Lue keskustelun säännöt.
Mistä syistä nykyaikana ihmiset käyvät niin paljon terapiassa?
26.09.2017 |
Onko nykyaikana tarve lisääntynyt, ihmiset hukassa itsensä kanssa enempi kuin aiemmin ? Onko tarve lisääntynyt vai ei? Kuinka ennen (kyseistä ammattikuntaa) ihmiset pärjäsivät?
Kommentit (44)
Ennen ihmisillä oli maalaisjärki päässä ja elämä sen verran vaikeeta, ettei jokaisesta vastoinkäymisestä vedetty herneitä nenään. Sillon oli pakko pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mm.sen takia että psykoterapian hyödyt on tiedostettu paremmin ja ylipäätään asioista puhutaan ja otetaan esille.
Psykoterapiaa on kyllä käytetty todella pitkään hoitomuotona, en nyt oikein ymmärrä mitä aikaa tarkoitat tuolla "kun ennen ei ollut"...
Itse käyn nyt kolmatta vuotta psykoterapiassa, edellinen jakso 80-luvulla, silloinkin kävin kolme vuotta
Mielenterveysongelmat eivät ole enää samalla tavalla häpeällisiä kuin joskus ennen. Apua on saatavilla ja sitä uskalletaan hakea eikä jäädä yksinään märehtimään asioita.
Vierailija kirjoitti:
Onko nykyaikana tarve lisääntynyt, ihmiset hukassa itsensä kanssa enempi kuin aiemmin ? Onko tarve lisääntynyt vai ei? Kuinka ennen (kyseistä ammattikuntaa) ihmiset pärjäsivät?
Traumat ova osittain ylisukupolvisia, joten entiset aukupolvet ovat kierrättäneet seuraavalle sukupolvelle traumansa: tämä siis yksi vastaus. Ja toinen vielä: ennen ei ymmärretty ihmisen ja yhteisöjen syvätasoista paljoakaan, toisin kuin nykyään. Ja vielä huomautus: terapia ja psykoterapia ovat eri asioita!
Sodat ja vaikeat vuodet teki sitkeäksi kansan...puhallettiin yhteiseen hiileen eikä nokittu työttömiä...eikä silloin ollu sipilääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykyaikana tarve lisääntynyt, ihmiset hukassa itsensä kanssa enempi kuin aiemmin ? Onko tarve lisääntynyt vai ei? Kuinka ennen (kyseistä ammattikuntaa) ihmiset pärjäsivät?
Ennenvanhaan ihmisillä ei ollut aikaa rypeä itsesäälissä ja murehtia sanoiko äiti silloin kun olin 6 pahasti vai ei.
Toiset äidit myös mm. lyövät ja potkivat lapsiaan, jotkut äidit myrkyttävät sikiönsä esim. alkoholilla jne.: äitien lapsiinsa kohdistamat pahoinpitelykonstit ovat monet!
Vierailija kirjoitti:
Sodat ja vaikeat vuodet teki sitkeäksi kansan...puhallettiin yhteiseen hiileen eikä nokittu työttömiä...eikä silloin ollu sipilääkään.
Sotatraumat ovat vaikuttaneet moneen sukupolveen, vielä nykyaikanakin. Kyllä kriisi- tai psykoterapia olisi sovtaveteraaneillekin tehnyt hyvää ja antanut monelle paljon paremman lapsuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syitä lienee monia...
Yksi niistä on medikalisaatio: ihmiseloon kuuluvat ongelmat, jotka aiempina vuosikymmeninä on nähty normaaleina kärsimyksinä ja epävarmuustekijöinä, on nykyään sanoitettu sairauksiksi ja häiriöiksi, joihin ihminen tarvitsee terapiaa tai lääkitystä.
Toinen syy on varmaan, että yhteiskuntamme on monimutkaisempi. Esim. tavalliselle nuorelle tarjotaan valtava määrä erilaisia elämänpolkuja ja uravaihtoehtoja, ja lisäksihänen tulee jatkuvasti sopeutua muutoksiin tai olla valmiudessa niihin. Hän on toki itse vastuussa valinnoistaan. Ennenvanhaan ihmisen suku ja syntyperäinen asema määräsivät normaalisti suurin piirtein hänen elämänpolkunsa alusta loppuun asti.
Pariterapia, yksilöterapia, lyhyttarapia ja intensiiviterapia plus traumaterapia, hahmoterapia ja taideterapia.
Voiko ihminen terapoida itsensä terveeksi ja miten se psyykkinen terveys sitten määritellään ja kenen toimesta Täytyy lähteä olettamuksesta että hän kuka määrittää psyykkisen terveyden edustaa itse maksimaalista psyykkistä tasapainoa? Vaikea ammatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaivaako nykyään diagnosointipakko, löytyy aina sopiva diagnoosi hyllyltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodat ja vaikeat vuodet teki sitkeäksi kansan...puhallettiin yhteiseen hiileen eikä nokittu työttömiä...eikä silloin ollu sipilääkään.
Sotatraumat ovat vaikuttaneet moneen sukupolveen, vielä nykyaikanakin. Kyllä kriisi- tai psykoterapia olisi sovtaveteraaneillekin tehnyt hyvää ja antanut monelle paljon paremman lapsuuden.
No tätähän emme voi faktaksi todentaa. Saattaahan olla että terapointi olisi pahentanut sotatraumoja, kuka tietää tai ollut plus miinus nolla noin kokonaisvaltaisen karmeuden (sota) kokijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Medikalisaatio lienee päivän sana ja terapioita on hyvä kyseenalaistaakin. Toisaalta en ymmärrä sanontaa "ennen pärjättiin ilmankin". Miten niin pärjättiin? Olisiko perheväkivallalla, alkoholismilla ja kaikenlaisella sadismilla jotain tekemistä mielenterveyden ongelmien kanssa? Ikään kuin terapialla hoidettaisiin vain kaikenlaista kevyttä alakuloa ja vatvottaisiin liikaakin elämän pieniä nyansseja. Kyllä monilla ihmisillä on sukupolvesta toiseen "periytyneitä" vakaviakin ongelmia; kas kun ei ole aiemmin hoidettu, kun on pärjätty vaan. Minä annan aplodit, jos joku uskaltaa ottaa härkää sarvista, eikä vain hyssytellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodat ja vaikeat vuodet teki sitkeäksi kansan...puhallettiin yhteiseen hiileen eikä nokittu työttömiä...eikä silloin ollu sipilääkään.
Sotatraumat ovat vaikuttaneet moneen sukupolveen, vielä nykyaikanakin. Kyllä kriisi- tai psykoterapia olisi sovtaveteraaneillekin tehnyt hyvää ja antanut monelle paljon paremman lapsuuden.
Mitkä ihmeen sotatraumat? Kyllä isäni toisinaan turisi sotajuttuja naapurin ukkojen kanssa mutta ei minusta heillä kellään mitään traumoja ollut, eikä puolisoillaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodat ja vaikeat vuodet teki sitkeäksi kansan...puhallettiin yhteiseen hiileen eikä nokittu työttömiä...eikä silloin ollu sipilääkään.
Sotatraumat ovat vaikuttaneet moneen sukupolveen, vielä nykyaikanakin. Kyllä kriisi- tai psykoterapia olisi sovtaveteraaneillekin tehnyt hyvää ja antanut monelle paljon paremman lapsuuden.
Mitkä ihmeen sotatraumat? Kyllä isäni toisinaan turisi sotajuttuja naapurin ukkojen kanssa mutta ei minusta heillä kellään mitään traumoja ollut, eikä puolisoillaankaan.
No he ovat sitten selvinneet vähemmällä. Onneksi olkoon. Älä luule ettei muilla ole ollut traumoja. Sekin on varmasti vaikuttanut kotona oleviin naisiin, jos paljon suvun miehiä on kaatunut sodassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sodat ja vaikeat vuodet teki sitkeäksi kansan...puhallettiin yhteiseen hiileen eikä nokittu työttömiä...eikä silloin ollu sipilääkään.
Sotatraumat ovat vaikuttaneet moneen sukupolveen, vielä nykyaikanakin. Kyllä kriisi- tai psykoterapia olisi sovtaveteraaneillekin tehnyt hyvää ja antanut monelle paljon paremman lapsuuden.
No tätähän emme voi faktaksi todentaa. Saattaahan olla että terapointi olisi pahentanut sotatraumoja, kuka tietää tai ollut plus miinus nolla noin kokonaisvaltaisen karmeuden (sota) kokijoille.
Aiheesta on saatavilla faktaa. Psykiatrinen hoito sodan aikana oli riittämätöntä, ja sodan jälkeen miehet jätettiin oman onnensa nojaan. Lopputuloksena oli mm. runsasta alkoholin käyttöä, jopa alkoholismia, sekä erityisesti suurten ikäluokkien kokoemaa henkistä ja fyysistä perheväkivaltaa.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/murtuneet-mielet-suomi-vieritt…
http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000004895037.html
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/suomalaisissa-edelleen-soda…
https://yle.fi/uutiset/3-9206714
Linkkien jutut liittyvät Ville Kivimäen kirjaan Murtuneet mielet. Näistä aukeaa täysin toisenlainen kuva sodasta kuin se aiempi mielikuva yhteen hiileen puhaltamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Medikalisaatio lienee päivän sana ja terapioita on hyvä kyseenalaistaakin. Toisaalta en ymmärrä sanontaa "ennen pärjättiin ilmankin". Miten niin pärjättiin? Olisiko perheväkivallalla, alkoholismilla ja kaikenlaisella sadismilla jotain tekemistä mielenterveyden ongelmien kanssa? Ikään kuin terapialla hoidettaisiin vain kaikenlaista kevyttä alakuloa ja vatvottaisiin liikaakin elämän pieniä nyansseja. Kyllä monilla ihmisillä on sukupolvesta toiseen "periytyneitä" vakaviakin ongelmia; kas kun ei ole aiemmin hoidettu, kun on pärjätty vaan. Minä annan aplodit, jos joku uskaltaa ottaa härkää sarvista, eikä vain hyssytellä.
Mainitsin edellä medikalisaation yhtenä syynä, mutta en suinkaan sanonut, että "ennen pärjäiltiin ilmankin" tai että se, miten ennenvanhaan oli, olisi kokonaisuudessaan toivottavaa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyaikana moni löytää itsestään ongelmia, koska etsii niitä. Nykykulttuurissamme on (aiempaan eli vuosikymmenten takaiseen verrattuna) paljon elementtejä, jotka ohjaavat itsetutkiskeluun. Yksilöiltä kysytään kysymyksiä heidän sisäisestä elämästään, minuudestaan, identiteetistään, henkilökohtaisista arvoistaan... Jotkut hakeutuvat herkästi psykoterapiaan tällaisessa tilanteessa. He ahdistuvat, kun eivät osaa vastata tai löytävät pelkkiä ristiriitoja itsetutkiskeluissaan.
Tämä on kuitenkin vain yksi syy. On muitakin.
Koska ihmiset ymmärtävät etteivät tarvitse kärsiä; apua on saatavilla.
Ei ole häpeällistä käydä terapiassa.
Lainaten psykologi-serkkuni: "ainoastaan terveitä ihmisiä käyvät terapiassa, muut eivät ymmärrä että heidän pitäisi."
Ennenvanhaan ihmisillä ei ollut aikaa rypeä itsesäälissä ja murehtia sanoiko äiti silloin kun olin 6 pahasti vai ei.