Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt jutellaan 1970-luvusta!
Täällä on liikaa eilen syntyneitä, nyt me neljä-viisikymppiset saamme jutella siitä mitä 70-luvulla oli ihanaa ja kauheaa.
Kommentit (1865)
Pääsin ripille kesällä 1974 ja suuri uutinen silloin oli Watergate -skandaali. Rippileirilläkin oli tupakkapaikka vaikka kaikki oltiin 14-15 -vuotiaita. Vanhempien luvalla sai polttaa mutta kyllä siellä tupakkapaikalla notkuttiin kaikki.
Rippikirkossa oli sen vuoden Miss Suomi Johanna Raunio kun hän oli jonkun leiriläisemme kummi tai täti tai joku. Lasse Kanerva oli silloin hänen miesystävänsä, olivat sen ajan julkkikset. Kaikkea sitä jääkin mieleen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisellä on tuskin juuri kokemuksia 70-luvusta.
Totta. Ketju on aloitettu kuusi vuotta sitten.
No ei nykyisillä viisikymppisilläkään kun vähän. 70-luvun alkupuoliskolla syntyneet olivat alle kouluikäisiä suurimmn osan 70-luvusta.
Selkeimmät muistit yhteiskunnallisista asioista ja perhe-elämästä, muodostuu yleensä varmaan siitä 8-vuotiaasta eteenpäin, mitä oli koulu, teini-ikä, nuoruus, aikuisuus, työelämä...
Parhaiten 70-luvun elämää pystyvät kuvailemaan 50- 60-luvulla syntyneet.
Minä synnyin 1970, ja noin vuodesta 1976 alkaa olla muistoja. Ensimmäiseltä luokalta on jo paljon muistoja. Ne ydinhälytystreenit kun juostiin koko koulu jumppasaliin ja opet otti aikaa, musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava, Suunnilleen joka Helsingin ala-asteella oli oma laaja hammashoitola.
Joku täällä kirjoitti, ettei "70-luvulla varmaan moni televisiota katsonut puolilleöin".
Naurahdin. Mitä ohjelmaa he olisivat katsoneet? Ohjelmat loppuivat kymmeneltä, sen jälkeen tuli testikuva. En tiedä oliko 70-luvulla kukaan iltavirkku, ehkä oli, mutta hän oli sitten ihan diehard koska silloin mitään virikkeitä ei ollut lähiöissä kello kymmenen jälkeen. Teeveestä ei tullut mitään, radiosta ei tullut mitään, videoita ei vielä ollut, ravintolat ja kaupat kiinni. Olisi hauska testi, kuinka moni nykyajan iltavirkku pysyisi iltavirkkuna niissä olosuhteissa. Kun ei ole yhtään mitään viihdykettä.
Muutama päivä ennen kotiutumistani armeijasta toukokuussa 1972 lopetin parran ajon, niin teki useimmat. Kouluttajamme naureskeli toiseksi viimeisenä päivänä, pojat taitaa olla menossa siviiliin, eikä sanonut enempää.
Siitä lähtien n50v en ole partaani ajanut, parturi välillä lyhentää ja muotoilee, mutta parta säilyy. 70-luvulla parta oli yleinen, toisilla oli myös pulisongit. Itselläni ei ollut mikään pitkä tukka, kauluksen rajaan asti, mutta komeat pitkät tukat oli nuorilla miehillä. Kyllä me kaikenlaista partajeesusta saatiin kuunnella. Kun vaatetuksemme työssä ei ollut puku ja valkoinen paita solmion kera, olivat vanhat patut vihaisia ja katkeria, ehkä kateellisia menneestä nuoruudesta?
Yleinen vaatetus töissämme atk-konesalissa oli farkut/sammarit ja college, puukengät oli ehdottomat, kävelimme työssä paljon. Kotimatkoilla retut tai lenkkarit, pusakka/toppatakki. Pipoja aloimme käyttää, alle 20-sten pipo-uhma oli loppunut.
Puukengät oli kestäviä, työkaverini sanoi eläkkeelle lähtiessämme, että 40 vuodessa kolmet kengät kului loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisellä on tuskin juuri kokemuksia 70-luvusta.
Totta. Ketju on aloitettu kuusi vuotta sitten.
No ei nykyisillä viisikymppisilläkään kun vähän. 70-luvun alkupuoliskolla syntyneet olivat alle kouluikäisiä suurimmn osan 70-luvusta.
Selkeimmät muistit yhteiskunnallisista asioista ja perhe-elämästä, muodostuu yleensä varmaan siitä 8-vuotiaasta eteenpäin, mitä oli koulu, teini-ikä, nuoruus, aikuisuus, työelämä...
Parhaiten 70-luvun elämää pystyvät kuvailemaan 50- 60-luvulla syntyneet.Minä synnyin 1970, ja noin vuodesta 1976 alkaa olla muistoja. Ensimmäiseltä luokalta on jo paljon muistoja. Ne ydinhälytystreenit kun juostiin koko koulu jumppasaliin ja opet otti aikaa, musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava, Suunnilleen joka Helsingin ala-asteella oli oma laaja hammashoitola.
Joku täällä kirjoitti, ettei "70-luvulla varmaan moni televisiota katsonut puolilleöin".
Naurahdin. Mitä ohjelmaa he olisivat katsoneet? Ohjelmat loppuivat kymmeneltä, sen jälkeen tuli testikuva. En tiedä oliko 70-luvulla kukaan iltavirkku, ehkä oli, mutta hän oli sitten ihan diehard koska silloin mitään virikkeitä ei ollut lähiöissä kello kymmenen jälkeen. Teeveestä ei tullut mitään, radiosta ei tullut mitään, videoita ei vielä ollut, ravintolat ja kaupat kiinni. Olisi hauska testi, kuinka moni nykyajan iltavirkku pysyisi iltavirkkuna niissä olosuhteissa. Kun ei ole yhtään mitään viihdykettä.
Oivoi, me katsottiin siskon kanssa Tom Jones showta kun se tuli muutamia kertoja aika myöhään, veikkaan kesti lähemmäs puolta yötä mutta kun oltiin ihan faneja niin vanhemmat antoi luvan katsoa. Siellä naiset heitteli alushousujaan esiintymislavalle.
Naapurilähiötä katseltiin ja Me Tammelat, sen ajan salkkarit.
Lentokoneessa ja junassa tupakointi oli ok, ja röökin haju oli enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta imettämistä näissä paikoissa paheksuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten oli pakko juoda maitoa, ja maidon juomattomuutta pidettiin melkeinpä epäterveellisempänä kuin muutaman tupakan polttamista päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmat loppuivat kymmeneltä, sen jälkeen tuli testikuva.
Valemuisto, ei tullut testikuvaa vaan lumisadetta. Ylen TV-lähetys alkoi olla ympärivuorokautisesti päällä vasta joskus loppuvuodesta 1991. Muistan sen siitä, että se mahdollisti teksti-TV:n seuraamisen yölläkin, ja tietyistä tuon ajankohdan uutistapahtumista, joista sain tätä kautta tiedon aiemmin kuin olisi tapahtunut ilman tätä.
"Ohjelmat loppuivat kymmeneltä" on silti liioittelua. Katsotaanpa taas kerran sanomalehdistä, vaikka nyt tällaisen tavallisen maaliskuisen tiistain ohjelmia 70-luvun alussa, keskellä ja lopussa.
24.3.1970: ohjelmaa ykkösellä 17:05–0:00 ja kakkosella 19:15–22:50. Lisäksi päivällä 13:00–15:15 jääkiekon MM-kisojen ottelu, ykkösellä suomeksi ja kakkosella ruotsiksi. Ykkösen keskiyöhön jatkunut viimeinen ohjelma oli toinen samojen kisojen ottelu.
25.3.1975: ohjelmaa ykkösellä 14:10–15:00 ja 17:25–23:00; kakkosella 18:15–22:20.
20.3.1970: ohjelmaa ykkösellä 11:25–11:45, 12:20–12:45, 14:00–14:55 ja 17:40–23:10; kakkosella 18:00–22:15.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20.3.1970: ohjelmaa ykkösellä 11:25–11:45, 12:20–12:45, 14:00–14:55 ja 17:40–23:10; kakkosella 18:00–22:15.
Siis 20.3.1979, ei 1970.
Vierailija kirjoitti:
Oivoi, me katsottiin siskon kanssa Tom Jones showta kun se tuli muutamia kertoja aika myöhään, veikkaan kesti lähemmäs puolta yötä mutta kun oltiin ihan faneja niin vanhemmat antoi luvan katsoa. Siellä naiset heitteli alushousujaan esiintymislavalle.
Vuonna 1971 näkyy tulleen Tom Jones jonkun kerran myöhäisimmillään 21:50–22:50, mutta yleensä 20–30 minuuttia tätä aikaisemmin. Edellisvuonna se oli tullut hyvinkin paljon aikaisemmin, jopa 18:50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kylässä kaupat oli auki ma-pe klo 9-17, la klo 8-13 ja sunnuntaina kiinni. Kesäaikana kioski oli iltaisin auki ja siellä näki kavereita ja kesälomalaisia.
Armi Aavikko, Miss Suomi 1977.
Miesten kikkeli suoristui täyteen mittaansa, kun Armi Aavikko esiintyi tavaratalossa Kuopiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1977 STKK alkoi voimalalakot. Katkot oli parin tunnin mittaisia, ja niistä
ilmoitettiin etukäteen. Lakkokierre taisi kestää kauan. Appiukko kuului STTK:n, ei ollut millään lailla voimaloitten kanssa tekemisissä mutta oli ainakin osittain tukilakossa.
70-luvulla lakot oli pitkiä, viikkoja, milloin pankit, milloin lehdet tai Alko, joka kanssa oli tosipitkää lakossa, viinipönikät suhisi.
Vierailija kirjoitti:
Lasten oli pakko juoda maitoa, ja maidon juomattomuutta pidettiin melkeinpä epäterveellisempänä kuin muutaman tupakan polttamista päivässä.
Totta. Vaimoni oli maatalon tyttö, hän ei pitänyt maidon mausta. Hän ei ollut millään tavalla allerginen, eikä yrittänyt siihen vedota, mutta hän halusi juoda vettä ruuan kanssa. Äitinsä piti keskustella koulussa, kun siellä vaadittiin juomaan maitoa, lopulta päätyivät sitten vesilasiin.
No tää taisi lipsahtaa esihistorialliselle 60-luvulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisellä on tuskin juuri kokemuksia 70-luvusta.
Totta. Ketju on aloitettu kuusi vuotta sitten.
No ei nykyisillä viisikymppisilläkään kun vähän. 70-luvun alkupuoliskolla syntyneet olivat alle kouluikäisiä suurimmn osan 70-luvusta.
Selkeimmät muistit yhteiskunnallisista asioista ja perhe-elämästä, muodostuu yleensä varmaan siitä 8-vuotiaasta eteenpäin, mitä oli koulu, teini-ikä, nuoruus, aikuisuus, työelämä...
Parhaiten 70-luvun elämää pystyvät kuvailemaan 50- 60-luvulla syntyneet.Minä synnyin 1970, ja noin vuodesta 1976 alkaa olla muistoja. Ensimmäiseltä luokalta on jo paljon muistoja. Ne ydinhälytystreenit kun juostiin koko koulu jumppasaliin ja opet otti aikaa, musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava, Suunnilleen joka Helsingin ala-asteella oli oma laaja hammashoitola.
Joku täällä kirjoitti, ettei "70-luvulla varmaan moni televisiota katsonut puolilleöin".
Naurahdin. Mitä ohjelmaa he olisivat katsoneet? Ohjelmat loppuivat kymmeneltä, sen jälkeen tuli testikuva. En tiedä oliko 70-luvulla kukaan iltavirkku, ehkä oli, mutta hän oli sitten ihan diehard koska silloin mitään virikkeitä ei ollut lähiöissä kello kymmenen jälkeen. Teeveestä ei tullut mitään, radiosta ei tullut mitään, videoita ei vielä ollut, ravintolat ja kaupat kiinni. Olisi hauska testi, kuinka moni nykyajan iltavirkku pysyisi iltavirkkuna niissä olosuhteissa. Kun ei ole yhtään mitään viihdykettä.
Ja nyt tuli aikamoista puppua.
Meitä on näköjään moneen junaan. 🙄
TV-lähetyksiä oli kyllä iltakymmentä pidempään.
Löysin netistä skannatut ohjelmatiedot ke-to 21-22.10.1970.
Varsinainen TV-ohjelma alkoi ykkösellä viiden ja kakkosella seiskan maissa.
Lähetys päättyi ykkösellä 22.30-23.10 mutta kakkosella välillä jo 21.00.
Keskiviikkona ei tullut yhtään värilähetystä mutta Peyton Place oli sentään viikon kohokohta 21 30.
Torstaina tuli kummaltakin kanavalta yksi värilähetys.
Sattumalta löysin tilaston jonka mukaan Suomessa oli 1970 kaikkiaan 1 050 000 televisiota joista 4000 väritelkkuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmat loppuivat kymmeneltä, sen jälkeen tuli testikuva.
Valemuisto, ei tullut testikuvaa vaan lumisadetta. Ylen TV-lähetys alkoi olla ympärivuorokautisesti päällä vasta joskus loppuvuodesta 1991. Muistan sen siitä, että se mahdollisti teksti-TV:n seuraamisen yölläkin, ja tietyistä tuon ajankohdan uutistapahtumista, joista sain tätä kautta tiedon aiemmin kuin olisi tapahtunut ilman tätä.
"Ohjelmat loppuivat kymmeneltä" on silti liioittelua. Katsotaanpa taas kerran sanomalehdistä, vaikka nyt tällaisen tavallisen maaliskuisen tiistain ohjelmia 70-luvun alussa, keskellä ja lopussa.
24.3.1970: ohjelmaa ykkösellä 17:05–0:00 ja kakkosella 19:15–22:50. Lisäksi päivällä 13:00–15:15 jääkiekon MM-kisojen ottelu, ykkösellä suomeksi ja kakkosella ruotsiksi. Ykkösen keskiyöhön jatkunut viimeinen ohjelma oli toinen samojen kisojen ottelu.
25.3.1975: ohjelmaa ykkösellä 14:10–15:00 ja 17:25–23:00; kakkosella 18:15–22:20.
20.3.1970: ohjelmaa ykkösellä 11:25–11:45, 12:20–12:45, 14:00–14:55 ja 17:40–23:10; kakkosella 18:00–22:15.
Joo, kakkosella oli aina vähemmän ohjelmaa. 60-70-luvun taitteessa taisi olla koko kanava kiinni koko heinäkuun, sillä silloin Suomi lomaili eikä ollut kotona katsomassa telkkaria. Mökit olivat nimittäin enimmäkseen sähköttömiä, patterimatkaradioita kuunneltiin: urheilua, mm. olympialaisia, joissa suomalaiset usein menestyivät ja muuta. Musiikkia tuli myös paljon, muistan kuulleeni esim. jonkin Hullujussi-kabareen tai jotain sinnepäin. Pikku Lilla nakkikioskilla ja muuta Viktor Kalborrek -kamaa. 😁 Taisi olla kesää 1974?
Vierailija kirjoitti:
TV-lähetyksiä oli kyllä iltakymmentä pidempään.
Löysin netistä skannatut ohjelmatiedot ke-to 21-22.10.1970.
Varsinainen TV-ohjelma alkoi ykkösellä viiden ja kakkosella seiskan maissa.
Lähetys päättyi ykkösellä 22.30-23.10 mutta kakkosella välillä jo 21.00.
Keskiviikkona ei tullut yhtään värilähetystä mutta Peyton Place oli sentään viikon kohokohta 21 30.
Torstaina tuli kummaltakin kanavalta yksi värilähetys.
Sattumalta löysin tilaston jonka mukaan Suomessa oli 1970 kaikkiaan 1 050 000 televisiota joista 4000 väritelkkuja
Miten kakkosella ohjelma loppui jo klo 21? Tuohon aikaan puoli yhdeksän uutiset olivat nimittäin yhdeksän uutiset ja ne tulivat aina samaan aikaan molemmilla kanavilla. Uutisten pituus oli muistaakseni joko 20 tai 30 minuuttia eli ne loppuivat joko klo 21.20 tai 21.30.
Peyton Place oli Maikkarin ohjelmia eli siinä tuli mainoksia välissä. Ja minun pikkulikkana pelkäämäni mainospöllö. 😁
Meille ostettiin ensimmäinen väritelkkari vasta tammikuussa 1977.
Ja kokonainen viikko-ohjelma marraskuulta 1974 löytyi skannattuna.
Kyllä kakkosen lähetys päättyi melkein poikkeuksetta 22.00-22.30 mutta ykköselläkin lähes joka ilta 22.30-23.00.
Coronation Streetin nimen muistan vaikka en koskaan tuota taatusti katsellutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on sitten aina yhtä rasittavaa. Aina kun näitä oman lapsuuden mukavia muisteloketjuja avataan, niin aina joku n a tsi-petteri tulee tänne mussuttamaan politiikkaa, vaikka ei ole edes syntynyt kyseisellä vuosikymmenellä.
Voisitteko ystävällisesti avata näille politiikkamussutuksille oman ketjun, tai mennä vaikka lau dalle ulisemaan. Alle 60 vuotiaat ei taistolaisuudesta tajunnut silloin 70-luvulla yhtään mitään. Minäkin olen jo yli 60 vuotias ja olin hädituskin kymmenen vanha, kun taistolaisuus oli suosituimmillaan, eikä se vaikuttanut elämääni yhtään mitenkään, enhän politiikasta natiaisena tietenkään edes mitään ymmärtänyt.
Ei voida, edes ystävällisesti. Se että sinä et silloin tajunnut eläväsi yhteiskunnassa joka oli käytännössä Neuvostoliiton satelittivaltio, ei muuta tosiasioita.
Suomen kouluissa opetettiin vielä 70-luvulla että Lenin hyvä, länsi paha. Tämä toki muuttui 80-luvun aikana pikku hiljaa, mutta se ei muuta sitä että 1970-luku oli Suomen valtion historiassa erityisen pimeää aikaa.
Ei ainakaan meidän koulussa opetettu. Opettajat oli melkein aina isänmaallisia virsienlaulattajia. Muistan koulusta aatteellisena toimintana vain loputtomat aamunavaukset ja kirkosssakäynnit. Virsiä osaan vieläkin ulkoa sen takia ison määrän.
Ei meilläkään. Opettaja oli Karjalan evakko. Kuulimme tarinoita kuinka sieltä oli lähdettävä kuorma-auton lavalla tavarat mukana mitä mahtui. Aamuisin oli aamun avaukset, opettaja soitti harmonia ja veisattiin. Rinnakkaisluokilla oli melko samanlaisia opettajia. Kävin hiljattain omaa kirjahyllyä läpi, ala-asteella saatu virsikirja vielä tallessa...
Että ei kyllä meidänkään koulussa todellakaan jankattu mitään k0mmari p4skaa, ja Leniniä en muista mainitun muuta kuin historian tunnilla, ja hyvä niin.
Eikä meillä. Päinvastoin meillä oli hyvinkin isänmaallinen ja oikeistolainen henki koulussa.
Ihmettelen, mitä pimeää aikaa muka olen elänyt 70-luvulla! Onko tuo kirjoittaja itse elänyt silloin?
Minä olin 70-luvulla jo nuori aikuinen, kävin keskiasteen oppilaitosta.
Kommunistista opetusta ei kansa-, oppi- eikä ammattikoulussa ollut, kenties sitä oli sitten jossain aatteellisessa opistossa, mutta ei perusopetuksessa missään.
Opettajatkin oli kaikesta päätellen poikkeuksetta oikeistolaisia.
Hölynpölyä tuollaiset pimeät vuosikymmenet, 70-luvulla mentiin koko ajan eteenpäin, edistyksellistä aikaa se oli, rakennettiin ja kehitettiin koko ajan.
N-liittoon pidettiin hyvät välit, koska se hyödytti meitä. Silti meillä kyllä tiedettiin, minkälainen meininki siellä oli, eikä siihen kukaan meillä pyrkinyt, kommarit oli olevinaan oikealla asialla, mutta todellisuudessa ei nekään olleet Suomea siihen viemässä. Kyllä se Suomen hyvinvointi ja yksilön mahdollisuudet heillekin hyvin kelpasi ja elivät siinä oikein tyytyväisinä omakotitaloissaan ja yrityksineen ja autoineen, tiesivät tasan tarkkaan ettei siihen kommunismiin tarvitse ikinä joutua.
Se, että meillä oli se naapuri mikä oli, oli tosiasia silloin ja on tänäkin päivänä. Meillä oli viisaita poliitikkoja, jotka osasivat luovia silloisessa tilanteessa, se oli Suomelle eduksi siihen aikaan.
Mitään pimeätä aikaa se ei kuitenkaan ollut, meillä oli kaikki sen ajan mahdollisuudet matkustaa, saada tietoa maailman asioista, opiskella, elää vapaata elämää. Mistään emme jääneet paitsi. Mitään kahleita ei ollut ja mielipidevapaus Suomessa on ollut aina, poikkeusaika siinä oli ehkä vuosi 1918, jos jotain historiasta ymmärrätte - oikeasti.
.
Alue: Aihe vapaa
Minä menin oppikouluun 1970 eli olin silloin täyttämässä 11 v syksyllä. Oppikoulussa kaikki oli maksullista; kirjat, vihkot, kynät, ruoka; ihan kaikki piti itse maksaa. Lukukausimaksukin oli. Se oli inhottavaa kun opettaja koko luokan edessä kovaan ääneen sanoi jollekin; että "täällä on sinulle Heidi tämä vapaaoppilaslappu (tai mikä se nyt olikaan)" -lisäksi sai jotain lappuja, että sai ostaa kengät tms. Koko luokan kuullen.