Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako opiskelijan tehdä töitä vai bailata?
23.09.2017 |
Aloitin syksyllä opiskelut ja mulle tarjottiin töitä, jotka veisi leijonanosan vapaa-ajastani. En siis pystyisi käymään ainejärjestön pippaloissa yms. hankkimassa itselleni verkostoja, joiden tärkeyttä toitotetaan joka paikassa. Työt ei ole omalta alaltani mutta niihin sisältyy asiakaspalvelua ja muuta sellaista, jotka tulen tarvitsemaan myös oman alani töissä. Lisäksi saisin merkinnän CV:hen, mikä on erityisen tärkeää nyt kun mulla ei ole vielä yhtään työkokemusta. Ja samalla välttyisin opintolainalta, mikä on aina riski, ja saisin rahaa säästöönkiin.
Maanantaina pitäisi ilmoittaa, mitä teen. Onko kellään hyviä ajatuksia päätöksen tueksi?
Kommentit (70)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opiskella eikä ainakaan "bailata".
Minä tein aikoinani sen virheen, että opiskelin liikaa ja bailasin liian vähän. Eipä opintopisteet ja arvosanat työnantajia kiinnosta, kun ei ole ketään joka suosittelisi että olen hyvä tyyppi.
Bailukavereiden suositukset ei kiinnosta työnantajia tippaakaan. Opiskelun ohella kannattaa tehdä töitä, jotta saa sellaisia suosituksia joilla on oikeasti väliä.
Tee töitä ja biletä silloin kun on vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opiskella eikä ainakaan "bailata".
Minä tein aikoinani sen virheen, että opiskelin liikaa ja bailasin liian vähän. Eipä opintopisteet ja arvosanat työnantajia kiinnosta, kun ei ole ketään joka suosittelisi että olen hyvä tyyppi.
Bailukavereiden suositukset ei kiinnosta työnantajia tippaakaan. Opiskelun ohella kannattaa tehdä töitä, jotta saa sellaisia suosituksia joilla on oikeasti väliä.
Aivan. Eli vähän kärjistäen: Voit jäädä opiskelukaveriesi mieleen hyvänä tyyppinä, joka jaksoi aina bailata aamuun asti. Tai sitten voit jäädä työnantajan mieleen hyvänä tyyppinä, joka teki aina parhaansa töissä ja venyi tarvittaessa tulemaan töihin lyhyelläkin varoitusajalla, samalla kun suoritti opinnot tavoiteajassa alusta loppuun asti. Kumpaakohan suositusta arvostetaan enemmän?
Mitäs sitten, jos ei pysty venymään kaikkeen samaan aikaan (töitäkään ei aina saa) ja ei vielä valmistu tavoiteajassa? Onko sitten täysi nolla? Joku jopa kirjoitti, että ei edes pitäisi opiskella loppuun, jos ei valmistu tavoiteajassa. ):
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs sitten, jos ei pysty venymään kaikkeen samaan aikaan (töitäkään ei aina saa) ja ei vielä valmistu tavoiteajassa? Onko sitten täysi nolla? Joku jopa kirjoitti, että ei edes pitäisi opiskella loppuun, jos ei valmistu tavoiteajassa. ):
Ei silloin ole nolla. Silloin täytyy vaan miettiä omaan tilanteeseen parhaiten sopivia ratkaisuja. Jos palkkatöitä ei löydy mutta aika ja jaksaminen antaa periksi, miten olisi joku vapaaehtoistyö? Jos opinnot venyy paljon ns. huonosta syystä, pystyisikö jotenkin korostamaan vaikka sitä, että on selvinnyt vaikeuksien kautta voittajaksi siinä missä moni muu olisi lyönyt hanskat naulaan hankalassa tilanteessa ja luopunut leikistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teet vaan niin kuin parhaalta tuntuu. Sun puolesta ei voi toiset tietää ratkaisua.
Ota se työ nyt kun saat - työpaikan löytäminen voi joskus olla vaikeaa. Biletä kohtuudella ja ota sen verran kursseja kuin jaksat kunnialla (=kohtuullisilla arvosanoilla) suorittaa.
Olen opintojen kestoa koskien eri mieltä kuin päättäjät, eli vaikka opinnoissa pitää olla tavoiteaika ja maksimiaika mitä saa opiskella, elämässä on muutakin kuin opiskelu. Työnteko, sosiaalinen elämä, järjestötoiminta ym. antavat myös eväitä (työ) elämään ja ovat osa normaalia opiskelijan arkea. Mielestäni on myös parempi oikeasti panostaa kursseihin hyvin arvosanoin, kuin yrittää nopeasti kahlata kurssit rimaa hipoen läpi. Eli opiskelun laatu ja oppiminen on tärkeämpää kuin nopea valmistuminen, näin karkeasti yleistäen.