa oli arviolta muutaman kymmenen suomenkielistä ja pari vaihto-opiskelijaa. Arvatkaa miksi luennon kieli vaihtui kun luennoitsija huomasi. että joukossa on kaksi, kuten hän sanoi ei suomalaiselta näyttvää. (- Tosin heistä  hänen luulemistaan toinen oli kyllä suomenkielinen ja toinen ummikko plajastui vasta kun luennoitsija joutui huomauutamaan hänelle...)  No luento sarja jatkui rallienglannilla. - Eihän siinä mitään, mutta kun jäi vain vaikutelma, että sen puhuminen oli luennoitsijalle vaikeaa, tai ainakin haastavaa ja vastaavasti kuulijakunnalle hankalaa tajuta, vaikka se olisi kerrottukin suomenkielellä.  

Mielenkiintoinen ketju! Vanhojen käytöstapojen vastapainoksi pari uudempaa mutta kovin hyödyllistä tapaa:

1. Kun noustaan sporaan keskiovesta, mennään seisomaan ovenpieleen. Sporasta poistujat pääsevät ulos ensiksi, ja sitten mennään itse sisään. Eli ei jäädä seisomaan oven eteen tai tungeta sisään, kun porukkaa on vielä tulossa ulos.

2. Työpaikalla ihmisten tervehtiminen vaikka "moi" tai "huomenta". Jossei irtoa, niin pieni hymyllä ja silmiinkatsominen osoittavat, että toinen on huomattu.

Ruokapöydässä yhä useampi pitää ruokaillessaan kyynärpäätä pöydällä ja painaa päänsä vastaan, kohti ruokaa syödessään. Eivät harvinaisia, mutta ikävä kyllä unohtuneita kauniita tapoja.

Vierailija kirjoitti:

"Jos seurueessa on joku, joka ei ymmärrä suomea, ei keskustella suomen kielellä (esimerkki). Toisin sanoen ei suljeta ryhmästä ketään jäsentä pois puhumalla kieltä, jota kaikki eivät osaa."

Eli ei puhuta mitään jos tunisialainen poikaystävä ei osaa kuin englantia ja arabiaa, mutta mummo ei osaa kuin suomea?

Ihme vänkyröitä palsta täynnä. Tahallista ymmärtämättömyyttä. Ärsyttää.

Tarkoitin tietenkin, että jos tilanne on se, että ryhmässä on joku, joka ei ymmärrä suomea, ei puhuta suomea, vaan kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Usein se kieli on englanti. Jos sattuu tuollainen tilanne, että kaikki ymmärtävät eri kieliä, pitää sumplia menemään kuten parhaiten taitaa, ja kääntää eri kielille. Oli miten oli, ei ole koskaan kohteliasta jättää keskustelun ulkopuolelle ihmistä, joka ei osaa kieltä. Siitä tuskin sinäkään olet eri mieltä.

Monesti kuulee, että nuoret suomalaiset jättävät ulkomaalaisen kaverin juttutuokion ulkopuolelle puhumalla suomea, kun kaikki kuitenkin ymmärtäisivät englantia ja osaisivat puhua sitä.

Vierailija kirjoitti:

Tilannetaju on yksi käytöksen helmistä. Miten pystyy itse henkilökohtaisesti vaikuttamaan hyvän ilmapiirin syntymiseen. Osaanko ja haluanko puhua sillä lailla ,että en pahoita kenenkään mieltä. Onneksi voin oppia aina uutta itseäni fiksummilta ihmisiltä.:)

Taidatkos paremmin sanoa! - Siksi tällaiset hyvät käytöstavat, jotka eivä ole kovin yleisiä - on oikeastaan aikas jännää luettavaa. Voiko tapa edes oikeataan olla kovin "hyvä", jos se on kovin harvinainen ja, jonka vain harva hallitsee? Vai onko kyse siitä, että moni kyllä periaatteessa tietää "oikean tavan" , mutta käytännössä ei yleisesti syystä tai toisestai toimi tuon tavanmukaisesti.    

Vierailija kirjoitti:

Tuliais(karkkeja) viedään perheen kaikille lapsille, ei pelkästään sille synttärisankarille

Synttärikutsuille tulevat ihmiset tulevat synttärivieraiksi. Ei se ole mikään koko perheen tuliaistenjakotilaisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juhlissa voi mennä auttamaan isäntäväkeä keittiöön

Pienemmissä perhejuhlissa tai ystävien kokoontumisessa voi näinkin toimia. Isommissa juhlissa vieraat eivät mene keittiöön sähläämään.

Ei kenenkään keittiöön sännätä sähläämään, vaan kohteliasta on kysyä, kelpaako apu. Ja kun ruokapöydästä noustaan, kysytään, tarviiko emäntä apua pöydän siistimisessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoren naisen on oltava kaikille miehille ystävällinen. Tyhmiin kysymyksiin jos ei saa vastausta ollenkaan vaan asiaa vaihdetaan niin on sopivaa ollakin nolo. Ja pahoitella.

Niin mikähän tässä on pahoja tapoja ? Jos päästää sammakoita ja porukka vaihtaa puheenaihetta niin kuuluu olla nolo. Samoin on nuorten naisten oltava ystävällisiä kaikille kuten veljeeään kohtelisi.

Mikä on tässä muka väärin???

Oletko muka tosissasi??

Miksi nuorten naisten ei tarvitsisi olla ystävällinen myös kaikenikäisiä naisia kohtaan?

Tarviiko vanhempien naisten olla ystävällinen miehiä kohtaan vai onko se samantekevää tai jopa ei- toivottavaa?

Entä miehet, tarvitseeko heidän olla ystävällisiä muita kohtaan ja jos niin ketä?

Kun pöytäseurueesta joku poistuu kokonaan, muut nostavat peppua penkistä. Ulkkarinuoret osaavat tehdä näin tällaisen vanhemman mamman seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoren naisen on oltava kaikille miehille ystävällinen. Tyhmiin kysymyksiin jos ei saa vastausta ollenkaan vaan asiaa vaihdetaan niin on sopivaa ollakin nolo. Ja pahoitella.

Niin mikähän tässä on pahoja tapoja ? Jos päästää sammakoita ja porukka vaihtaa puheenaihetta niin kuuluu olla nolo. Samoin on nuorten naisten oltava ystävällisiä kaikille kuten veljeeään kohtelisi.

Mikä on tässä muka väärin???

Oletko muka tosissasi??

Miksi nuorten naisten ei tarvitsisi olla ystävällinen myös kaikenikäisiä naisia kohtaan?

Tarviiko vanhempien naisten olla ystävällinen miehiä kohtaan vai onko se samantekevää tai jopa ei- toivottavaa?

Entä miehet, tarvitseeko heidän olla ystävällisiä muita kohtaan ja jos niin ketä?

No juurihan näin sanoinkin että tarvitsee olla, mikä sua vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seurueessa on joku, joka ei ymmärrä suomea, ei keskustella suomen kielellä (esimerkki). Toisin sanoen ei suljeta ryhmästä ketään jäsentä pois puhumalla kieltä, jota kaikki eivät osaa.

Luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta eih.

Vaikka miten Suomessa opetetaankin nykyisin englantia kaikille, se ei tarkoita, että läheskään kaikki pystyisivät kommunikoimaan edes välttävästi englanniksi. Ryhmässä ei siis välttämättä yksinkertaisesti ole kieltä, jota kaikki osaisivat riittävän hyvin keskustellakseen. Ei, vaikka kaikki olisivat korkeakoulutettujakin.

Toki on hienoa, jos voidaan puhua kielellä, jota kaikki ymmärtävät. Kuitenkin jos joku tulee Suomeen, niin kyllä ensisijaisesti hänellä on velvollisuus opetella suomea, ei suomalaisilla jotakin muuta kieltä. En minäkään mene vaikkapa Italiaan, Britanniaan tai Saksaan suomea sönköttämään ja loukkaannu, kun minua ei ymmärretä.

Hyvä muistutus. En malta olla kertomatta, että olin jokin aika sitten luennolla, jossa oli arviolta muutaman kymmenen suomenkielistä ja pari vaihto-opiskelijaa. Arvatkaa miksi luennon kieli vaihtui kun luennoitsija huomasi. että joukossa on kaksi, kuten hän sanoi ei suomalaiselta näyttvää. (- Tosin heistä  hänen luulemistaan toinen oli kyllä suomenkielinen ja toinen ummikko plajastui vasta kun luennoitsija joutui huomauutamaan hänelle...)  No luento sarja jatkui rallienglannilla. - Eihän siinä mitään, mutta kun jäi vain vaikutelma, että sen puhuminen oli luennoitsijalle vaikeaa, tai ainakin haastavaa ja vastaavasti kuulijakunnalle hankalaa tajuta, vaikka se olisi kerrottukin suomenkielellä.  

Yliopistojen maisterivaiheen kurssikuvausten kohdalla lukee aina, että jos kurssilla on yksikin joka ei puhu suomea, pidetään kurssi englanniksi. Näin ainakin omassa yliopistossa. Ja kyllä maisterivaiheen opiskelijan tulee osata oma ala myös englanniksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seurueessa on joku, joka ei ymmärrä suomea, ei keskustella suomen kielellä (esimerkki). Toisin sanoen ei suljeta ryhmästä ketään jäsentä pois puhumalla kieltä, jota kaikki eivät osaa.

Luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta eih.

Vaikka miten Suomessa opetetaankin nykyisin englantia kaikille, se ei tarkoita, että läheskään kaikki pystyisivät kommunikoimaan edes välttävästi englanniksi. Ryhmässä ei siis välttämättä yksinkertaisesti ole kieltä, jota kaikki osaisivat riittävän hyvin keskustellakseen. Ei, vaikka kaikki olisivat korkeakoulutettujakin.

Toki on hienoa, jos voidaan puhua kielellä, jota kaikki ymmärtävät. Kuitenkin jos joku tulee Suomeen, niin kyllä ensisijaisesti hänellä on velvollisuus opetella suomea, ei suomalaisilla jotakin muuta kieltä. En minäkään mene vaikkapa Italiaan, Britanniaan tai Saksaan suomea sönköttämään ja loukkaannu, kun minua ei ymmärretä.

Hyvä muistutus. En malta olla kertomatta, että olin jokin aika sitten luennolla, jossa oli arviolta muutaman kymmenen suomenkielistä ja pari vaihto-opiskelijaa. Arvatkaa miksi luennon kieli vaihtui kun luennoitsija huomasi. että joukossa on kaksi, kuten hän sanoi ei suomalaiselta näyttvää. (- Tosin heistä  hänen luulemistaan toinen oli kyllä suomenkielinen ja toinen ummikko plajastui vasta kun luennoitsija joutui huomauutamaan hänelle...)  No luento sarja jatkui rallienglannilla. - Eihän siinä mitään, mutta kun jäi vain vaikutelma, että sen puhuminen oli luennoitsijalle vaikeaa, tai ainakin haastavaa ja vastaavasti kuulijakunnalle hankalaa tajuta, vaikka se olisi kerrottukin suomenkielellä.  

Yliopistojen maisterivaiheen kurssikuvausten kohdalla lukee aina, että jos kurssilla on yksikin joka ei puhu suomea, pidetään kurssi englanniksi. Näin ainakin omassa yliopistossa. Ja kyllä maisterivaiheen opiskelijan tulee osata oma ala myös englanniksi

Huokaus. - Jätän sanomatta mitä tuli ensiksi mieleeni, koska se ei olisi kovin kaunista tai rakentavaa.  

Vierailija kirjoitti:

Lämpimän ruuan voi aloittaa heti kun sen saa, jos on yli 5 henkilöä pöydässä, pienemmässä seurueessa odotetetaan kunnes kaikille on tarjoiltu. Jälkiruoka aloitetaan aina yhtäaikaa. Kahvia ei koskaan lusikoida suuhun kahvilusikalla.

Isommassa seurueessa on kohteliasta odottaa että vieressä istuville on myös tarjoiltu ruoka ennen kuin aloittaa.

Oli kyse sitten metrosta, bussista, junasta, ratikasta tai rapun ovesta, annetaan aina ensin tilaa ihmisten tulla ulos ja vasta sitten mennään itse sisään. Joka perkuleen päivä huomaan, etteivät ihmiset osaa näin yksinkertaista asiaa.

Ihmisille tulisi lähtökohtaisesti olla kohtelias ja osata tervehtiä sekä sanoa kiitos.

Se että ulkona liikkuessa huomioi muut ihmiset. Esimerkiksi kadulla kävellessä huomioi muut ihmiset, ei tee pikaisia pysähdyksiä yllättäen niin että takana kävelevä saattaa törmätä, ei järjestä kokousta kävelytielle, ei viitsitä katsoa mihin ollaan menossa vaan huomio on jossain muualla. 

Suomessa yllättävän harva edes katsoo eteensä kun kävelee ihmisten seassa. Suomalaisten liikennekäyttäyminen on muutenkin aika surkeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Oli kyse sitten metrosta, bussista, junasta, ratikasta tai rapun ovesta, annetaan aina ensin tilaa ihmisten tulla ulos ja vasta sitten mennään itse sisään. Joka perkuleen päivä huomaan, etteivät ihmiset osaa näin yksinkertaista asiaa.

Ihmisille tulisi lähtökohtaisesti olla kohtelias ja osata tervehtiä sekä sanoa kiitos.

Metrojen ja sporien ovien eteen suomalaiset tekee semmosen kaarevan muurin jostain syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mennään alaspäin portaita, nainen menee aina edellä.

"Arvoltaan korkeampi" tekee aina aloitteen kättelyyn.

Pitäisi vain tietää, kuka milloinkin on arvoltaan korkeampi. Vanha herra ja vähän nuorempi nainen, kumpi on korkeampi? Tasavallan presidentti ja eläkeläismummo, kumpi on korkeampi? 

Kyllä työpaikalla tietää. Tämä viittaa enemmän liike-elämään ja muodollisiin kohtaamisiin. Muutenhan kansalaiset ovat tasa-arvoisia.

No vastaa sitten noihin esimerkkeihini. Onko eläkeläismummo ikänsä ja sukupuolensa takia arvokkaampi kuin tasavallan presidentti? Minä en ainakaan tiedä.

Hyvä esimerkki tavoista joita ei tunneta.

Kyllä on. Iältään korkeampi naishenkilö velvottaa (mies)presidentin noudattamaan kohtelijaisuussääntöjä. Teitittely, nainen tekee aloitteen kättelyyn jne. Kyse ei ole arvoasteikosta, vaan herrasmiessäännöistä.

Vierailija kirjoitti:

Mies pitää naiselle ovea auki ja tulee itse perässä.

Mies auttaa naiselle takin päälle.

Lapset ja nuoret väistävät vanhempia henkilöitä ja pitävät heille ovea auki.

Oviaukoissa kuljettaessa sisältä tulevat menevät ensin ja vasta sen jälkeen ulkoa tulevat.

Ihan mielenkiinnosta tähän. Eilen oli eräs tilaisuus. Oviaukosta mentiin yksi kerrallaan. MInun edessäni kulki naisista arvokkain (pomo), olimme hänen kanssaan kulkeneet ulkoa jo jonkin matkaa jutellen. Ovella seisoi nainen, joka sanoi pitävänsä ovea nyt auki pomolle. Jäin vähän äimäksi, kun tämä samainen ovenavaajanainen livahti pomon perään ja minä sain tulla sitten seuraavaksi.

Oliko vähän osoittelevaa, töppöä käytöstä?