Tiedoksi vanhemmille: lapsettomuudesta on minulle paljon hyötyä, mutta se ei ole syy, miksi olen lapseton
Monet vanhemmat kritisoivat vapaaehtoisesti lapsettomia itsekkiksi ja pinnalliseksi, koska heidän mukaansa me jätämme lapset tekemättä, jotta meillä olisi olisi paremmin mahdollisuuksia kutoa sukkaa tai juosta baareissa. Tässä menevät kuitenkin sekaisin lapsettomuuden SYYT ja lapsettomuuden HYÖDYT.
Se, ettei tarvitse heräillä yöllä, on enemmän vapaa-aikaa, voi harrastaa vapaasti, käyttörahaa on enemmän jne. ovat mukavia bonuksia, mutta eivät ne voita lapsettomuuden kannalle ketään, joka palavasti haluaa lapsia. Todellinen syy olla hankkimatta lapsia on melkein aina se, ettei ole halua hankkia lapsia.
Minulla ei ole hevosta, ja vaikka on kivaa, ettei minun tarvitse juosta tallilla ja maksaa eläinlääkäripalkkioita, en minä niiden vuoksi ole hevoseton. Minua ei vain hevostelu kiinnosta yhtään, niin kuin ei lapsiperhe-elämäkään kiinnosta.
Kommentit (659)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta: oletko liberaali, punavihreä, homoliittojen yms. kannattaja?
Mainitsen vielä, miksi heitin tällaisen. Itselläni on paljon naispuolisia tuttuja, jotka ovat veloja. He ovat myös poliittisesti liberaaleja. Viime aikoina olen tutustunut myös useisiin konservatiivisiin kristittyihin. Heillä taas on ihanteena iso lapsiluku.
En ole mikään yhteiskuntatieteilijä enkä ole koskaan ymmärtänyt sitä, kun monet tutkijat väittävät nuoremmista sukupolvista tulevan vanhempia konservatiivisempia. Mutta ilmeisesti kyse ei ole siitä, että he olisivat konservatiivisempia kuin omat vanhempansa. Nykyään vain lapsia syntyy enemmän uskovaisille/konservatiiveille, kun taas liberaaleista suuri osa on veloja tai hankkii 1-2 lasta. Esim. eräs 9 lapsen äiti sanoi kerran, että ei se mitään vaikka Tahdon2013 meni läpi, koska lapsissa on tulevaisuus ja asiat muuttuvat... Eli saattaa se vihreiden nousukiito vielä loppua.
Omassa tuttavapiirissä veloja on lähes kaikki, ja heistä löytyy monenlaista poliittista näkemystä. Yksi, jolla on lapsi on käsittääkseni maltillinen arvoneutraali, talousoikeistolainen kaveri, ei uskonnollinen. Yksi, joka kovasti haluaisi lapsen, on kyllä selkeästi porukan konservatiivisin tyyppi, hänkään ei ole uskonnollinen, mutta esimerkiksi rasistisia ja sovinistisia ilmaisuja häneltä usein kuulee, ja hän vastustaa sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.
Veloista taas löytyy ihan kaikkea Vihreiden kannattajista Perussuomalaisten jäseneen. Mainittakoon, että suurin osa näistä ihmisistä on tosin miehiä.
Mielestäni tämä on aika mielenkiintoinen aihe, siis se, miten poliittinen suuntautuminen tai uskonto korreloi lapsiluvun/lapsihaaveiden kanssa. Ainakin Suomen muslimit saavat paljon lapsia, mutta se voi olla enemmän kulttuuri- kuin uskontokysymys, vaikea on sanoa.
Tiedän arkkikonservatiivin joka on vela. Hän on katolinen pappi. On hyötynyt paljon valinnastaan, mutta uskon kyllä ettei ole hyötyjen takia sitä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka en jaksanutkaan puolen välin jälkeen enää ketjua lukea niin oli silmiä avaavaa huomata että syy on siinä että vela pelkää elämää. Tai inhoo omia vanhempiaan. Tosin olen aina ollut sitä mieltä että yläkerrassa kyllä tiedetään kenen geenit kannattaa levittää.
"Vela pelkää elämää. Tai inhoo omia vanhempiaan"? Selvä juttu, sinusta nainen ei elä elämäänsä niin kauan kunnes on lapsia. Mahtoi olla tuskainen elämä, kunnes sait omat muksusi, että sait sisältöä elämääsi. Säälittävää.
En ole koskaan halunnut lapsia ja olen nyt 36-vuotias. En ole myöskään koskaan kokenut jääväni mistään paitsi. Minulla on hyvä parisuhde, kaunis koti, mukava työ, aikaa ja rahaa harrastaa sekä ihana koira, jonka kanssa ehdin liikkua paljon luonnossa. Olen onnellinen. Onneksi tuttavapiiriini kuuluu vain ihmisiä, jotka ymmärtävät myös toisenlaisia tapoja elää, vaikka suurimmalla osalla ystävistäni on lapsia ja nauttivat vanhemmuudestaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrys, että mistä on jäänyt paitsi. Sori nyt vaan, mut se iskeytyy vasta paljon myöhemmin, sitten kun se ei ole enää mahdollista. Niinhän se aina menee. Olen keskustellut vanhempien ihmisten kanssa ja ne ovat olleet koskettavia keskusteluja. Lapset avaa ikkunan tuntemattomaan: maailmaan, josta et tiennyt mitään (en puhu nyt leluliikkeistä ja vaipanvaihdosta): vastuu, oma ego ja kasvu paremmaksi ihmiseksi, uusi sukupolvi, joka on taitavampi kuin itse oli ja oppii asioita aikaisemmin, sen seuraaminen, että mikä hänestä kasvaa ja millaiseksi kehittyy <3 sen lisäksi et tule koskaan tietämään sellaisia ihmiskunnan salaisuuksia, kuin lastenhankinnan myötä pääset tietämään. Että mistä ihminen on tullut, kehittynyt, näet koko evoluutiokaaren omin silmin(!!!) vedessäelijästä, hännällisestä, ihmiseksi ja synnytyksen jlk apunavaihe, neanderthalivaihe jne. Se oli minusta elämää suurempaa. En ole ikinä ollut niin lähellä elämää itseään ja tuntenut olevani niin lähellä muita naaraita, kuin vastasyntyneen kanssa. Ja valta! Äitiys antoi minulle valtaa. Äitiä ei voida sivuuttaa, työntää syrjään, pitää höpöhöpö hempukkana. Ja tästä olen myös kiitollinen.
Tutkitusti ei iske. Tutkitusti lapsettomat on kautta ikänsä elämäänsä tyytyväisempiä kuin perheelliset, paitsi isovanhempi-ikään tullessa, jolloin lapselliset pääsee edelle. Kokonaisuutena onnellisempi elämä on lapsettomalla.
Mua kiinnostaa, miten nuo käyrät muuttuu nyt kun maailmasta tulee epävakaa ja nykyisten lasten mahdollisuudet menestyä tai edes elää turvassa katoavat. Itse juuri siksi jätän lapset hankkimatta etten kestäisi hädän ja kaaoksen keskellä vielä sitä huolta ja vastuuta, että olen tuonut lapseni tällaiseen maailmaan.
Oletko miettinyt niitä jotka oikesti haluavat lapsia mutta eivät esim.sairauksien ym.seurauksien kautta voi saada ja hankkia niitä lapsia ja sen perheen. Jotkut joutuvat miettimään näitä tällaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei vakuuta kenenkään lausuma "ei kiinnosta" ilman perusteluja. Tämä koskee siis kaikkia asioita, niin hevosharrastusta, postimerkkeilyä kuin lapsien hankkimistakin. Kaiken takana on aina jokin syy, ja se syy on mielenkiintoisempi kuin lausahdus "ei kiinnosta".
Ja lastenhankinnan kyseessä ollessa ne syyt eivät ikinä ole riittäviä. Siksi on äärettömän rasittavaa selostaa niitä aina yhä uudelleen ja käydä vänkäyskeskustelua siitä, miten mikäkin yksittäinen syy on ihan turha ja perätön.
Esimerkiksi näin:
Ei kiinnosta lastenteko, koska...
... lapset haisevat mielestäni pahalta (kyllä kaikkeen tottuu! Pikkulapsiaika on nopeasti ohi)
... lapset ovat mielestäni rasittavia (kyllä omat lapset on aina ihania!)
... palkkani on niin pieni, että en pystyisi tarjoamaan lapselle kunnollista elämää (kyllä yhteiskunta auttaa!)
... en ole löytänyt kumppania, jonka kanssa lapsen tekisin (olet vaan liian nirso! aina löytyy joku!)
jne.
Hevosen hankinnassa taas perustelut riittävät. Ei kiinnosta hankkia hevosta, koska...
... hevoset haisevat mielestäni pahalta.
... hevosiin menee liikaa aikaa, rasittavaa siis.
... palkkani ei riitä hevosen kuluihin.
... en osaa ratsastaa.
... jne.
Yhtäkkiä nuo ovatkin ihan hyviä syitä.
Onhan se aika raflaavaa ja provosoivaa sanoa lapsiperheelliselle, että hänen lapsensa ovat haisevia ja ärsyttäviä. Jokainen saa toki näin ajatella, mutta eihän yleensä sivistynyt ihminen muutenkaan käy haukkumaan toisen elämää. Tuskin sille hevosen omistajallekaan avaudut, että haiset hevosenpaskalle, elukkasi ovat minusta typeriä rahareikiä ja koko elämäntapasi on järjetön.
Pätee myös toisin päin. Typerää sanoa, että lapsettoman elämä olisi tyhjää jne. kun hän on järjestänyt elämänsä juuri sellaiseksi kuin haluaa
Aloituksella on tässä vaiheessa yli 600 yläpeukkua, joten vapaehtoinen lapsettomuus näyttää kyllä suurimmalle osalke ihan ok:lta ja ymmärrettävältä tavalta järjestää elämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta: oletko liberaali, punavihreä, homoliittojen yms. kannattaja?
Mites ne homoliitot vaikuttaa sun elmääsi, tuli mieleen että sinun ois aika tulla kaapista.
Mun mielestä jokaisella on oikeus päättää itse tästä asiasta, eikä sitä tarvitse perustella muille. Hullulta tuntuu, miksi vapaaehtoinen lapsettomuus olisi sen itsekkäämpää kuin vapaaehtoinen perheellisyyskään. Molemmat valinnat tehdään mielestäni jollain tasolla itsekkäistä syistä. Jos tuntee vahvasti, ettei lapsiperhearki ole sitä mitä elämältään toivoo, niin minusta on tosi hyvä, että sille on olemassa vaihtoehtoja. Sama myös toisin päin.
T. Suurperheen äiti
Vierailija kirjoitti:
Oletko miettinyt niitä jotka oikesti haluavat lapsia mutta eivät esim.sairauksien ym.seurauksien kautta voi saada ja hankkia niitä lapsia ja sen perheen. Jotkut joutuvat miettimään näitä tällaisia asioita.
Mutta silloinhan kysymys ei ole valinnasta, vapaaehtoisesta lapsettomuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrys, että mistä on jäänyt paitsi. Sori nyt vaan, mut se iskeytyy vasta paljon myöhemmin, sitten kun se ei ole enää mahdollista. Niinhän se aina menee. Olen keskustellut vanhempien ihmisten kanssa ja ne ovat olleet koskettavia keskusteluja. Lapset avaa ikkunan tuntemattomaan: maailmaan, josta et tiennyt mitään (en puhu nyt leluliikkeistä ja vaipanvaihdosta): vastuu, oma ego ja kasvu paremmaksi ihmiseksi, uusi sukupolvi, joka on taitavampi kuin itse oli ja oppii asioita aikaisemmin, sen seuraaminen, että mikä hänestä kasvaa ja millaiseksi kehittyy <3 sen lisäksi et tule koskaan tietämään sellaisia ihmiskunnan salaisuuksia, kuin lastenhankinnan myötä pääset tietämään. Että mistä ihminen on tullut, kehittynyt, näet koko evoluutiokaaren omin silmin(!!!) vedessäelijästä, hännällisestä, ihmiseksi ja synnytyksen jlk apunavaihe, neanderthalivaihe jne. Se oli minusta elämää suurempaa. En ole ikinä ollut niin lähellä elämää itseään ja tuntenut olevani niin lähellä muita naaraita, kuin vastasyntyneen kanssa. Ja valta! Äitiys antoi minulle valtaa. Äitiä ei voida sivuuttaa, työntää syrjään, pitää höpöhöpö hempukkana. Ja tästä olen myös kiitollinen.
Tutkitusti ei iske. Tutkitusti lapsettomat on kautta ikänsä elämäänsä tyytyväisempiä kuin perheelliset, paitsi isovanhempi-ikään tullessa, jolloin lapselliset pääsee edelle. Kokonaisuutena onnellisempi elämä on lapsettomalla.
Mua kiinnostaa, miten nuo käyrät muuttuu nyt kun maailmasta tulee epävakaa ja nykyisten lasten mahdollisuudet menestyä tai edes elää turvassa katoavat. Itse juuri siksi jätän lapset hankkimatta etten kestäisi hädän ja kaaoksen keskellä vielä sitä huolta ja vastuuta, että olen tuonut lapseni tällaiseen maailmaan.
Sinutkin on ilmeisesti joku tuottanut edesvastuttomasti tähän kamalan pelottavaan maailmaan? Oletko jo reklamoinut toimittajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka en jaksanutkaan puolen välin jälkeen enää ketjua lukea niin oli silmiä avaavaa huomata että syy on siinä että vela pelkää elämää. Tai inhoo omia vanhempiaan. Tosin olen aina ollut sitä mieltä että yläkerrassa kyllä tiedetään kenen geenit kannattaa levittää.
"Vela pelkää elämää. Tai inhoo omia vanhempiaan"? Selvä juttu, sinusta nainen ei elä elämäänsä niin kauan kunnes on lapsia. Mahtoi olla tuskainen elämä, kunnes sait omat muksusi, että sait sisältöä elämääsi. Säälittävää.
Luepa ketjua. Mitä tehdä kun ei oo takaporttia yms? PS. mistä tiedät onko mulla lapsia...
Nyt kun oma lapsi on jo itsenäistymässä, tässä alkaa tuntua siltä, että voi syödä kakun ja myös säästää sen. Pikkulapsiaika oli melko lyhyt ja tykkäsin siitäkin, vaikka välillä se oli puuduttavaa ja raskasta. Koululaisen kasvua ja kehittymistä oli hienoa seurata ja lapsesta ei tässä vaiheessa ollut enää niin paljon vaivaa, alkoi jo olla apuakin kun osallistui kotitöihin. Ja paljon mukavaa seuraa, mielenkiintoisia keskusteluja on matkan varrella käyty. Teinivuosien lopulla alkoi jo tulla vähän tuskaa, että eikö tämä rahanmeno koskaan lopu. Mutta nyt alkaa jo pikku hiljaa helpottaa sen osalta kun lapsi opiskelee ja on osa-aikaisesti oman alansa töissä. Tässähän alkaa olla jo sellainen melko huoleton ja rahakaskin olo! Miehen kanssa ollaan kahdestaan ja meno alkaa olla vähän sellaista dinkkutyylistä, melkeinpä lipsahtaa kulutusjuhlan puolelle. On rahaa ja vapaa-aikaa ihan riittävästi, mutta silti se oma, aikuistunut lapsi on olemassa ja on taustalla ajatuksissamme sellaisena jatkumona, että joku korjaa meidän jälkeisen sadon eikä mene perintö valtiolle tai muuhun humputukseen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun oma lapsi on jo itsenäistymässä, tässä alkaa tuntua siltä, että voi syödä kakun ja myös säästää sen. Pikkulapsiaika oli melko lyhyt ja tykkäsin siitäkin, vaikka välillä se oli puuduttavaa ja raskasta. Koululaisen kasvua ja kehittymistä oli hienoa seurata ja lapsesta ei tässä vaiheessa ollut enää niin paljon vaivaa, alkoi jo olla apuakin kun osallistui kotitöihin. Ja paljon mukavaa seuraa, mielenkiintoisia keskusteluja on matkan varrella käyty. Teinivuosien lopulla alkoi jo tulla vähän tuskaa, että eikö tämä rahanmeno koskaan lopu. Mutta nyt alkaa jo pikku hiljaa helpottaa sen osalta kun lapsi opiskelee ja on osa-aikaisesti oman alansa töissä. Tässähän alkaa olla jo sellainen melko huoleton ja rahakaskin olo! Miehen kanssa ollaan kahdestaan ja meno alkaa olla vähän sellaista dinkkutyylistä, melkeinpä lipsahtaa kulutusjuhlan puolelle. On rahaa ja vapaa-aikaa ihan riittävästi, mutta silti se oma, aikuistunut lapsi on olemassa ja on taustalla ajatuksissamme sellaisena jatkumona, että joku korjaa meidän jälkeisen sadon eikä mene perintö valtiolle tai muuhun humputukseen.
Minäminäminäminunlapsiminunperintöminäminäminä...
Vielä pitäisi ymmärtää, miksi ap:lle on niin tärkeetä ilmaista tämä asia ihmisille, joilla on lapsia. On ihan yksi lysti, miksi ap ei lapsia tee, etenkin täysvieraille, vanhemmuuden valinneille. Omapahan on asiansa, ja tappionsa.
Toisekseen syy "ei vaan haluu" ei välttämättä ole se juurisyy. Ei ole mitään vikaa tunnustaa, että on mukavuudenhaluinen laiskeliini tai pelkää, jos se kerran on totuus.
En myöskään niele vatsaan saakka sitä koukkua, että koska itsellä on ollut kurja lapsuus ja pasket kännikala-hakkaaja-vähättelijät vanhempina, ei voi hankkia omaa perhettä. Voi itse päättää olla toisenlainen vanhempi. Jokainen vastaa omasta käytöksestään, ei muiden.
Mistä pystyy päättelemään että joku on vela?
Niinpä. Vela on uusi vegaani.
En viitsinyt lukea tätä kuin ensimmmäisen sivun, joten kenties tämän on joku sinulle jo sanonut:
TIEDOKSI SINULLE: suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta yhtään mietiskellä, miksi joku tekee tai ei tee lapsia. Siis sinunkaan ei tässä tarvitse TIEDOTELLA yhtään mitään nimenomaan lapsia hankkineille ihmisille. Sinullahan oli nyt viestissäsi selkeästi määritelty kohderyhmä.
Eli kuvittelet näiden äitien ja isien miettivän kovastikin sinun ja muiden lapsettomien lapsettomuutta. Eli sitä, että sinua ja muita vastaavia ei kiinnosta lapsiperhe-elämä. Ikään kuin näitä vanhempia kiinnostaisi sinun lapseton elämäsi?
Please, älkää "tiedotelko." Siitä ei tule kuin se johtopäätös, että kovasti toivoisit, että sinun lapsettomuutesi olisi heidän mielestään jotain sellaista, kuin että "et ole saanut sopivaa miestä isäksi," tai että "et uskalla tehdä lasta, kun olet niin pienituloinen" tai "olet viettänyt liian hurjaa seksielämää ja sen takia saanut klamydian ja se aiheuttanut lapsettomuuden" tai jotain tällaista. Kuvittelet ilmeisesti, että kukaan heistä ei voi mitenkään ymmärtää sitä, että joku ei haluaisi lapsia. Ja nyt sitten isosti siitä heille teit oikein tiedotteen.
Höpön pöpö. Kautta aikojen on ollut ihmisiä, jotka ei ole halunneet tulla vanhemmiksi. Minäkin tunnen tässä elämäni varrella jo varmaan satoja. Joten tiedotteesi meni metsään.
Velat ja vegaanit julistavat pelastustaan.... en halua kuunnella, ei kiinnosta yhtään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta: oletko liberaali, punavihreä, homoliittojen yms. kannattaja?
Kannatan tasa-arvoista kohtelua ja ihmisoikeuksia kaikille, kyllä. -ap
Hyvä juttu! Terveisin konservatiivi, joka kannattaa lain muuttamista takaisin perinteiseksi, ja aikoo itse hankkia vielä monta lasta :)
Yleinen asenneilmapiiri vaikuttaa loppupeleissä enemmän kuin vanhempien omien arvojen tuputus. Lapsesi saattaa olla homoseksuaali ja äärivanhoillistenkin perheiden lapset saavat kyllä ihan ajankohtaiset tiedot heille kuuluvista oikeuksista. Tunnen lukuisia nuoria aikuisia, joilla on mennyt välit heidän konservatiivisten/uskovaisten vanhempien takia, ja se on surullista seurattavaa. Vaikka lapsi olisi itse hetero, tähän välien rikkoutumiseen voi riittää sekin, että joku lapsen tärkeä ystävä on homo tai lesbo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrys, että mistä on jäänyt paitsi. Sori nyt vaan, mut se iskeytyy vasta paljon myöhemmin, sitten kun se ei ole enää mahdollista. Niinhän se aina menee. Olen keskustellut vanhempien ihmisten kanssa ja ne ovat olleet koskettavia keskusteluja. Lapset avaa ikkunan tuntemattomaan: maailmaan, josta et tiennyt mitään (en puhu nyt leluliikkeistä ja vaipanvaihdosta): vastuu, oma ego ja kasvu paremmaksi ihmiseksi, uusi sukupolvi, joka on taitavampi kuin itse oli ja oppii asioita aikaisemmin, sen seuraaminen, että mikä hänestä kasvaa ja millaiseksi kehittyy <3 sen lisäksi et tule koskaan tietämään sellaisia ihmiskunnan salaisuuksia, kuin lastenhankinnan myötä pääset tietämään. Että mistä ihminen on tullut, kehittynyt, näet koko evoluutiokaaren omin silmin(!!!) vedessäelijästä, hännällisestä, ihmiseksi ja synnytyksen jlk apunavaihe, neanderthalivaihe jne. Se oli minusta elämää suurempaa. En ole ikinä ollut niin lähellä elämää itseään ja tuntenut olevani niin lähellä muita naaraita, kuin vastasyntyneen kanssa. Ja valta! Äitiys antoi minulle valtaa. Äitiä ei voida sivuuttaa, työntää syrjään, pitää höpöhöpö hempukkana. Ja tästä olen myös kiitollinen.
Jopa kuulostaakin henkisesti kasvaneen ihmisen puheilta. En toisaalta enää yhtään ihmettele, miksi niin monet äidit ovat aggressiivisia minä ja mun lapset -jyrääjiä.
Velat julistamassa valintojaan Vauva lehden palstalla jaksaa hämmästyttää yhä uudelleen. Oletteko jo kokeilleet TM:n tai Cosmopolitanin keskustelusivuja?
Et ymmärrä, että lapsettomuus ja syntyvyyden lasku sekä niiden taustasyyt liittyvät myös vauva-aiheeseen.
Velat julistamassa valintojaan Vauva lehden palstalla jaksaa hämmästyttää yhä uudelleen. Oletteko jo kokeilleet TM:n tai Cosmopolitanin keskustelusivuja?