Lue keskustelun säännöt.
A-Teeman läski-ilta!
Kommentit (718)
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä bodypostitiivisuus on hyvä juttu mutta ei se että liikalihavuutta yritetään tuoda hyväksi asiaksi.
En usko, että tarvitsee pelätä, että kukaan pitää liikalihavuutta jonakin tavoiteltavana asiantilana. Mulla esimerkiksi on eräs lapsuuden ystävä, joka on vuosikymmeniä (ollaan jo liki eläkeiässä) ruoskinut itseään painostaan. Okei, hän on aika lihava, mutta monet asiat ovat hänen elämässään myös suorastaan kadehdittavan hyvin. Hän on muun muassa onnistunut kasvattamaan aivan ihanan perheen lahjakkaine lapsineen ja lapsenlapsineen. Jotenkin säälittää, kun hän käyttää niin paljon energiaa oman ruumiinsa halveksimiseen. Itse olen pieni ja hoikka, mutta monessa muussa jutussa epäonnistunut... ;)
Oliko eräs keltatukkainen laulajatar mukana keskustelussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Joillekin tuntuu olevan vaikea ymmärtää tuon keskustelun pointtia. Kyllä lääkäri saa puuttua lihavuuteen, jos hänellä on siihen oikeasti keinoja. Pelkkä asian toteaminen ja laihdutuskäsky ei kuitenkaan potilasta auta. Potilasta ei auta myöskään se, että kaikki hänen vaivansa pistetään lihavuuden syyksi
Syöppö tai juoppo, sama asia, miksei myös kohdella samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä homma, että vaikka on 185cm/135kg, niin läskiä ei ole koskaan huudeltu.
Tietenki se voi auttaa, että läskin ympärillä on vähän muutakin kaverina. Ja perusmustissa vaatteissahan tuota hiipii. Kalju pää ja melko paksu, viikinkityylinen mohikaaniparta.
Vaimokin saa tuossa vieressä kulkea ilman huuteluja. Hän ei tosin ole läski. 171cm ja 62 kg.
Oh nyvä ja tulee huutelemaan.
Pointtina siis se, että liian moni myös alistuu ihmisten ilkeydelle, eikä ilmaise selkeästi, että mä en hyväksy sulta tota. Väitän, että auttaa, jos edes yrittää puolustautua. Kyllä sulle vittuillaan, jos sä annat aina vittuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuomitsevasti ei suhtauduttu tähän asiaan, vaikka niin luulin etukäteen. Että tulee sapiskaa. Ehkä se johtui näistä kahdesta kehotietoisesta henkilöstä, jotka hallitsivat keskustelua. Pääpointti oli ymmärtääkseni, että jokainen laihtuu omalla tavallaan. Enää pitäisi keksiä lääkkeet omaan hiilarihimoon.
Ei tarvitse keksiä, se on keksitty jo.
Mä en tiedä. Pitää kai mennä jollekin asiantuntijalle. Joka tapauksessa nyt lähden syömään karjalanpiirakoita Edamin kanssa. Paheina liikaa leipää, karkkia, suklaata. Auttaako kromin popsiminen?
Ei auta.
Se on kiva, että tältä palstalta saa neuvoja ja vinkkejä. Ymmärrän yskän, ilmaiseksi ei mitään saa. Pitää mennä asiantuntijalle.
Onhan se hyvä käyttää asiantuntujaa, jos oma järki ei taivu.
Järki tietää, tunne ei tottele. Täällä on ollut yksi oikein hyvä käyttökelpoinen neuvo ja lisätietoa asiasta. Mitä sinä saat itsellesi kiukutellessasi muille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.
Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Nykyajan järjettömyys: kauhea lauma läskejä, ex-läskejä ja verorahoilla elätettäviä läskiasiantuntijoita kokoontuu studioon keskustelemaan syvällisesti ja sielukkaasti läskiydestä. Loputonta itsetutkiskelua ja yliempaattisuutta.
LÄSSYTYS LOPPUKOON:
SYÖDÄÄN VÄHEMMÄN, LIIKUTAAN ENEMMÄN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Kivat sulle. Mä olen ihan samalla tavalla (tosin en herkuttele todellakaan joka viikonloppu ja pyöräilen neljä tuntia viikossa + kaksi puolen tunnin juoksulenkkiä) saanut itseni kymmenen kiloa ylipainoiseksi. Jos nyt pikkuhiljaa jo hyväksyttäisiin se että me ihmiset ollaan erilaisia. Ei kaikki lihoa, koska mättää hulluna ruokaa. On täysin mahdollista kerätä painoa ihan ok elämäntavoilla. Se tässä nyt vaan on ongelma, että miten ihmeessä tämän painon saa pois? Mitään 1200 kcal dieettia ei voi ottaa, koska lähtee taju (kokeiltu on...).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Kaikki jotka ovat yhtään asiaan perehtyneet tietää että liikunta vaikuttaa vain 20% laihtumiseen, toisinkuin ruoka jonka osuus prosessissa on 80% joten tosiaan istumatyötä ei voi syyttää lihoamisen syyksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin aika järkyttynyt tästä ohjelmasta. Lääkäri sanoo, ettei hän halua puuttua tupakointiin, päihteidenkäyttöön tai ylipainoon? Mitä varten lääkärit sitten ovat, jos eivät asiakkaidensa terveydentilaan ja terveyden ylläpitoon saa puuttua? Jos joku todella ylipainoinen tulee valittelemaan, että polviin sattuu kävely, en yllä pesemään itseäni, en mahdu huvipuistolaitteisiin, niin mitä tuollainen lääkäri sitten voi tehdä? Lähettää polvileikkaukseen? Ostaa jatkettavia pesuvälineitä? Aloittaa kansalaisaloitteen huvipuistolaitteiden turvakaarien suurentamisesta?
Miksi ilmiselvään asiaan ei saa terveydenhuollon ammattilaisena puuttua? Toki on eri asia puuttua tökerösti (kylläpäs sinä olet lihava, huh huh) tai puuttua väärässä tilanteessa (leikannut sirkkelillä sormeen, ja aletaankin hoitamaan ylipainoa), mutta helvetti sentään jos ei enää edes lääkärit saa ylipainoon puuttua! Mitäs sitä syntymättömien lasten terveydestä, ei saa sanoa äidille painosta ettei sille vaan tule paha mieli!
Aika käsittämätöntä uhriutumista ja selittelyä lähes kaikilta, se paljon laihtunut nuori mies oli ainoa, jolla oli jotain järkevää sanottavaa. Patrik Borgillakin oli hyviä pointteja, mutta olen aina ajatellut häntä ns. "höperöproffana", ajattelen hänen puhuvan niitä asioita, joita haluaa ihmisten kuulevan.Ei laihdutuksen tarvitse olla helppoa! Miksi kaikki pitäisi olla kivaa ja helppoa? Eihän syöpähoidotkaan ole kivoja ja mukavia, mutta silti niissä käydään, koska lopputuloksena toivoo tulevansa terveemmäksi. Saara Sarvas oli jotenkin niin katkeran oloinen ja tavallaan luovuttanut, ja täytyy sanoa että aika pahan näköinen. Pieni pyöreys kaunistaa monia, mutta tuo määrä ylipainoa vanhentaa selvästi jo ulkonäköä ja "tätiyttää".
Olen itse siis lievästi ylipainoinen (80/167), enkä kyllä ottaisi itseeni, jos lääkäri kysyisi painostani. Tosi kauhistuneet fiilikset jäi tästä, ei ihme että ylipainoisten määrä vaan kasvaa.
Samaa mieltä!
En ymmärrä tätä lihavien, erityisesti sairaalloisen lihavien, myötäkarvaan silittämistä ja asian hyssyttelyä.
Lihavuudesta ei saisi puhua eikä varsinkaan suoraan sille lihavalle. Lhavuus on kuin virtahepo olohuoneessa: kaikki näkee ilmeisen mutta kaikkien pitää esittää ettei asia kuitenkaan ole niin. Ja lihava saa hyvällä omallatunnolla jatkaa kehonsa kuormittamista länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan yltäkylläisyydessä ilman tarvetta painon normalisointiin.
Ja nyt siis osa lääkäristöstä on päättänyt käyttäytyä samoin? Kauhistuttavan epäammattimaista.Ja tuo lihavien julkinen uhriutuminen (mua nimitellään, yhyyyyy) ja vääryyksien uudelleeneläminen... jumankauta, ottaisivat omasta tilastaan vastuun. Joo, olen syönyt ja juonut itseni lihavaksi, olen lihava. Se olen minä joka olen itseni tähän jamaan valinnoillani saanut. Ja se olen minä, joka voin myös muuttaa tilanteen.
Mutta ei. Se vastuunottaminen ja itsensä aito kohtaaminen jää, kun tilannetta hyssytellään ja omien elämäntapojen muuttamisen sijaan lihava keskittyy kohtaamaansa huuteluun ja kaikkiin loukkauksiin, tai siis paremminkin asioihin jotka itse herkässä mielessään kokee loukkauksina.
Lihava ja onnellinen? En usko.
Tuon puutun: jokaisella on oikeus olla ja elää rauhassa ilman henkilökohtaisia hyökkäyksiä omaa olemustaan vastaan. Tämän pitäisi itse asiassa olla itsestäänselvyys ja täysin riippumatonta siitä, millaiset kyvyt on omaa tilannettaan korjata.
Sairaalloisen lihava on lihava omien valintojensa vuoksi.
Eri asia tietysti pieni lapsi, joka syö mitä vanhemmat päättävät.
Mutta siis aikuinen sairaalloisesti lihava. Hän on vastuussa itsestään, valinnoistaan, syömisistään, liikkumisistaan...
Miksi sen laihtumisen pitäisi olla jonkun muun vastuulla?!
Lääkäreillä ei joidenkin mukaan olisi oikeutta edes mainita lihavuudesta tai kysyä siitä vaikka vastaanotolle astelisi kuinka lihava henkilö tahansa. Erityisesti jos hoitoehdotusta ei ole.
Miksi lääkärin pitäisi ottaa yksilöltä vastuu laihtumisesta jos lääkärillä ole ollut vastuuta tämän yksilön lihomisestakaan?
Kaikessa yhteiskunnan,kulttuurin, inhottavien ihmisten, huonojen lääkärien yms syyttelyssä. Onko tärkeämpää että lihava laihtuisi terveisiin mittoihin vai suojella lihavan itsepetosta?
Monella lihavalla on äärimmilleen virittynyt loukkaussensori ja halu julkiseen uhriutumiseen. Just tuo, että joku nauraa jossakin, sen on pakko olla minulle. Nyt se nauraa minulle!
Nyt mua haukuttiin, kuulitteko, se sanoi läski! Nyt mua katsottiin syyllistävästi, varmaan sen takia koska olen lihava jne.
Se sisäinen äänihän siellä taitaa olla eniten äänessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi näitä fitness-urpoja otetaan puhumaan lihavuudesta? Eivät he ole mitään terveellisen syömisen ammattilaisia. He osaavat ruokailla harrastustaan tukevasti. Tavallisen ihmisen ei tarvitse syödä kuten lihasmassaa kasvattavan ja/tai läskiä polttavan urheilijan.
Toki olisi rehellisyyden nimissä kohtuullista, että fitnessihmiset mainitsisivat, että siinä lajissa rasva poltetaan dopingaineilla.
Vierailija kirjoitti:
Jännä homma, että vaikka on 185cm/135kg, niin läskiä ei ole koskaan huudeltu.
Tietenki se voi auttaa, että läskin ympärillä on vähän muutakin kaverina. Ja perusmustissa vaatteissahan tuota hiipii. Kalju pää ja melko paksu, viikinkityylinen mohikaaniparta.
Vaimokin saa tuossa vieressä kulkea ilman huuteluja. Hän ei tosin ole läski. 171cm ja 62 kg.
Oh nyvä ja tulee huutelemaan.
Pointtina siis se, että liian moni myös alistuu ihmisten ilkeydelle, eikä ilmaise selkeästi, että mä en hyväksy sulta tota. Väitän, että auttaa, jos edes yrittää puolustautua. Kyllä sulle vittuillaan, jos sä annat aina vittuilla.
Aika helppo sanoa kun on kaapin kokoinen viikinki. :D Varsinkin kun miehet tässä huutelussa on se toteuttava osapuoli, niin aika vaikea on lihavan naisen ryhtyä uhoamaan takaisin huutelijalle.
Jos olisin lihava mies, jolla hiukankin pituutta, niin vetäisin kyllä turpaan huutelijoita. Massa on ylivoimaa, ei tarvitse olla mikään notkea pantteri sellaisella perusturpaanvedossa.
Mutta kuten tavanomaista, naiset ovat tässäkin asiassa heikommassa asemassa, koska elämme "miesten" maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Sairaalloisen lihava on lihava omien valintojensa vuoksi.
Eri asia tietysti pieni lapsi, joka syö mitä vanhemmat päättävät.Mutta siis aikuinen sairaalloisesti lihava. Hän on vastuussa itsestään, valinnoistaan, syömisistään, liikkumisistaan...
Miksi sen laihtumisen pitäisi olla jonkun muun vastuulla?!Lääkäreillä ei joidenkin mukaan olisi oikeutta edes mainita lihavuudesta tai kysyä siitä vaikka vastaanotolle astelisi kuinka lihava henkilö tahansa. Erityisesti jos hoitoehdotusta ei ole.
Miksi lääkärin pitäisi ottaa yksilöltä vastuu laihtumisesta jos lääkärillä ole ollut vastuuta tämän yksilön lihomisestakaan?Kaikessa yhteiskunnan,kulttuurin, inhottavien ihmisten, huonojen lääkärien yms syyttelyssä. Onko tärkeämpää että lihava laihtuisi terveisiin mittoihin vai suojella lihavan itsepetosta?
Monella lihavalla on äärimmilleen virittynyt loukkaussensori ja halu julkiseen uhriutumiseen. Just tuo, että joku nauraa jossakin, sen on pakko olla minulle. Nyt se nauraa minulle!
Nyt mua haukuttiin, kuulitteko, se sanoi läski! Nyt mua katsottiin syyllistävästi, varmaan sen takia koska olen lihava jne.
Se sisäinen äänihän siellä taitaa olla eniten äänessä.
Vedäpä henkeä.
Kun painoa on sairaalloisesti, todennäköisesti resurssit korjata tilannetta itsenäisesti ovat huomattavasti heikommat kuin vähemmän ylipainoisella, tai ihmisellä, jolla ei ole ylipainoa lainkaan. Hänen täytyy todennäköisesti tehdä paljon suurempia korjausliikkeitä elämäänsä kuin "syödä vähemmän ja kuluttaa enemmän".
Ja hei, c'mon. Ei lääkärissä voi evätä hoitoa sillä perusteella, että ite aiheutit. Tietenkin ennaltaehkäisy on kaiken a ja o, mutta eikös tässä nyt pyritä siihen? Että lihavat saisivat tukea ja apua painonhallintaan mieluusti jo ennen, kuin kaikki terveysriskit ovat jo karua todellisuutta?
Jos lääkäri luettelee tosiasiat: painosi on tämä, näitä ruokia kannattaa syödä ja näitä ei, mikäli haluaa painaa vähemmän. Onko se tosiaan syyllistämistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle suurin syyllinen lihavuuteen on ollut työ.
Vuosia istumatyötä, stressiä ja pitkää automatkaa töihin.
Nyt kilot tippuu itsestään, kun vaihdoin fyysisempään duuniin.
Sama satsi.
Lisätään tohon vielä ilta -ja yöpainotteinen kolmivuoro, jossa ei ole mitään mahdollisuutta säännölliseen ruoka ja unirytmiin. Säännöllisestä ilta-ajan esim. joukkueharrastamisesta, jossa ennen 15v työputkea olin.
Silti en kaada ylipainoani tohon, mutta kyllä sen 10-15kg väitän jo noilla rajoitteilla tulleen.Olen tehnyt istumatyötä 10v putkeen, kuljen autolla töihin. Olen pysynyt solakkana joten tähän tekosyyhyn on turha tuudittautua. Olet mitä syöt. Käyn viikoittain 3-5 kävelylenkillä, herkuttelen viikonloppuisin ja syön perus kotiruokaa.
Kaikki jotka ovat yhtään asiaan perehtyneet tietää että liikunta vaikuttaa vain 20% laihtumiseen, toisinkuin ruoka jonka osuus prosessissa on 80% joten tosiaan istumatyötä ei voi syyttää lihoamisen syyksi
Arki- ja hyötyliikunnalla on iso osa. Mietis nyt: toinen on työssä, jossa istuu passiivisena 8 tuntia paikallaan. Toinen on 8 tuntia liikkeessä, nostaa, työntää, vetää, kantaa, kasaa, purkaa. Tottakai jälkimmäisen keho kuluttaa enemmän energiaa. Ongelmahan tässä on se, että esimerkiksi itse aktiivisesta passiiviseen työhön siirtyessäni en muuttanut ruokavaliotani ollenkaan. Kilon lihoamiseen kuukaudessa tarvitaan laskennallisesti 250 ylimääräistä kaloria päivässä. Mieti kuinka helposti tuo tulee ruoasta ja toisaalta taas kuinka paljon pitää liikkua sen kuluttaakseen! Minulla vuosi toimistotyötä takana ja +10kg puntarilla.
Liikunnalla itsellään on siis pieni osa ruokavaliossa, mutta aktiivinen elämäntapa ja aktiivinen työ kuluttaa huomaamatta enemmän, kuin istumatyö. Istumatyö ei sinänsä lihota, vaan siinä lihottaa se, ettei sovita saamansa energian määrää kuluttamaansa energiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Jutta ja Bull eivät olleet ohjelmassa, nyt sentään joitain oikeitakin asiantuntijoita kuultiin.
Jutan neuvoilla ja Jutan valmennuksissa on tuhannet ihmiset pudottaneet painoaan. Itse opin oikean ruokailurytmin ja olen muuttanut elintapoja, vaikka alunperin ostin kurssin, että saisin nyt edes 10 kg pois.
Painon alas dieettaaminen ja terveellinen painonhallinta on kaksi aivan eri asiaa, Jutan takia on myös monelle tullut erilaisia terveysongelmia, kolikossa on aina kaksi puolta.
Ketju on lukittu.
En tiedä kuka tämä Saara on, joten googletin. Ja kyllä on muutosta tapahtunu, oli aikaisemmin sutjakas sporttihenkinen tyttö, oikein sievä.
Ei ihme, että on paha olla.