Uusperhe, osallistuminen?
Mites te uusperheelliset jossa toisella on pieniä lapsia, ja toisella ei tai on jo isompia? Miehelläni on 3 ja 6v pojat, jotka heräävät siinä kello 06 aikaan. Eilen illalla nukkumaan mennessä sanoin, että yritän nukkua tänään vähän pitempään (eli aamukasiin) jos viitsii sanoa tyttärelleni joka on 15v, että käyttää koirat aamulla ulkona. Mieheni tästä hermostui ja haukkui mut maasta kattoon itsekkääksi paskiaiseksi kun nukun pitkään vaikka hän joutuu nousemaan! Joo, nousin eilen ja nousen aina yleensäkin samaan aikaan ylös mieheni ja tämän lasten kanssa, mutta eihän se hyvänen aika ole minun velvollisuuteni, oma tyttöni nukkuu kyllä ainakin kasiin...
Miten paljon te osallistutte noin yleensä? Teen ruuat, ruokin, siivoan pissavahingot jne jos tarvis jos mies ei ole kotona ja olen kyllä lasten kanssa mutta en joka leikkipuistoreissulle lähde mukaan vaan jään esimerkiksi oman tyttäreni kanssa kotiin joka miehelle myös kova paikka.
Kommentit (99)
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Lue aloitus. Tuosta ei ole kyse.
Kyllä hoidan lapsia. Ostan vaatteet, lelut, teen ruokaa, leikin, siivoan. Mutta kysymys olikin siitä, että tuleeko kaikki tehdä yhdessä? Leikkipuistoon joka kerta mukaan, jättää oma 15-vuotias yksin kotiin tai pakottaa mukaan? Herätä klo 06 koska miehenikin joutuu heräämään?
Mielestäni huoltajilla ja lasten vanhemmilla on se velvollisuus huolehtia lapsistaan. Vaikea kuvitella että jos minulla olisi pienet lapset jotka olen tehnyt ennen kuin aloin nykyiseni kanssa seurustelemaan, olettaisin mieheni heräävän joka kerta samaan aikaan ja olevan mukana 24/7 leikkipuistoissa ja leikkihuoneessa lapsia viihdyttämässä.... ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Ai kirjoittiko ap että hän myös välillä herää lasten kanssa? Ei, vaan hänen lapsensa nukkuu myöhään, eli hän ei herää ikinä lasten kanssa niin että mies saisi nukkua.
Meillä tehty niin et esim.vkl toinen nukkuu lauantaina pitkään ja toinen sunnuntaina..ei nämä niin vaikeita ole..puhumalla selviää😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Ai kirjoittiko ap että hän myös välillä herää lasten kanssa? Ei, vaan hänen lapsensa nukkuu myöhään, eli hän ei herää ikinä lasten kanssa niin että mies saisi nukkua.
Ei kirjoittanut, eikä hänen tarvitsekaan tietenkään herätä yksin miehen lasten takia. Mutta mikään perustelu ei oikeuta miestä vaatimaan että ap herää hänen kanssaan joka aamu klo 6. Ei edes yritys verrata ydinperheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ydinperheessäkään molempien tarvi nousta aamukuudelta siksi että lapset herää silloin. Ap:n uusperhemies vaatii nyt, että ap:n pitää herätä aamukuudelta, koska hän itse joutuu heräämään niin aikaisin. Eli koska hän kärsii niin hän vaatii että ap:nkin pitää vastineeksi kärsiä yhtä paljon. Umpihullua.
Ai kirjoittiko ap että hän myös välillä herää lasten kanssa? Ei, vaan hänen lapsensa nukkuu myöhään, eli hän ei herää ikinä lasten kanssa niin että mies saisi nukkua.
Ei kirjoittanut, eikä hänen tarvitsekaan tietenkään herätä yksin miehen lasten takia. Mutta mikään perustelu ei oikeuta miestä vaatimaan että ap herää hänen kanssaan joka aamu klo 6. Ei edes yritys verrata ydinperheeseen.
Toistan itseäni: ei kannata muuttaa yhteen lapsellisen kanssa jos kuvittelee ettei itse tarvitse hoitaa niitä toisen lapsia.
Ois reilua että mieskin sais joskus nukkua pitkään vaikka ei ookaan Apn lapset. Ydinperheissäkin herätään vuorotellen. Jos lapset on kaksi viikkoa putkeen teillä niin voi käydä miehelle raskaaksi herätä aina kuudelta ja aina yksin.
Joo, en yleensä herää tarkoituksella niin että mieheni jatkaa uniaan ja nousen itse pienten lasten kanssa. Lapset on yleensä vain viikonlopun ja on kovasti isänsä perään, oletan että tarvitsevat enemmän sitä isäkontaktia kuin isän naisen kontaktia. Toki välillä jos mies vaikuttaa kovin väsyneelle sanon että menee päiväunille ja hoidan lapsia. Yleensäkin olen miehelle sanonut, että jos tahtoo nukkua, PYYTÄÄ minulta sitä apua. Jos oma-aloitteisesti tarjoan välillä apua ja kysyn tahtooko esimerkiksi mennä käymään jossain, usein kieltäytyy? Mutta ei. Apua ei pyydä, mutta syyllistää sitten niinkuin esimerkiksi nyt kun vain ilmoitin että ajattelin nukkua pitkään... ap
Oisko kannatta muotoilla lause niin että sopiiko että nukun aamulla pitkään kun olen väsynyt. Eikä heti vedota ettei ole omat lapset.
Silloin kun lapset ollut pitempiä pätkiä niin olen ollut töissä... ja ne vapaat herännyt klo 06 lasten ja miehen kanssa samaan aikaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ois reilua että mieskin sais joskus nukkua pitkään vaikka ei ookaan Apn lapset. Ydinperheissäkin herätään vuorotellen. Jos lapset on kaksi viikkoa putkeen teillä niin voi käydä miehelle raskaaksi herätä aina kuudelta ja aina yksin.
Mutta miehen lasten äiti (miehen eksä siis) herää niiden lasten kanssa suurimman osan aamuista, joten mies kyllä saa nukkua suurimman osan aamuista myöhään.
Jos haluaa muuttaa yhteen käytetyn puolison kanssa ja kutsua sitä perheeksi on silloin perheen säännötkin. Minun lapset ja sinun kakarat tulevat AINA näissä kierrätysperheissä riitana eteen.
Ok. Ehkä olen sitten se itsekäs paskiainen. Apu ei kelpaa kysyttäessä, apua ei pyydetä, vaan olettamus on että puolison lasten kanssa ollaan 24/7. Pitänee käydä repimässä tuo mies hereille sen vapaapäivinä, nukkuu aanupäivään asti vaikka mun lapsi onkin ollut hereillä jo pari tuntia.
Miehen exä on uudessa liitossa miehen kanssa jolla samanikäiset lapset. Siellä hoitavat lapsikatrasta ristiin, lapset on joka toinen vkl mummolassa ja joka toinen vkl isällään. Käteväähän tuo on. Ap
Meillä on uusperhe, jossa miehellä pienempiä lapsia joka toinen vkl ja minulla teinit koko ajan.
Kun mies kosi, niin minun ehtoni oli, että minä en sitten hoida enkä viihdytä. Olen pikkulapsiajan jo elänyt, toista en elä. Ruoan teen, mutta senkään kohdalla en mieti pikkulapsikohtaisesti. Eli jos kelpaa niin hyvä. Jos ei kelpaa, niin mies keksiä toisen keinon.
Hädässä toki autan, mutta lähtökohtaisesti en.
Eli mies nousee aamuisin. Hän on tänään noussut klo 7 ja minä klo 11.
Meillä ei ole mitään uusperheongelmia, mistä aina valitetaan. Ja se johtuu siitä, että mies ei sysää minun vastuulleni omia lapsiaan. Mies kantaa oman vastuunsa. Siksi minä en ole tähän kuvioon uupunut, eikä ole valittamisen aiheita.
Sama pätee myös toisin päin: minä pidän huolta omista lapsistani. Kun tulee tilanne, jos en pärjää, niin pyydän miehen mukaan. Tällainen tilanne on tullut vain pari kertaa vuosien varrella. Toinen oli sellainen, kun teinini riehui ja rikkoi paikkoja.
Sinunkin miehesi, ap, pärjäisi ihan hyvin ilman apuasi. Hän vain yrittää sysätä oman vastuunsa sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä toisenkin lapset ovat sinun vastuullasi. Ei kannata muuttaa yhteen jos kuvittelet ettei sinun tarvitse hoitaa ollenkaan miehen lapsia.
Ei ole. Nimenomaan sitä juridista vastuuta ei ole. Meillä samanlainen kuvio, enkä todellakaan nouse miehen lasten tähden. Olen kyllä -niinjuin varmaan apkin- läsnä, ystävällinen aikuinen, keitän ruuat, kuuntelen huolet ja siivoan jälkiä.mut jos haluuan vaikka lähteä leffaan, todellakin lähden. Jos joku haluu ryhtyä miehen lastenhoitajaksa, senkun. Minä en
Mä olen satunnaisesti öitä mieheni lapsiviikonloppuna. Pikkulapsia kun ovat, niin heräävät tosiaan n. klo 6. Ja omani on teini. Olen kyllä välillä noussut lasten kanssa ylös ja mies jäänyt nukkumaan. Hänellä on kuitenkin raskaampi työ kuin minulla. En ole kokenut tätä mitenkään epäreiluksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen satunnaisesti öitä mieheni lapsiviikonloppuna. Pikkulapsia kun ovat, niin heräävät tosiaan n. klo 6. Ja omani on teini. Olen kyllä välillä noussut lasten kanssa ylös ja mies jäänyt nukkumaan. Hänellä on kuitenkin raskaampi työ kuin minulla. En ole kokenut tätä mitenkään epäreiluksi.
Eihän siinä objektiivisesti ole mitään epäreilua. Kuka tahansa saa tehdä elämässään mitä haluaa. Vaikka nousta aamulla kuudelta.
Ongelma ap:lla on se, että mies vaatii. Vaatiminen ei ole vapaaehtoista. Ja vaatimukset lopulta aina tappavat rakkauden.
Tottakai omaa lastaani rakastan aivan eri tavalla kuin mieheni, mutta se nyt on varmasti luonnollista. Aloin seurustelemaan mieheni kanssa, ja tiesin toki että tällä on lapsia ja kohtelen lapsia hyvin. En ole erityisemmin "pikkulapsi-ihminen" minkä miehelleni olen heti alussa kertonutkin, ja toki on raskasta kun tuon ikäiset on täällä parikin viikkoa välillä putkeen, en kiistä. Lapsilla kuitenkin on jo äiti, ja ihanko oikeasti ydinperheissäkin molemmat vanhemmat heräävät lasten kanssa aina samaan aikaan ja käyvät aina yhdessä leikkipuistoissa jne?
Miten minulle on alkanut tulla olo, että tässä on miehellä nyt roolit mennyt pahasti sekaisin, ja hän käyttäytyy niinkuin "ydinperheen äiti" ja haukkuu minua niin kuin voisi kuvitella haukkuvan "ydinperheen isää?".
Paska fiilis. Ap