Lue keskustelun säännöt.
Koiria pyörätuoleissa SUOMESSA
30.09.2017 |
Tässä yksi tapaus: https://www.facebook.com/elsanystavat/
Koirassa selkärangasta yksi nikama TÄYSIN murskana, eikä voi parantua, niin SUOMALAISET eläinlääkärit suosittelee pyörätuolia ja fysioterapiaa selvästi kärsivälle koiralle. Nytkö tämä typeryys on rantautunut Suomeenkin? Amerikassa ja muualla tällaista on jo harrastettu ties kuinka kauan, mutta olen aina ajatellut, että Suomessa ollaan vähän maanläheisempiä ja järkevämpiä.
Mikä on meidän eläinlääkärien taso, kun tuntuu että yrittävät kaikkea hoitaa loppuun asti, onko se rahastusta, vai mitä? Olen törmännyt lähipiirissäkin ihan samaan esim. vanhaa virtsarakon kasvaimesta ja sokeudesta kärsivää koiraa ei olisi eläinlääkärin mielestä saanut lopettaa, josta syyllisti vielä lopetushetkelläkin.
Ja tuo yliopistollisen eläinsairaalan toiminta on jo suorastaan sairasta. Syöpähoitoja koirille, ihme kun ei tekoraajojakin, amputointeja ja muuta väkisin hengissä pitämistä.
Mitä mieltä?
Kommentit (88)
Meidän entisessä kerrostalossa asui mäyräkoira, jolta puuttui takajalat ja sillä oli pyörät tilalla. Oli aina pahantuulinen ja pelottavakin, jos piti mennä ohi, yritti näykkäistä. Haukkui yksinollessaan jatkuvasti. Olikohan kipuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä kituvan ja kärsivän eläimen pitämistä hengissä.
Olen nähnyt videoita jalattomista kissoista, jotka ryömivät eteenpäin vaippahousut yllään ja kuvia koirista, joiden jalka on amputoitu ja tilalle on laitettu proteesi.
Pidän ihmisten suhtautumista sairaisiin eläimiin julmana ja katalana.
PS Mikäli kissani sairastuu diabetekseen, niin en kiusaa kissaa piikittämällä, vaan pyydän eläinlääkäriä nukuttamaan kissan armeliaasti pois.
Vierailija kirjoitti:
Eläinlääketiede hoitaa nykyään ärhäkämmin kuin ihmislääke tiede vailla mitään moraalia. Meidän harmaantunut, lonkkavian vuoksi jo kankea elämän ehtoopuolella oleva koira sai kasvaimen, joka hitaasti kasvoi eikä vaivannut ennen tulehtumista (ei lähdetty aiemminkaan koepaloihin, koska ennustettiin ettei tule vaikuttamaan koiran ikään). Yksityisellä isolla klinikalla haluttiin leikata. Kysyin paljonko koira saa sillä eläinaikaa ja kuulemma parhaassa tapauksessa jopa puoli vuotta! Siis iso leikkaus, jossa ihoakin olisi jouduttu poistamaan siten, että haavan kiinni ompelu ilman jippoja olisi ollut kyseenalaista ja koiralla kestäisi toipua viikkoja tai pikemminkin kuukausia.
Käytettiin kokeneella kunnallisella joka vahvisti epäilyt: niin hitaasti kasvanut ettei ole ärhäkkä syöpä, jos tulehdus ei uusi niin muut vaivat vievät koiran multiin. Haukkui vielä klinikan, koska vanhalle koiralle leikkaus olisi ollut vaarallinen ja toipumisaika kohtuuttoman kivulias. Koira eli vielä yli vuoden kunnes iän tuomat muut vaivat johtivat lopetuspiikkiin (inhimilllistäjille, oli liikuntakyvytön, kipeä, sokea ja hajuaistiton).
Miettikääpä, jos teidän 95-vuotiaalle mummolle sanottaisiin, että syöpä on, leikataanpa tämä niin rouva elelee vielä puoli vuotta hyvässä lykyssä, siitä pari kuukautta liikuntakyvyttömänä ja kipeänä haavan vuoksi, jos siis ei leikkauskomplikaatioita tule. Tai ilman leikkausta jatkatte elelyä omassa mökissä omatoimisena muutaman kuukauden, jonka jälkeen kuolo voi korjata tai saatatte elää pitempäänkin.
No siis vuosi sitten tiedän hoidetun 94-vuotiaan syöpää kahdella isolla leikkauksella. Ei koskaan kotiutunut edes ensimmäisestä. Hullua. 20 vuotta sitten 80-vuotiaalle sanottiin ettei pitkälle edennyttä syöpää hoideta mitenkään.
Mitähän se aloittajalle kuuluu, mitä lemmikkien omistajat tekevät omilla rahoillaan. Ymmärrän täysin. Ymmärrän myös vanhojen ihmisten hoitamisen. Kaikki tehdään niin eläimille kuin ihmisille.
Täällä on eutanasia ystäviä,hyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se aloittajalle kuuluu, mitä lemmikkien omistajat tekevät omilla rahoillaan. Ymmärrän täysin. Ymmärrän myös vanhojen ihmisten hoitamisen. Kaikki tehdään niin eläimille kuin ihmisille.
Täällä on eutanasia ystäviä,hyi.
Kuuluu se, kun rahojen kohteena on olento joka on täysin kykenemätön pitämään tällaisessa asiassa puoliaan. Lapset ja eläimet, niiden asioista kuuluu huolehtia ihan kaikkien, muuten jää apu saamatta kun hätä on, jos omistaja/vanhemmat on kykenemättömiä toimimaan oikein.
Koiran kohdalla riippuu koirasta, että onko yhden raajan amputointi järkevää. Riippuu siitä mitä se koira on esim. luotu tekemään, on koiria jotka eivät voi koskaan olla onnellisia vammaisina, koska eivät saa tehdä sitä työtä mitä niin kovasti rakastavat.
Lisäksi koiran koko vaikuttaa huomattavasti asiaan, iso raskas koira, niin yhden raajan puuttuminen voi olla hyvinkin liian iso kuormittava tekijä. Riippuu myös minkä pään raajaa ollaan poistamassa, koirilla pääosa kehon painosta tulee etujaloille, joten takajalan poistaminen ei välttämättä haittaa koiran elämää niin paljon kuin etujalan poistaminen.
En ole täysin amputointeja vastaan, mutta harkintaa tulisi niissäkin käyttää, etenkin koirien kohdalla ja eläinlääkärin tehtävä on tarjota omistajalle kaikkia vaihtoehtoja ja tukea omistajaa päätöksessään, eikä moralisoida, jos omistaja päätyykin lopettamaan eläimensä hoitamisen sijaan. Lopetus ei kuitenkaan koskaan ainakaan lisää eläimen tuskaa, se täytyisi aina pitää mielessä.
-ap