Aaaah viikonloppu "kotona". Hirveätä huomata miten tänne jääneet on yhä kiinni peruskoulun ja lukion aikaisissa kuvioissa

Niin, tuolla sanottiin, että puolet helsinkiläisistä muuttaa pois, mutta nämähän muuttavat suurimmaksi osaksi Espooseen tai Vantaalle. Minusta kyllä kuvaavampi olisi luku, joka kertoisi, miten paljon pk-seudulta muutetaan pois. Tämä luku ei taida kovin suuri olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just hesarissa oli, että 2/3 jää kotiseudulleen. Meinas tulla aamukahvit näppikselle. No, eipä siinä jos jäävät, mutta se tietysti nyppii, että eivät tiedä mistä jäävät paitsi. Parempihan se olisi edes käydä katsomassa muualla ja sitten palata kotiseudulle jos se olisi se mieluisin vaihtoehto. Nyt elävät hiukan omassa irrallisessa maailmassaan ja asioiden jäsentäminen on vähän hankalaa kun heillä on jollain tapaa "itsekeskeinen" ajattelutapa.

Mun isä ja äiti ovat asuneet ikänsä pikkukaupungissa ja nyt 60-vuotiaana ovat muuttamassa isoon kaupunkiin kun on rohkeutta kerätty jo vuosi kausia. 

Helsinkiläiset ei uskalla muuttaa kotoaan, sehän selittää koko tuon jutun. Mitä pienempi paikkakunta, sitä varkemmin sen asukkaat uskaltavat muuttaa muualle, vaikka lopulta palaisivat takaisin. Mutta helsinkiläinen ei uskalla edes Töölöstä Hakaniemeen hakeutua.

Ap:n tavoin olen havainnut omissa helsinkiläistutuissa, että he ovat jumiutuneet siihen teini-iän elämään: samat baarit, samat kaupat, samat harratukset ja harrastusporukat jne. Ei mitään uskallusta kokeilla uutta, makumieltymykset vaatteissa ja ruuassa on samoja kuin 18v iässä. Ja auta armias jos se "oma kampaaja" muuttaa muualle niin alkaa itku siitä, että kuka hiukseni nyt laittaa.

Hesalaiset ei uskalla, huutonaurua. Miksi lähtisivät heikentämään elämäänsä? Toisekseen siinä jutussa landet jäivät useammin synnyinkuntaansa, kuin helsinkiläiset.

Helsingissä on korkeampi työttömyysprosentti kuin monessa maalaiskunnassa ja Helsingissä kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa pelkkää asumistukea ja työttömyysetuutta yli 30 000 e vuodessa. Siihen päälle harkinnanvarainen toimeentulotuki, joten miksi ihmeessä sieltä muuttaisikaan pois, kun tekemättä mitään saa enemmän käyttörahaa kuin keskituloinen työssäkäyvä perhe.

Lehtijutussa kerrottii, että Etelä-Savossa eli landella (?) vain53,5 % asuu yhä synnyinmaakunnassaan. Kumpi siis on isompi osuus: Uudenmaan 84 % vai Etelä-Savon 53,5%? Sinun mielestäsi 84 on pienempi kuin 53,5, mikä kertoo joko sinun huonosta koulumenestyksestäsi tai siitä, että peruskoulu on Helsingissä aikaa sitten epäonnistunut tehtävässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just hesarissa oli, että 2/3 jää kotiseudulleen. Meinas tulla aamukahvit näppikselle. No, eipä siinä jos jäävät, mutta se tietysti nyppii, että eivät tiedä mistä jäävät paitsi. Parempihan se olisi edes käydä katsomassa muualla ja sitten palata kotiseudulle jos se olisi se mieluisin vaihtoehto. Nyt elävät hiukan omassa irrallisessa maailmassaan ja asioiden jäsentäminen on vähän hankalaa kun heillä on jollain tapaa "itsekeskeinen" ajattelutapa.

Mun isä ja äiti ovat asuneet ikänsä pikkukaupungissa ja nyt 60-vuotiaana ovat muuttamassa isoon kaupunkiin kun on rohkeutta kerätty jo vuosi kausia. 

Helsinkiläiset ei uskalla muuttaa kotoaan, sehän selittää koko tuon jutun. Mitä pienempi paikkakunta, sitä varkemmin sen asukkaat uskaltavat muuttaa muualle, vaikka lopulta palaisivat takaisin. Mutta helsinkiläinen ei uskalla edes Töölöstä Hakaniemeen hakeutua.

Ap:n tavoin olen havainnut omissa helsinkiläistutuissa, että he ovat jumiutuneet siihen teini-iän elämään: samat baarit, samat kaupat, samat harratukset ja harrastusporukat jne. Ei mitään uskallusta kokeilla uutta, makumieltymykset vaatteissa ja ruuassa on samoja kuin 18v iässä. Ja auta armias jos se "oma kampaaja" muuttaa muualle niin alkaa itku siitä, että kuka hiukseni nyt laittaa.

Juttu ei siis ole maksumuurin takana. Kannattaa lukea se ennen kuin keksii faktat hatustaan.

Jutussa kerrotaan aika lailla selkeästi, että 84% uusmaalaisista asuu yhä syntymämaakunnassaan. Missä maakunnassa sijaitsee Helsinki? Aivan oikein, Uudellamaalla, ja se on todellakin se maakunta, josta tuon lehtijutun mukaan ei uskalleta muuttaa muualle.

Eiköhän se johdu ihan siitä ettei sieltä tarvitse muuttaa pois koska töitä riittää. Moni muista maakunnista ei haluaisi muuttaa mutta pakko jos haluaa töitä tehdä

No niin. Miksi sitten maalaisten kohdalla puhutaan jämähtämisestä, mutta kaupunkilaisten kohdalla ei? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just hesarissa oli, että 2/3 jää kotiseudulleen. Meinas tulla aamukahvit näppikselle. No, eipä siinä jos jäävät, mutta se tietysti nyppii, että eivät tiedä mistä jäävät paitsi. Parempihan se olisi edes käydä katsomassa muualla ja sitten palata kotiseudulle jos se olisi se mieluisin vaihtoehto. Nyt elävät hiukan omassa irrallisessa maailmassaan ja asioiden jäsentäminen on vähän hankalaa kun heillä on jollain tapaa "itsekeskeinen" ajattelutapa.

Mun isä ja äiti ovat asuneet ikänsä pikkukaupungissa ja nyt 60-vuotiaana ovat muuttamassa isoon kaupunkiin kun on rohkeutta kerätty jo vuosi kausia. 

Helsinkiläiset ei uskalla muuttaa kotoaan, sehän selittää koko tuon jutun. Mitä pienempi paikkakunta, sitä varkemmin sen asukkaat uskaltavat muuttaa muualle, vaikka lopulta palaisivat takaisin. Mutta helsinkiläinen ei uskalla edes Töölöstä Hakaniemeen hakeutua.

Ap:n tavoin olen havainnut omissa helsinkiläistutuissa, että he ovat jumiutuneet siihen teini-iän elämään: samat baarit, samat kaupat, samat harratukset ja harrastusporukat jne. Ei mitään uskallusta kokeilla uutta, makumieltymykset vaatteissa ja ruuassa on samoja kuin 18v iässä. Ja auta armias jos se "oma kampaaja" muuttaa muualle niin alkaa itku siitä, että kuka hiukseni nyt laittaa.

Hesalaiset ei uskalla, huutonaurua. Miksi lähtisivät heikentämään elämäänsä? Toisekseen siinä jutussa landet jäivät useammin synnyinkuntaansa, kuin helsinkiläiset.

Helsingissä on korkeampi työttömyysprosentti kuin monessa maalaiskunnassa ja Helsingissä kahden työttömän kaksilapsinen perhe saa pelkkää asumistukea ja työttömyysetuutta yli 30 000 e vuodessa. Siihen päälle harkinnanvarainen toimeentulotuki, joten miksi ihmeessä sieltä muuttaisikaan pois, kun tekemättä mitään saa enemmän käyttörahaa kuin keskituloinen työssäkäyvä perhe.

Lähteet kaikkiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just hesarissa oli, että 2/3 jää kotiseudulleen. Meinas tulla aamukahvit näppikselle. No, eipä siinä jos jäävät, mutta se tietysti nyppii, että eivät tiedä mistä jäävät paitsi. Parempihan se olisi edes käydä katsomassa muualla ja sitten palata kotiseudulle jos se olisi se mieluisin vaihtoehto. Nyt elävät hiukan omassa irrallisessa maailmassaan ja asioiden jäsentäminen on vähän hankalaa kun heillä on jollain tapaa "itsekeskeinen" ajattelutapa.

Mun isä ja äiti ovat asuneet ikänsä pikkukaupungissa ja nyt 60-vuotiaana ovat muuttamassa isoon kaupunkiin kun on rohkeutta kerätty jo vuosi kausia. 

Helsinkiläiset ei uskalla muuttaa kotoaan, sehän selittää koko tuon jutun. Mitä pienempi paikkakunta, sitä varkemmin sen asukkaat uskaltavat muuttaa muualle, vaikka lopulta palaisivat takaisin. Mutta helsinkiläinen ei uskalla edes Töölöstä Hakaniemeen hakeutua.

Ap:n tavoin olen havainnut omissa helsinkiläistutuissa, että he ovat jumiutuneet siihen teini-iän elämään: samat baarit, samat kaupat, samat harratukset ja harrastusporukat jne. Ei mitään uskallusta kokeilla uutta, makumieltymykset vaatteissa ja ruuassa on samoja kuin 18v iässä. Ja auta armias jos se "oma kampaaja" muuttaa muualle niin alkaa itku siitä, että kuka hiukseni nyt laittaa.

Hesalaiset ei uskalla, huutonaurua. Miksi lähtisivät heikentämään elämäänsä? Toisekseen siinä jutussa landet jäivät useammin synnyinkuntaansa, kuin helsinkiläiset.

Jutussa mainittiin myös Oulu yhtenänäistä kunnista: Etenkin Oulun tilannetta voi Rapon mukaan selittää suuri kuntaliitos, jossa kaupunkiin liitettiin useita entisiä kehyskuntia. Siksi niistä Ouluun muuttaneet eivät näy tilastoissa.

Kuntaliitokset näkynevät myös muilla alueilla, joissa ympäristökunnat ovat liittyneet lähikaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää. Tuo on omaa ylimielisyyttäsi ap.

Kotiseudulle jääneetkin menevät töihin, perustavat perheitä, huolehtivat ikääntyvistä vanhemmista, tutustuvat uusiin ihmisiin ja niin edelleen.

Eivät he sen kummemmin jämähdä kuin sinäkään, ap.

Tai ainakin se on aivan yksilöllistä.

Tiedän tapoihinsa urautuneita ja lapsellisia ihmisiä, jotka ovat esim. asuneet ulkomailla. Ja hyvin kypsästi ja eri näkökulmia asioista tarkastelevia ihmisiä, jotka ovat ikänsä asuneet kotiseudullaan.

Tuo sinun harhasi on pitkälti samaa kuin se, että kun käy pitkästä aikaa katsomassa lapsuudenkotiaan, se näyttää pienemmältä kuin muistikaan.

Tuon kun yhdistää omahyväisyyteen ja kuvitelmaan, että olet jotenkin parempi kuin kotiseudulle jääneet, niin ollaan ap:n kuvitelmassa.

Niin ja en asu kotiseudullani, muutin sieltä 18-vuotiaana opiskelemaan ja 24-vuotiaana muutin stadiin. Pidän vaan ap:n asennetta tosi nolona.

Jos minulle sanotaan "älä vaan pyydä tota tänne", niin mun ASENTEESSANI on vikaa, anteeksi mitähhh?

Kyllä. Sinulla on ahdasmielisiä ystäviä ja yleistät yksilöllisen ominaisuuden koskemaan kaikkia.

Sitä paitsi. Tuliko sinulle ollenkaan pieneen mieleesi, että he eivät nyt vaan halunneet täysin vierasta ihmistä pöytään? Jos haluaa vaihtaa kuulumisia tai vaikka keskustella yksityisasioista, en minäkään tykkäisi jos yksi porukasta kävisi haalimassa pöytään vieraita ulkopuolisia.

Sinä ehkä yritit pokata jotakuta, he taas jutella. Sosiaaliset taitosi eivät vaikuta kovinkaan hyviltä.

Ihmettelen suuresti ihmisiä jotka eivät ole muuttaneet monia kertoja! Itse olen 25v ja muuttanut jo 14 kertaa ensimmäisen muuttoni ollessa pois kotoa 16v nyt asunut tässä asunnossa pitkään 18 kuukautta. Miten jotkut voivat vaan olla samassa asunnossa vuosia!?

Miten musta väännettiin ylimielinen asenneongelmainen, kun menen ravintolassa pyytämään yksinolevaa, mahdollisesti epäsuosittua, ihmistä liittymään seurueeseemme? Vain av:lla voi käydä näin!

Mistään tuppukylästä en ole maininnut mitään. En edes ole maalta.

t. ap

No jaa, itse tykkään Helsinkiin muuttaneena siitä maalaismaisemasta. Voisin kuvitella että jääminenkin olisi ollut ihan ok, mutta olisi moni asia jäänyt kokematta. En mitenkään sääli kotiseuduille jääneitä, fiksuna näen sen että jäädään halvemman asumisen alueelle ja arvostetaan kotiseudun mahdollisuuksia. Oma luokkansa ovat sitten ne "tää on paska kylä, lähen Hesaan" jotka näen säälittämämpänä ryhmänä. Ja kyllä niissä ihmisissä pakostikin tapahtuu kehitystä, huomaa sen ulkopuolinen tai ei.

Eihän se nyt hirveätä ole, vaan päinvastoin kivaa ainakin kuvitella olevansa menestyneempi ja heidän yläpuolellaan ;)

Next!

Minä taas ymmärrän ihmistyyppiä, joka ei lähde mihinkään kotikaupungistaan. Ne ovat sellaisia mukavuudenhaluisia, ehkä hieman kunnianhimottomia tapauksia, jotka nauttivat elämästä pienissä piireissä ja arvostavat duunariammattiaan. Poisluetaan nyt ne isojen kaupunkien asukit, joilla on kaikki, mitä tarvita saattaa, lähellä. Heillä saattaa syynä muuttamattomuudelle olla mm. tottumus ja kotikaupunkifiilistely tyyliin "stadi on mun kotini".

Vierailija kirjoitti:

Miten musta väännettiin ylimielinen asenneongelmainen, kun menen ravintolassa pyytämään yksinolevaa, mahdollisesti epäsuosittua, ihmistä liittymään seurueeseemme? Vain av:lla voi käydä näin!

Mistään tuppukylästä en ole maininnut mitään. En edes ole maalta.

t. ap

Miksi menet hakemaan porukkaan ventovieraita, jos kaverit haluaa vaihtaa kuulumisia??

Ja kyllä, on ylimielistä ja tyhmää tehdä yleistyksiä yhdestä yksittäistapauksesta.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen suuresti ihmisiä jotka eivät ole muuttaneet monia kertoja! Itse olen 25v ja muuttanut jo 14 kertaa ensimmäisen muuttoni ollessa pois kotoa 16v nyt asunut tässä asunnossa pitkään 18 kuukautta. Miten jotkut voivat vaan olla samassa asunnossa vuosia!?

Ai olet muuttanut 14 kertaa toiseen kaupunkiin/paikkakunnalle?

Ap, SUN KAVERIT on ehkä jämähtäneitä.

Ei kaikki kotiseudulle jääneet.

Mitä sulle on siellä opiskeluissa opetettu jos et tiedä tuon vertaa, että yleistäviä johtopäätöksiä ei voi tehdä muutamasta ihmisestä.

Vierailija kirjoitti:

Miten musta väännettiin ylimielinen asenneongelmainen, kun menen ravintolassa pyytämään yksinolevaa, mahdollisesti epäsuosittua, ihmistä liittymään seurueeseemme? Vain av:lla voi käydä näin!

Mistään tuppukylästä en ole maininnut mitään. En edes ole maalta.

t. ap

Ei ketään voi silti pakottaa viettämään aikaa yhdessä tuollaisessa tilanteessa. Ja jos sinä väännät tilanteen kotipaikkakunnalle jäämiseen liittyväksi, tyyliin muut ovat jämähtäneet ja sinä päässyt eteenpäin, niin se on ylimielisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas ymmärrän ihmistyyppiä, joka ei lähde mihinkään kotikaupungistaan. Ne ovat sellaisia mukavuudenhaluisia, ehkä hieman kunnianhimottomia tapauksia, jotka nauttivat elämästä pienissä piireissä ja arvostavat duunariammattiaan. Poisluetaan nyt ne isojen kaupunkien asukit, joilla on kaikki, mitä tarvita saattaa, lähellä. Heillä saattaa syynä muuttamattomuudelle olla mm. tottumus ja kotikaupunkifiilistely tyyliin "stadi on mun kotini".

Helsingin (ja muiden suurien kaupunkien) lähellä on aika monta pienempää kylää, joista ei tarvitse ainakaan töiden perässä sinne muuttaa. Ja etätöiden perässä ei Utsjoeltakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää. Tuo on omaa ylimielisyyttäsi ap.

Kotiseudulle jääneetkin menevät töihin, perustavat perheitä, huolehtivat ikääntyvistä vanhemmista, tutustuvat uusiin ihmisiin ja niin edelleen.

Eivät he sen kummemmin jämähdä kuin sinäkään, ap.

Tai ainakin se on aivan yksilöllistä.

Tiedän tapoihinsa urautuneita ja lapsellisia ihmisiä, jotka ovat esim. asuneet ulkomailla. Ja hyvin kypsästi ja eri näkökulmia asioista tarkastelevia ihmisiä, jotka ovat ikänsä asuneet kotiseudullaan.

Tuo sinun harhasi on pitkälti samaa kuin se, että kun käy pitkästä aikaa katsomassa lapsuudenkotiaan, se näyttää pienemmältä kuin muistikaan.

Tuon kun yhdistää omahyväisyyteen ja kuvitelmaan, että olet jotenkin parempi kuin kotiseudulle jääneet, niin ollaan ap:n kuvitelmassa.

Niin ja en asu kotiseudullani, muutin sieltä 18-vuotiaana opiskelemaan ja 24-vuotiaana muutin stadiin. Pidän vaan ap:n asennetta tosi nolona.

Jos minulle sanotaan "älä vaan pyydä tota tänne", niin mun ASENTEESSANI on vikaa, anteeksi mitähhh?

Kyllä. Sinulla on ahdasmielisiä ystäviä ja yleistät yksilöllisen ominaisuuden koskemaan kaikkia.

Sitä paitsi. Tuliko sinulle ollenkaan pieneen mieleesi, että he eivät nyt vaan halunneet täysin vierasta ihmistä pöytään? Jos haluaa vaihtaa kuulumisia tai vaikka keskustella yksityisasioista, en minäkään tykkäisi jos yksi porukasta kävisi haalimassa pöytään vieraita ulkopuolisia.

Sinä ehkä yritit pokata jotakuta, he taas jutella. Sosiaaliset taitosi eivät vaikuta kovinkaan hyviltä.

Silloin ei varmaan kannata lähteä yleisille paikoille, vaan viettää vain ikuisten etkojen ilta.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se nyt hirveätä ole, vaan päinvastoin kivaa ainakin kuvitella olevansa menestyneempi ja heidän yläpuolellaan ;)

Next!

Kuvittelee olevansa menestyneempi kuin muut kun puhuu baarissa yksinäiselle ihmiselle? Sellaiset sieltä sitten.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas ymmärrän ihmistyyppiä, joka ei lähde mihinkään kotikaupungistaan. Ne ovat sellaisia mukavuudenhaluisia, ehkä hieman kunnianhimottomia tapauksia, jotka nauttivat elämästä pienissä piireissä ja arvostavat duunariammattiaan. Poisluetaan nyt ne isojen kaupunkien asukit, joilla on kaikki, mitä tarvita saattaa, lähellä. Heillä saattaa syynä muuttamattomuudelle olla mm. tottumus ja kotikaupunkifiilistely tyyliin "stadi on mun kotini".

Mitä jos onkin kunnianhimoinen, mutta juuri sen takia ei tarvitse/kannata muuttaa mihinkään?

Onko vieraalle paikkakunnalle muuttaminen jokin meriitti, voi lol sentään :D

Miksi välittää mitä muut ihmiset ajattelevat tai reagoivat jos ei nämä ihmiset ole mitään ystäviä tai tuttavia. Itse olen likinäköisenä päässyt varmaan helpommalla, en kiinnitä huomiota ympärilleni kun en yksinkertaisesti näe niin tarkkaan. Jätän silmälasit pois jos olen viihteellä, käytän laseja lähinnä autolla ajaessani tai luennoilla, elokuvissa.

En huomaa merkitseviä katseita, silmien pyörittelyä tai flirttailua. Minulle täytyy tulla puhumaan jos on jotain asiaa ja silloin on aina mahdollisuus keskusteluun. Samoin keskityn hyvin omiin tekemisiini, en huomaa muiden tekemisiä. Uppoudun kunnolla mitä teen niin en ehdi olla epäluuloinen mitä muut tekevät. Lähtökohtaisesti suhtaudun muihin ihmisiin ystävällisesti.

Nämä puutteelliset aistit ha vuorovaikutuskyvyt ovat tehneet minusta onnellisen, helpon ihmisen.