Mitä sanoisit 15-vuotiaalle itsellesi?

Pese toi kaamee sotamaalaus ja jätä väliin kotiblondaus! Meikatessa vähemmän olis ollut enemmän.. Ihan kamalia kuvia katsella vanhemmiten.

Käy koulua,älä viiltele,arvet hävettää tulevaisuudessa. Olet nätti,usko itseesi,vanhempien kriisit ei ole sun syytä,jatka ratsastusharrastusta.

Elämää ei voi suunnitella, etkä tiedä yhtään mitä tulevaisuudessasi tulee tapahtumaan. Kaikki kääntyy parhain päin.

Pidä haarat kiinni, älä ole niin ilkeä äitille se haluaa vaan auttaa sua. Älä pura surua dokaamiseen, röökiin ja viiltelyyn. Kadut niitä jälkiä kun meet naimisiin ja häpeät niitä sinä päivänäkin. Lastenkoti on vaan sua varten äiti tarvii hetken hengittää ja kerätä voimia, anna anteeks, teistä tulee parin vuoden kuluttua erottamattomat. Unohda ne itsemurha puheet ja hakeudu terapiaa. Unohda ne musiikkiterapiat niistä ei ole mitää hyötyä. Panosta kouluun, älä missään nimessä mene amikseen, et todellakaan tiedä vielä mitä haluat tehdä. Opiskele lukiossa, mieti vaihtoehtoja. Unohda isäs, teistä ei ikinä tuu läheisiä ja se ei ikinä oikeesti välittäny susta.

Paha olo ei kestä ikuisesti ja maailma kantaa! Pärjäät mahtavasti ilman huonoja poikakavereita. Pidä huoli itsestäsi. Pidä huoli läheisistä ja silmät sekä korvat auki avunhuudoille! Pidä yhteyttä kavereihin. Ole huoleton ja nauti valmiista ruuasta ja siitä, kun et itse maksa kassalla (; Uskalla pyytää apua!

Go for it!

Mieti vielä tuota ammattihaavettasi!

Vierailija kirjoitti:

Jännämieheen haksahtanut. kirjoitti:

Olisit antanut sille hiljaiselle runopojalle edes mahdollisuus. Siitä on jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta siltikin kaduttaa.

Pitää olla: " Olisit antanut sille hiljaselle runopojalle edes mahdollisuuden". Äidinkielj ei sitte kiinnostana etkä menny lukioonkaan?

Ajatusvirheitä sattuu kirjoittaessa.  Ensin ajattelee kirjoittavansa toisessa muodossa ja sitten muuttaa mieltään ja yksi sanoista jää korjaamatta uuteen muotoon...

Eri.

Jos luulet että nyt on vaikeaa, niin odotas mitä on vielä edessä.

Kasvata itseäsi vahvemmaksi kestämään vastoinkäymiset.

Saat yhden lapsen ja hänestä tulee parasta mitä ikinä saat aikaan. Menestyt työssä, mutta miehistä tulee painajainen. Ota miessuhteet kevyemmin ja lähde ajoissa pois.

Sanoisin, että pidä pintasi, muista aina ajatella vain itseäsi, ole itsekäs, älä piittaa muista ihmisistä tai heidän tunteistaan niin menestyt ja pärjäät elämässäsi.

Sanoisin, että älä h*lvetissä ryhdy lastentarhanopettajaksi! Valtavasti haasteellista ja kuluttavaa työtä minimipalkalla. Haaveile jostain ihan muusta!

Keskity koulunkäyntiin ja mene lukioon, älä jätä opiskelua peruskouluun koska siitä tulee isoja ongelmia tulevaisuudessa. Älä aloita tupakoimaan äläkä juomaan ja kunnioita itseäsi, ei kaikkien halukkaiden kanssa tarvitse panna. Et saa niin rakkautta ja parisuhdetta. Älä haaskaa elämääsi, hanki sen sijaan kunnon koulutus ja tee asiat ajallaan. Elämä ei odota.

Päivittäin toivon että voisin kääntää aikaa taaksepäin 25 vuotta :-(

N40

Kaikissa ja kaikessa ei oikeasti ole jotain hyvää ja hyviä puolia. Paremminkin kaikki pyrkivät tekemään toisille pahaa. Myös parhaimmat aina jollekin jossain olosuhteissa. Tuskinpa oikeasti kestäisit tätä käsittää 15-vuotiaana mutta elämästäsi ei tule koskaan mitään kun ymmärrät vasta keski-iässä hirveät mittavirheet elämäsi perustuksissa. Kaikki on koko elämäsi ajan vähän vinossa ja päädyt jatkuvasti syyttämään itseäsi muiden auliilla avustuksella kun et ymmärrä kaiken epäjohdonmukaisuutta. Kaunis ja hyvä on kaikki vain sanoja, yleensä valeita joiden kertoja uskoo niihin ihan vilpittömästi itsekin. 

Sä itse olet oman elämäsi herra. Sulla on ollut ihan helvetin vaikeaa viime vuosina, mutta sä olet selvinnyt niistä hyvin. Keskity niihin asioihin, joita rakastat. Älä stressaa liikaa, kuten sulla on aina tapana. Ne asiat kyllä järjestyy aikanaan, vaikket sä sitä nyt juuri uskoisikaan. Älä anna periksi, taistele - sä olet juuri hyvä tuollaisena kuin olet. Älä anna kenenkään sanella sun elämänpolkua, tämä on sun tiesi ja sä teet asiat kuten itse haluat.

Tarkkaile ympäristöäsi ja lähimmäisiäsi, pidä niistä ja itsestäsi huolta. Sä kyllä pystyt mihin vaan, kun haluat.

Äiä menetä neitsyyttäsi pelimiehelle. Tulet katumaan sitä loppuelämäsi etkä koskaan pääse siitä yli.

Sanoisin että osta Nokian osakkeita vuonna 1992 ja myy ne vuonna 2000.

Muutu äänekkääksi kaljaa juovaksi pahaksi pojaksi, niin saat naisia

Sanoisin, että sun ei tarvitse kannatella kaikkia ihmisiä. Sun ei tarvitse olla äiti veljillesi ja äidillesi. Sulla on oikeus miettiä, mitä sä itse tarvitset ja haluat. Et ole syntynyt tähän maailmaan kaikkien pelastajaksi sen enempää kuin kukaan muukaan.

Älä pidä elämäsi tärkeimpänä asiana tienata rahaa niin paljon, kuin se vain ikinä mahdollista on. Lähdin liike-elämään, ja varallisuutta on nyt niin paljon, että on jatkuva paine, mihin niitä sijoittaisi, jotta menettäisi mahdollisimman paljon korkotuottoja yms. Muutenkin elämäni on todella surullista nykyään, 20 vuotta meni rahaa ahnehtiessa kaupallisten opintojen jälkeen ja nyt sitä "varallisuutta" sitten todellakin on niin, että en niitä elämäni aikana edes ehdi käyttämään.

Ikää kohta 60v, ei lapsia, puolisoa, ystäviä, ei siis mitään tärkeää, ainoastaan rahaa, ja sitäkin miettien, että mitähän sillä tekisi.

Pk-seudulla merenrannalla 400 neliöinen okt, jossa asun yksin. Yksiöitä/kaksioita 5 kpl, vuokralla. Osakkeissa/rahastoissa 5 miljoonaa. Talot Sveitsissä ja Nizzassa, tyhjillään, käyn niissä, kun aikaa "rahan hommaamiselta" jää. Kuukaudessa korkotuotot ja pääomatulot n. 50 teur. M58.

Hylkää vanhempasi, älä itseäsi.