Töissä korkkaripakko. Miten selvitä?
Kaipailisin vinkkejä, miten selviytyä korkokenkien kanssa töissä. En ole tottunut korkokenkiin, en käytä niitä juuri koskaan. Nyt sain työn, jossa on aivan pakko käyttää korkokenkiä. Joudun seisomaan n. 7-8 tuntia joka työvuorossa niissä kengissä ja pelkään, että hajotan selkäni lopullisesti. Alaselkä on tulessa jo muutaman tunnin seisomisen jälkeen.
Työn vaihto ei valitettavasti ole mahdollista, koska olin pitkän aikaa työttömänä ja inhosin sitä aikaa aivan koko sydämestäni. Nyt kun viimein sain töitä, en todellakaan halua irtisanoutua (+saisin karenssin…). Korkokenkäpakko taas johtuu siitä, että olen liian lyhyt työhön. Haastattelussa kysyttiin pituuttani ja vastasin totuudenmukaisesti. Silti minut palkattiin, mutta nyt on käynyt ilmi, etten yletä tekemään vaadittuja tehtäviä. Jos siis haluan pitää työni, minun on pakko käyttää korkkareita.
Tottuuko niihin joskus? Voisinko jollain tavalla helpottaa oloani niissä ja mitä voisi tehdä, ettei selkä hajoa? En myöskään halua joutua sairaseläkkeelle muutaman vuoden sisään, mutten pysty luopumaan työstäni, koska olen ikionnellinen, että vihdoin pääsin tekemään edes jotain. Ja työ itsessään on muutenkin ihan mielenkiintoista, joten en haluaisi senkään takia luopua siitä. Miten te muut, jotka käytätte korkkareita joka päivä, selviätte siitä?
Kommentit (267)
Mikä on sellainen työ, jossa on pituusvaatimus - lentoemäntä? Mutta ei lyhyyttä korjata korkokengillä. Jos pitää yltää johonkin ja on soiihen liian lyhyt, otetaan käyttöön koroke eikä korkokenkiä.
Sanoisin, että tämä on todella huono provo, tai sitten vakava väärinkäsitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työterveyteen ja työsuojeluun yhteyttä. Jos olet koeajalla niin todennäköisesti työsuhteesi puretaan kun todetaan ettet pysty tehtävää hoitamaan.
Tätä pelkään... :/ Olen koeajalla. Olin pitkään työttömänä ja tunsin olevani täysin ihmisjätettä. Maisterin paperit ovat aivan yhtä tyhjän kanssa, mihinkään ei pääse. Hain, hain, hain, soittelin yrityksiin, kävin useissa haastatteluissa, tein kaikki työkkärin vaatimat suunnitelmat yms. Hain kaikkea siivoojan ja puhelinmyyjän hommista aina tietysti oman alan hommiin. Olin työttömänä paljon stressaantuneempi kuin ikinä missään työssä/opiskeluissa. Sitten kun vihdoin pääsen töihin, niin se onkin sellaista, mihin en pituuteni puolesta ehkä kykene. Tiedän, että se on työnantajan ongelma, kun ovat minut palkanneet tietäen pituuteni. Mutta on minun ongelmani (ja yhteiskunnan) jos olen kohta taas työtön. En tiedä, mihin laitokseen joudun, jos joudun taas työttömäksi, koska pää ei vaan kestä sitä, ettei kelpaa yhtään mihinkään.
Ap ymmärrän huolesi, mutta rauhoitu hieman, hätä ei ole niin suuri sentään että ei kannattaisi edes yrittää ratkoa asiaa. Työterveyshuollolla on vaitiolovelvollisuus asioihin, joita kerrot siellä vastaanotolla. He eivät saa ilman lupaasi paljastaa pomolle, että olet käynyt siellä puhumassa siitä että et yllä ylähyllylle ja selkäsi tulee kipeäksi korkkareista. Myöskään käynti työterveydessä ei ole potkujen peruste.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on sellainen työ, jossa on pituusvaatimus - lentoemäntä? Mutta ei lyhyyttä korjata korkokengillä. Jos pitää yltää johonkin ja on soiihen liian lyhyt, otetaan käyttöön koroke eikä korkokenkiä.
Sanoisin, että tämä on todella huono provo, tai sitten vakava väärinkäsitys.
Sitä minäkin täällä ihmettelen, sillä ihminenhän ei muutu korkkareilla yhtään pidemmäksi kuin mitä hän on varpaillaan seisoessa. Miksi siis ap ei muka voi olla normaaleissa kengissä, ja vain varpistaa kun kurottaa ylös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Converseihin tottunut kirjoitti:
Kaipailisin vinkkejä, miten selviytyä korkokenkien kanssa töissä. En ole tottunut korkokenkiin, en käytä niitä juuri koskaan. Nyt sain työn, jossa on aivan pakko käyttää korkokenkiä. Joudun seisomaan n. 7-8 tuntia joka työvuorossa niissä kengissä ja pelkään, että hajotan selkäni lopullisesti. Alaselkä on tulessa jo muutaman tunnin seisomisen jälkeen.
Työn vaihto ei valitettavasti ole mahdollista, koska olin pitkän aikaa työttömänä ja inhosin sitä aikaa aivan koko sydämestäni. Nyt kun viimein sain töitä, en todellakaan halua irtisanoutua (+saisin karenssin…). Korkokenkäpakko taas johtuu siitä, että olen liian lyhyt työhön. Haastattelussa kysyttiin pituuttani ja vastasin totuudenmukaisesti. Silti minut palkattiin, mutta nyt on käynyt ilmi, etten yletä tekemään vaadittuja tehtäviä. Jos siis haluan pitää työni, minun on pakko käyttää korkkareita.
Tottuuko niihin joskus? Voisinko jollain tavalla helpottaa oloani niissä ja mitä voisi tehdä, ettei selkä hajoa? En myöskään halua joutua sairaseläkkeelle muutaman vuoden sisään, mutten pysty luopumaan työstäni, koska olen ikionnellinen, että vihdoin pääsin tekemään edes jotain. Ja työ itsessään on muutenkin ihan mielenkiintoista, joten en haluaisi senkään takia luopua siitä. Miten te muut, jotka käytätte korkkareita joka päivä, selviätte siitä?
Höpö höpö.
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu järjestää työympäristö sellaiseksi että niitä töitä pystyy tekemään. Jos se ei ole mahdollista niin sitten pitää järjestellä työtehtäviä niin ettet joudu tekemään sellaisia joita et pysty.
Mitään korkkaripakkoa ei voi olla, sillä korkkareiden käytäminen aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Työsuojelurikos.
Jos se ei ole mahdollista? Esim. siis lentoemäntänä työympäristöä ei voi muuttaa, lokerot ovat tietyllä korkeudella. Työtehtävien järjestely on myöskin aika haastavaa, koska iso osa työstä liittyy tuohon pitkälle/korkealle yltämiseen. Koeajalla olen, eli potkut tulee, jos en työhön kykene. Eipä sille sitten mitään voi. Jos ei kykene, niin ei kykene. Mutten oikein hyvin kykene siihen työttömyyteenkään, kuten aiemmin kirjoitin. Tällä hetkellä mieluummin teen lähes mitä tahansa työtä (en sitä prostituoidun hommaa, jota joku täällä ehdotteli), kun olen työttömänä.
ApAp lentoemännän työhön ei oikeasti oteta ketään, joka ei täytä pituusvaatimusta. Juuri tuosta syystä, että työnantajalla on velvollisuus järjestää työympäristö sellaiseksi, että työntekijät eivät altistu terveyttä vaarantavalla kuormitukselle.
Olet ilmeisesti työssä, jossa ollaan asiakaspalvelutehtävissä, ja pitää usein kurottaa korkealta hyllyltä jotain asiakasta varten. Jos olisit vain hyllyttäjä, niin voisit hyvin hyllyttää sinne ylähyllylle jakkaran kanssa, se on ihan normaalia. Mutta voit sinä nytkin tehdä niin että käytät jakkaraa. Sinun täytyy pyytää työnantajalta sellainen askeljakkara, jota on helppo liikutella. Asiakkaat ei ihmettele että nouset jakkaralle kun otat ylähyllyltä jotain, koska se on ihan normaalia. Se ei myöskään ole laillinen koeaikapurkuperuste. Jos saat potkut, niin viet ne potkut oikeuteen, ja kerrot sanoneesi työnantajalle pituutesi ennen sopimuksen allekijoittamista, joten vastuu on heillä.
Sellainen helposti siirrettävä ja kevyesti jalalla työntäen liikkuva turvallinen koroke on nimeltään turvajakkara tai elefantin jalka-jakkara. Sellaisia näkee kaupoissa hyllyjen väleissä kun henkilökunta joutuu hyllyttämään ylähyllylle ja sellaisella on lyhyen asiakkaankin kätevä nousta ottamaan tavaroita.
Tuollaista en voisi käyttää, koska se on taas liian korkea. Joudun siis seisomaan ikään kuin "kassalla" ja palvelemaan siitä asiakkaita. "Kassa/tiski" on kuitenkin niin leveä, että minun on vaikea ylettää antaa asiakkaille tuotteita. Ikään kuin baaritiski, joka olisi niin leveä, etten yltäisi ojentamaan juomaa asiakkaalle asti. Jakkara on muutenkin hieman haastava, koska joudun liikkumaan hieman, kuten siinä baaritiskillä, ja aina pitäisi siirtää sitä jakkaraa. Plus että en voi oikein kykkiä siirtelemässä/asettelemassa jakkaraa, koska en voi oikein jättää asiakkaita näköpiirini ulkopuolelle.
No miten tälläinen jalalla huitaistava koroke?
No jo on ihme työ. En taida uskoa.
Otin juuri muutama viikko sitten käyttöön uudet Clarksin kiilakorkoiset kengät ja ne on niin mukavat, että voisin vaikka juosta ne jalassa. Kiilakorko on jonkunlaista joustavaa kumimaista ainesta. Sain itse sitkeän selkäkivun korkokengistä joten tiedän mistä puhun.
Clarkseja kannattaa ostaa netistä, niitä saa myös leveälestisinä.
Vierailija kirjoitti:
http://www.alina.fi/WebRoot/GPL/Shops/06022009-126902/57D8/FF1C/26E1/45…
ihanat <3
Ap, et tule selviytymään tuosta työstä johtuen ominaisuuksistasi. Miksi teet itsellesi väkivaltaa. Vähänkään fiksu ihminen menisi työterveyteen. Tuskin tuo on ainoa työ. Ihme, ettet ole muuta löytänyt. Ota yhteyttä työkkäriin. Tälläinen kohta kuusikymppinen kuin itse olen, saa pelkillä merkonomin todistuksella ja monenkymmenen vuoden työkokemuksella ihan mukavasti töitä, ja vielä oman alan. En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Otin juuri muutama viikko sitten käyttöön uudet Clarksin kiilakorkoiset kengät ja ne on niin mukavat, että voisin vaikka juosta ne jalassa. Kiilakorko on jonkunlaista joustavaa kumimaista ainesta. Sain itse sitkeän selkäkivun korkokengistä joten tiedän mistä puhun.
Clarkseja kannattaa ostaa netistä, niitä saa myös leveälestisinä.
Kiitos vinkistä, täytyy katsoa! Joskus minulla on muistaakseni ollutkin clarksin kenkiä, jotka ovat olleet hyvät.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, et tule selviytymään tuosta työstä johtuen ominaisuuksistasi. Miksi teet itsellesi väkivaltaa. Vähänkään fiksu ihminen menisi työterveyteen. Tuskin tuo on ainoa työ. Ihme, ettet ole muuta löytänyt. Ota yhteyttä työkkäriin. Tälläinen kohta kuusikymppinen kuin itse olen, saa pelkillä merkonomin todistuksella ja monenkymmenen vuoden työkokemuksella ihan mukavasti töitä, ja vielä oman alan. En ymmärrä.
Tuossa ne avainsanat tulikin: "monenkymmen vuoden työkokemuksella". Itse olen melko vastikään valmistunut ja työkokemusta on ihan vain nimeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No miten tälläinen jalalla huitaistava koroke?
Vaikuttaisi ihan toimivalta, täytyy kysyä työnantajalta.
Ap
Joopajoo, mene Heselle tai mäkkärille. Ota yhteys työkkäriin. Akateemisuus ei auta , ellei ole kyse lääketieteen tai oikeustieteen ihmisestä.
Kannattaa panostaa kunnon kenkiin, mene hyvään kenkäkauppaan, kerro myyjälle huolesi ja sovita sovittamasta päästyäsikin. Lisäksi vielä geelipohjallista tai muuta apujuttua niin kyllä löytyy niin hyvät popot ettet muita haluaisi käyttääkään. Jos on valmis panostamaan hyviin kenkiin se ei ole ongelma. Muistan hyvin 80- luvun korkkaripakon, kotimaiset laatukorkkarit löytyivät alennusmyynnistä ja tykästyin niihin todella, hankin vapaa- ajalle saman valmistajan kenkiä monenlaisilla koroilla ja väreillä :).
Jäi kiinnostamaan missä työssä vaaditaan korkkareita. Ikinä kuullutkaan tuollaisesta pakosta. Ettei setämiespomo olisi vaan jekuttanut?
On olemassa korkkareita jotka ovat tavallaan korkeita, mutta päkiän alla on niin suuri platform ettei "kestettävää" korkoa ole oikeasti tyyliin kuin 5cm.
Vierailija kirjoitti:
No jo on ihme työ. En taida uskoa.
No ei sellaisia varmaan monia olekaan, mutta ihan tositapaus tämä. Tuo baaritiskiesimerkki on aika lähellä. Mikä tahansa työ, missä täytyy seistä jonkinlaisen tiskin takana ja ojentaa tuotteita asiakkaalle, mutta tiski on melko leveä, enkä yllä ihan täysin sen toiseen laitaan. Toki voin ojentaa tuotteet niin pitkälle kuin yllän, eikä asiakkaalla käytännössä ole ongelmaa ottaa niitä siitä, mutta teoriassa minun olisi yllettävä palvelemaan asiakasta niin, että pystyn ojentamaan tuotteet oikeasti asiakkaalle asti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jäi kiinnostamaan missä työssä vaaditaan korkkareita. Ikinä kuullutkaan tuollaisesta pakosta. Ettei setämiespomo olisi vaan jekuttanut?
On olemassa korkkareita jotka ovat tavallaan korkeita, mutta päkiän alla on niin suuri platform ettei "kestettävää" korkoa ole oikeasti tyyliin kuin 5cm.
No ei voi olla jekutuksesta kyse, jos olen ihan itse todennut työtä tehdessä, etten yllä riittävän pitkälle :D
Ap
Työnantaja on velvollinen hankkimaan sinulle turvallisen työtason. Työ (tässä puutteellinen ergonomia) ei saa vaarantaa terveyttäsi. Matala askelmallinen työpukki lienee riittävä.
Tätä pelkään... :/ Olen koeajalla. Olin pitkään työttömänä ja tunsin olevani täysin ihmisjätettä. Maisterin paperit ovat aivan yhtä tyhjän kanssa, mihinkään ei pääse. Hain, hain, hain, soittelin yrityksiin, kävin useissa haastatteluissa, tein kaikki työkkärin vaatimat suunnitelmat yms. Hain kaikkea siivoojan ja puhelinmyyjän hommista aina tietysti oman alan hommiin. Olin työttömänä paljon stressaantuneempi kuin ikinä missään työssä/opiskeluissa. Sitten kun vihdoin pääsen töihin, niin se onkin sellaista, mihin en pituuteni puolesta ehkä kykene. Tiedän, että se on työnantajan ongelma, kun ovat minut palkanneet tietäen pituuteni. Mutta on minun ongelmani (ja yhteiskunnan) jos olen kohta taas työtön. En tiedä, mihin laitokseen joudun, jos joudun taas työttömäksi, koska pää ei vaan kestä sitä, ettei kelpaa yhtään mihinkään.