Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isompi lapsi päivähoitoon, äiti pienemmän kanssa kotona

Vierailija
22.09.2017 |

Tämä on siis meidän perhe. Mitä mieltä olette?
Pienempi juuri 9kk isompi 3,5 vuotta.
Olen halunnut hoitaa lapset kotona ja minulla onkin ollut siihen rahatilanteen puolesta mahdollisuus. Nyt kuitenkin tuntunut, että isompi lapsi kaipaisi enemmän seuraa ja tekemistä mitä voin itse tarjota.
Hän aloittaa siis päivähoidon kolmena päivänä viikossa ja noin 7 tuntia päivässä.
Onko tämä yhteiskunnan rahojen tuhlausta ja äidin laiskuutta. Voisinhan viedä puistoihin ja kerhoihin itsekin.. en vaan oikein itse viihdy perhekerhoissa jne niin päädyin päivähoitoon.

Kommentit (583)

Vierailija
361/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti usein nyt vaan on kyse siitä ettei huvita olla sen leikki-ikäisen ja vauvan kanssa kotona kun se vaatii sitä viitseliäisyyttä. Mä tunnen näitä tapauksia omasta lähipiiristä vaikka kuinka paljon. Ja sanovat suoraan että ei jaksa olla sen lapsen kanssa kun se vaatii niin paljon. Onhan se nyt paljon mukavampaa mennä sen vauvan kanssa hengailemaan sinne lattekahvilaan kun isompi ei ole vaatimassa huomiota. Mun puolesta ne joilla oikeasti on ongelmia ja todella IHAN OIKEASTI tarvitsevat sitä päivähoitoa niin on ihan ok olla siellä mutta tätä läpivetelien lattemammojen laiskottelua ei pidä yhteiskunnan rahoittaa. Voivat olla päiväkodissa jos maksavat täysimääräisenä sen päivähoidon kustannukset. Jos on jo valmiiksi sitä mieltä ettei tule useamman lapsen kanssa jaksamaan niin ratkaisu on silloin olla tekemättä niitä lapsia. Miettikää niitä resurssejanne ihmiset älkääkä tehkö lapsia vaan tekemisen riemusta! 

Tällaiset kommentit on aina todella mielenkiintoisia. Ensin hakutaan äidit jotka vie mutta samaan hengenvetoon sanotaan että ymmärretään niitä joiden on pakko viedä jonkun syyn takia esim. jaksamisen takia. Sinäkö sen syyn tiedät tai arvioit? Mistä sinä tiedät vaikka lähes jokainen äiti joka vie sen isomman sinne vie juuri jonkun syyn takia. Millä erotat sen onko oikea syy vai ei. Jos siis käy kahvilassa juomassa lattea vauvan kanssa ei mitenkään voi olla hyvä syy vaan syynä on ainoastaan mukavuudenhalua vai mitenköhän sen nyt sitten määrittelet omassa päässäsi. Yleensä ihmiset tietävät itse parhaiten omat syyt ja jaksamiset.

Objektiiviset tarpeet on helppo selvittää. Lääkärin lausunto, puheterapeutin suositus, lastensuojelun tarvearvio jos äiti on uupunut.

Rakastat siis byrokratiaa ja asiat pitää kierrättää hankalimman ja kalleimman kautta? Varsin ihmeellistä olisi jos vanhempien omaan päättelykykyyn ei luotettaisi ollenkaan vaan joku viranomainen pitää saada arvioimaan ja päättämään aikuisten ihmisten puolesta heidän omista ja heidän lastensa tarpeista.

Näin saataisiin sinne koteihin täsmätukea.

Voidaan myös luoda rinnakkaisjärjesteömä jossa perheet voi toki laittaa hoitoon mutta maksavat sitten ne todelliset kustannukset itse.

Tässä kun ei ole mitään "omaa" vaan tässä maksetaan yhteiskunnan varoin.

Eihän mikään muukaan palvelu niin pelaa, että joku vaan tilaa sydänleikkauksen tms. Vaan aina siinä on se virkamies välissä.

Joskus se täsmätuki on juuri tuo päivähoito eikä muuta tarvitakaan vai pitäisikö kaikille ympätä vielä muita kalliita tukimuotoja vaikka perhe ei niitä tarvitsisi. Päivähoito on yksi lastensuojelun tukimuoto.

Jos tarvitaan se päivähoito lastensuojelullisena toimenpiteenä, se toki pitää saada. Mutta tuen tarve pitää selvittää ja jakaa täsmätukena. Vain niille jotka sen oikeasti tarvitsee.

Eli ne samat äidit jotka nyt vievät lapsensa hoitoon väsymyksen takia tai sen takia että näin järjestyy lapselle parhaiten ikäistä seuraa ja varhaiskasvatusta, kertoo nämä seikat neuvolassa ja lastensuojelussa ja yhteistuumin sitten päätetään että kyllä sille päivähoidolle on tarvetta joo? Ainakin työllistävä vaikutus jos ei muuta.

Lastensuojelussa voisi olla tätä varten oma toiminto.

Ei mitään muutakaan julkista palvelua saa omalla subjektiivisella arviolla. Miksi tätä pitäisi saada?

Asia on niin että jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Tämä ei ole äitien oikeus vaan lasten.

Ei ole.

Ja sen voi järjestää muutenkin.

Nyt sun on päätettävä, mitä asiaa ajat. Oletko huolissasi äitien laiskuudesta ja päivähoitojärjestelmän kalleudesta, vai lasten huonosta koulumenestyksestä? Kaksilla rattailla et voi ajaa.

Millä tavoin ne muka ei olisi sama asia?

Ruotsissa on lapset ihan pienestä päivähoidossa ja koulutulokset romahtaneet.

Suomessakin on jo huomattu että kodin panos on ratkaiseva koulumenestyksen kannalta.

Eli laiska koti ja laitoshoito tuottaa lukutaidottomia.

Tässä ketjussa on annettu useita linkkejä, jotka todistavat kuinka aikainen hoidon aloitus korreloi myöhemmän menestyksen kanssa. Ikävää, jos tieto ei kiinnosta.

Ei ole.

No nyt menee argumentointisi siihen pisteeseen, että hyvää jatkoa vaan sinne keijukaisten ja yksisarvisten keskelle.

Kas tässäpä on aikuista argumentointia.

Vierailija
362/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa artikkelissa juuri pelätään luokkayhteiskunnan syntyä jos kaikilla ei ole samat oikeudet. Sekin on jo liikaa että päivähoito-oikeutta on rajattu. Onneksi kaikki kaupungit eivät tähän lähteneet.

Se on vain hänen näkemyksensä. Ennustus.

Ruotsi sen sijaan todistaa että paljon ja aikainen laitosputki romahduttaa oppimistulokset ja aikaansaa vakavia käytöshäiriöitä.

Jos katsoo vuoden 2015 Pisa-tuloksia, niin kolmen vuoden trendi Suomessa näyttää paljon suurempaa romahtamista kuin Ruotsissa. Kaikki osa-alueet miinuksella. Villi veikkaus: liittyisiköhän koulutussäästöihin.

Tai sitten se johtuu juurikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden väärinkäytön lisääntymisestä. Kouluun tulee yhä enemmän lapsia laitosputkesta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus alkanut 90-luvulla, ei mikään tämän päivän juttu. Ainoastaan muutos on se että leikataan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja oikeutta rajataan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
363/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti usein nyt vaan on kyse siitä ettei huvita olla sen leikki-ikäisen ja vauvan kanssa kotona kun se vaatii sitä viitseliäisyyttä. Mä tunnen näitä tapauksia omasta lähipiiristä vaikka kuinka paljon. Ja sanovat suoraan että ei jaksa olla sen lapsen kanssa kun se vaatii niin paljon. Onhan se nyt paljon mukavampaa mennä sen vauvan kanssa hengailemaan sinne lattekahvilaan kun isompi ei ole vaatimassa huomiota. Mun puolesta ne joilla oikeasti on ongelmia ja todella IHAN OIKEASTI tarvitsevat sitä päivähoitoa niin on ihan ok olla siellä mutta tätä läpivetelien lattemammojen laiskottelua ei pidä yhteiskunnan rahoittaa. Voivat olla päiväkodissa jos maksavat täysimääräisenä sen päivähoidon kustannukset. Jos on jo valmiiksi sitä mieltä ettei tule useamman lapsen kanssa jaksamaan niin ratkaisu on silloin olla tekemättä niitä lapsia. Miettikää niitä resurssejanne ihmiset älkääkä tehkö lapsia vaan tekemisen riemusta! 

Tällaiset kommentit on aina todella mielenkiintoisia. Ensin hakutaan äidit jotka vie mutta samaan hengenvetoon sanotaan että ymmärretään niitä joiden on pakko viedä jonkun syyn takia esim. jaksamisen takia. Sinäkö sen syyn tiedät tai arvioit? Mistä sinä tiedät vaikka lähes jokainen äiti joka vie sen isomman sinne vie juuri jonkun syyn takia. Millä erotat sen onko oikea syy vai ei. Jos siis käy kahvilassa juomassa lattea vauvan kanssa ei mitenkään voi olla hyvä syy vaan syynä on ainoastaan mukavuudenhalua vai mitenköhän sen nyt sitten määrittelet omassa päässäsi. Yleensä ihmiset tietävät itse parhaiten omat syyt ja jaksamiset.

Objektiiviset tarpeet on helppo selvittää. Lääkärin lausunto, puheterapeutin suositus, lastensuojelun tarvearvio jos äiti on uupunut.

Rakastat siis byrokratiaa ja asiat pitää kierrättää hankalimman ja kalleimman kautta? Varsin ihmeellistä olisi jos vanhempien omaan päättelykykyyn ei luotettaisi ollenkaan vaan joku viranomainen pitää saada arvioimaan ja päättämään aikuisten ihmisten puolesta heidän omista ja heidän lastensa tarpeista.

Näin saataisiin sinne koteihin täsmätukea.

Voidaan myös luoda rinnakkaisjärjesteömä jossa perheet voi toki laittaa hoitoon mutta maksavat sitten ne todelliset kustannukset itse.

Tässä kun ei ole mitään "omaa" vaan tässä maksetaan yhteiskunnan varoin.

Eihän mikään muukaan palvelu niin pelaa, että joku vaan tilaa sydänleikkauksen tms. Vaan aina siinä on se virkamies välissä.

Joskus se täsmätuki on juuri tuo päivähoito eikä muuta tarvitakaan vai pitäisikö kaikille ympätä vielä muita kalliita tukimuotoja vaikka perhe ei niitä tarvitsisi. Päivähoito on yksi lastensuojelun tukimuoto.

Jos tarvitaan se päivähoito lastensuojelullisena toimenpiteenä, se toki pitää saada. Mutta tuen tarve pitää selvittää ja jakaa täsmätukena. Vain niille jotka sen oikeasti tarvitsee.

Eli ne samat äidit jotka nyt vievät lapsensa hoitoon väsymyksen takia tai sen takia että näin järjestyy lapselle parhaiten ikäistä seuraa ja varhaiskasvatusta, kertoo nämä seikat neuvolassa ja lastensuojelussa ja yhteistuumin sitten päätetään että kyllä sille päivähoidolle on tarvetta joo? Ainakin työllistävä vaikutus jos ei muuta.

Lastensuojelussa voisi olla tätä varten oma toiminto.

Ei mitään muutakaan julkista palvelua saa omalla subjektiivisella arviolla. Miksi tätä pitäisi saada?

Jatketaan pilkun viilausta. Hienona ratkaisuna esitit että lastensuojelussa voisi olla päivähoidon tarpeen arviointia varten oma toiminto. Millainen tämä oma toiminto olisi? Tarvitsee siis omat työntekijät, omat palaverit, omat raportit ja omat tapaamiset. Vai robottiko pyörittäisi tätä lastensuojelun "omaa toimintoa":

Jos perhe katsoo ettei kykene huolehtimaan lapsestaan, pyytää normaalia lastensuojelutarpeen selvitystä, tekee esim lastwnsuojeluilmoituksen itsestään. Ei se vaadi kuin ne sossut ja tapaamiset ja yhden lausunnon.

Jokainen turha päivähoitokuukausi maksaa kunnalle tonnin tai yli kuukaudessa.

Säästöt olisivat melkoiset.

Olisi sekin melkoinen säästö kun kukaan ei laittaisi lastaan päivähoitoon. Enemmän päivähoidossa on kokopäiväisesti niitä lapsia joilla vanhemmat töissä. Ja murto-osa niitä joilla toinen vanhempi kotona. Vaikka palkasta menee se vero niin se ei kata kuluja. Mitäs siihen sanot??

Saisiko tilastot siitä, että näin todella on. Että päivähoidossa on vain työssäkäyvien lapsia.

Kun minusta se on pikemminkin sääntä kuin poikkeus että ne isommat pannaan hoitoon. Juurihan täällä ketjussakin espoolaisäitikin kerskui että Espoossa kaikki kotiäidit tekee niin.

Vierailija
364/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa artikkelissa juuri pelätään luokkayhteiskunnan syntyä jos kaikilla ei ole samat oikeudet. Sekin on jo liikaa että päivähoito-oikeutta on rajattu. Onneksi kaikki kaupungit eivät tähän lähteneet.

Se on vain hänen näkemyksensä. Ennustus.

Ruotsi sen sijaan todistaa että paljon ja aikainen laitosputki romahduttaa oppimistulokset ja aikaansaa vakavia käytöshäiriöitä.

Jos katsoo vuoden 2015 Pisa-tuloksia, niin kolmen vuoden trendi Suomessa näyttää paljon suurempaa romahtamista kuin Ruotsissa. Kaikki osa-alueet miinuksella. Villi veikkaus: liittyisiköhän koulutussäästöihin.

Tai sitten se johtuu juurikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden väärinkäytön lisääntymisestä. Kouluun tulee yhä enemmän lapsia laitosputkesta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus alkanut 90-luvulla, ei mikään tämän päivän juttu. Ainoastaan muutos on se että leikataan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja oikeutta rajataan.

Laki tuli 1996.

Väärinkäytökset alkoivat lisääntyä 2000-luvulla. Eli juurikin nyt on alkanut pukata niitä laitosputkessa viruneita lapsosia ulos peruskoulusta.

Vierailija
365/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onhan se väärin jos työssäkäyvät vanhemmat eivät saa lapsilleen päivähoitopaikkaa, kun ne vievät kotona olevien lapset.

Juuri tänään työhön palannut ystäväni kertoi, kuinka heidän molemmat lapset ovat eri päiväkodissa, toinen 5km kotoa ja toinen 8km, kun lähipäiväkodista ei paikkaa löytynyt ja nyt autottomana joutuu viemään ihan eri suuntiin missä on työpaikka.

Asun maalla ja meillä on iso päiväkoti, mutta hoitopaikat kun määrääntyvät henkilökunnan mukaan, naapurini on odotellut paikkaa jo useamman kuukaudet ja äidin töihin mentyä, lastenhoito on isovanhempien ja kummin kaimojen harteilla ja vapaa päiväkotipaikka löytyisi yli 30 km joka on entinen naapurikunta.

Kun Suomessa syntyy yhä vähemmän lapsia niin miksi hän niitä paikkoja ei ole?? Koska niitä on vähennetty!!!! Säästetään katsos. Ja vanhemmat syyttelee sitten toisiaan.

Vierailija
366/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa artikkelissa juuri pelätään luokkayhteiskunnan syntyä jos kaikilla ei ole samat oikeudet. Sekin on jo liikaa että päivähoito-oikeutta on rajattu. Onneksi kaikki kaupungit eivät tähän lähteneet.

Se on vain hänen näkemyksensä. Ennustus.

Ruotsi sen sijaan todistaa että paljon ja aikainen laitosputki romahduttaa oppimistulokset ja aikaansaa vakavia käytöshäiriöitä.

Jos katsoo vuoden 2015 Pisa-tuloksia, niin kolmen vuoden trendi Suomessa näyttää paljon suurempaa romahtamista kuin Ruotsissa. Kaikki osa-alueet miinuksella. Villi veikkaus: liittyisiköhän koulutussäästöihin.

Tai sitten se johtuu juurikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden väärinkäytön lisääntymisestä. Kouluun tulee yhä enemmän lapsia laitosputkesta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus alkanut 90-luvulla, ei mikään tämän päivän juttu. Ainoastaan muutos on se että leikataan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja oikeutta rajataan.

Laki tuli 1996.

Väärinkäytökset alkoivat lisääntyä 2000-luvulla. Eli juurikin nyt on alkanut pukata niitä laitosputkessa viruneita lapsosia ulos peruskoulusta.

Mitkä väärinkäytökset??? Miten päivähoitoa väärinkäytetään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
367/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti usein nyt vaan on kyse siitä ettei huvita olla sen leikki-ikäisen ja vauvan kanssa kotona kun se vaatii sitä viitseliäisyyttä. Mä tunnen näitä tapauksia omasta lähipiiristä vaikka kuinka paljon. Ja sanovat suoraan että ei jaksa olla sen lapsen kanssa kun se vaatii niin paljon. Onhan se nyt paljon mukavampaa mennä sen vauvan kanssa hengailemaan sinne lattekahvilaan kun isompi ei ole vaatimassa huomiota. Mun puolesta ne joilla oikeasti on ongelmia ja todella IHAN OIKEASTI tarvitsevat sitä päivähoitoa niin on ihan ok olla siellä mutta tätä läpivetelien lattemammojen laiskottelua ei pidä yhteiskunnan rahoittaa. Voivat olla päiväkodissa jos maksavat täysimääräisenä sen päivähoidon kustannukset. Jos on jo valmiiksi sitä mieltä ettei tule useamman lapsen kanssa jaksamaan niin ratkaisu on silloin olla tekemättä niitä lapsia. Miettikää niitä resurssejanne ihmiset älkääkä tehkö lapsia vaan tekemisen riemusta! 

Tällaiset kommentit on aina todella mielenkiintoisia. Ensin hakutaan äidit jotka vie mutta samaan hengenvetoon sanotaan että ymmärretään niitä joiden on pakko viedä jonkun syyn takia esim. jaksamisen takia. Sinäkö sen syyn tiedät tai arvioit? Mistä sinä tiedät vaikka lähes jokainen äiti joka vie sen isomman sinne vie juuri jonkun syyn takia. Millä erotat sen onko oikea syy vai ei. Jos siis käy kahvilassa juomassa lattea vauvan kanssa ei mitenkään voi olla hyvä syy vaan syynä on ainoastaan mukavuudenhalua vai mitenköhän sen nyt sitten määrittelet omassa päässäsi. Yleensä ihmiset tietävät itse parhaiten omat syyt ja jaksamiset.

Objektiiviset tarpeet on helppo selvittää. Lääkärin lausunto, puheterapeutin suositus, lastensuojelun tarvearvio jos äiti on uupunut.

Rakastat siis byrokratiaa ja asiat pitää kierrättää hankalimman ja kalleimman kautta? Varsin ihmeellistä olisi jos vanhempien omaan päättelykykyyn ei luotettaisi ollenkaan vaan joku viranomainen pitää saada arvioimaan ja päättämään aikuisten ihmisten puolesta heidän omista ja heidän lastensa tarpeista.

Näin saataisiin sinne koteihin täsmätukea.

Voidaan myös luoda rinnakkaisjärjesteömä jossa perheet voi toki laittaa hoitoon mutta maksavat sitten ne todelliset kustannukset itse.

Tässä kun ei ole mitään "omaa" vaan tässä maksetaan yhteiskunnan varoin.

Eihän mikään muukaan palvelu niin pelaa, että joku vaan tilaa sydänleikkauksen tms. Vaan aina siinä on se virkamies välissä.

Joskus se täsmätuki on juuri tuo päivähoito eikä muuta tarvitakaan vai pitäisikö kaikille ympätä vielä muita kalliita tukimuotoja vaikka perhe ei niitä tarvitsisi. Päivähoito on yksi lastensuojelun tukimuoto.

Jos tarvitaan se päivähoito lastensuojelullisena toimenpiteenä, se toki pitää saada. Mutta tuen tarve pitää selvittää ja jakaa täsmätukena. Vain niille jotka sen oikeasti tarvitsee.

Eli ne samat äidit jotka nyt vievät lapsensa hoitoon väsymyksen takia tai sen takia että näin järjestyy lapselle parhaiten ikäistä seuraa ja varhaiskasvatusta, kertoo nämä seikat neuvolassa ja lastensuojelussa ja yhteistuumin sitten päätetään että kyllä sille päivähoidolle on tarvetta joo? Ainakin työllistävä vaikutus jos ei muuta.

Lastensuojelussa voisi olla tätä varten oma toiminto.

Ei mitään muutakaan julkista palvelua saa omalla subjektiivisella arviolla. Miksi tätä pitäisi saada?

Jatketaan pilkun viilausta. Hienona ratkaisuna esitit että lastensuojelussa voisi olla päivähoidon tarpeen arviointia varten oma toiminto. Millainen tämä oma toiminto olisi? Tarvitsee siis omat työntekijät, omat palaverit, omat raportit ja omat tapaamiset. Vai robottiko pyörittäisi tätä lastensuojelun "omaa toimintoa":

Jos perhe katsoo ettei kykene huolehtimaan lapsestaan, pyytää normaalia lastensuojelutarpeen selvitystä, tekee esim lastwnsuojeluilmoituksen itsestään. Ei se vaadi kuin ne sossut ja tapaamiset ja yhden lausunnon.

Jokainen turha päivähoitokuukausi maksaa kunnalle tonnin tai yli kuukaudessa.

Säästöt olisivat melkoiset.

Olisi sekin melkoinen säästö kun kukaan ei laittaisi lastaan päivähoitoon. Enemmän päivähoidossa on kokopäiväisesti niitä lapsia joilla vanhemmat töissä. Ja murto-osa niitä joilla toinen vanhempi kotona. Vaikka palkasta menee se vero niin se ei kata kuluja. Mitäs siihen sanot??

Saisiko tilastot siitä, että näin todella on. Että päivähoidossa on vain työssäkäyvien lapsia.

Kun minusta se on pikemminkin sääntä kuin poikkeus että ne isommat pannaan hoitoon. Juurihan täällä ketjussakin espoolaisäitikin kerskui että Espoossa kaikki kotiäidit tekee niin.

Lue uudelleen. Siinä lukee että enemmän päivähoidossa on lapsia joiden vanhempi töissä. Espoossa joku 11 prosenttia niin että toinen vanhempi kotona. Laitan linkin kun löydän.

Vierailija
368/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi päivähoidosta pitää saada palvelua pelkällä omalla arvelulla? Kun esim vanhusta ei saa laitoshoitoon edes satavuotiaana tai saadakseen terveyspalveluja joutuu ensin usein ensin hoitajan arvioon että edes saa sen lääkäriajan, jossa lääkäri sitten taas päättää.

Juuri näin. Terveet ja nuoret ihmiset eivät jaksa edes hoitaa lapsiaan, vaikka lapsia pukataan maailmaan, kun vauvat ovat niin ihania, kun nukkuvat. Ja veronmaksajat maksavat.

Mun ukki ei edes pääse yksin vessaan tai yksin ruokailemaan ja silti ei saa hoitopaikkaa, ei edes päivähoitoa, kun mummi toistaiseksi köpöttelee yhden kepin varassa, eikä tarvitse rollaattoria. Kun oikeasti molemmat tarvitsisi hoitopaikan laitoksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
369/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onhan se väärin jos työssäkäyvät vanhemmat eivät saa lapsilleen päivähoitopaikkaa, kun ne vievät kotona olevien lapset.

Juuri tänään työhön palannut ystäväni kertoi, kuinka heidän molemmat lapset ovat eri päiväkodissa, toinen 5km kotoa ja toinen 8km, kun lähipäiväkodista ei paikkaa löytynyt ja nyt autottomana joutuu viemään ihan eri suuntiin missä on työpaikka.

Been there, done that. Kuskasin vuoden verran kahta lasta kahteen eri päiväkotiin, kun ei ollut valmiiksi jalkaa oven välissä minnekään. Nyt kun kolmas syntyi, ollaan viisaampia ja pidetään kiinni hyvästä ja tutusta hoitopaikasta.

Kiukutti minuakin silloin, kun tuo kuljetusrumba oli pahimmillaan  ja lapset itkivät sisaruksen ikävää eri päiväkodeissa. Mutta sitten aloin miettiä järjen kanssa. Sinänsähän on täysin mahdoton ajatus, että jokaiselle lapselle löytyisi sormia napsauttamalla paikka lähipäiväkodista. Yleensä uusilla asuinalueilla päiväkodit ja koulut pursuavat, kun taas ikääntyvillä alueilla on väljempää. Ja aina kun mahdollista, säästetään, supistetaan ja yhdistellään ryhmiä. Vaikka minä luopuisin oman lapseni päivähoitopaikasta, ei se välttämättä kenenkään työssäkäyvän arkea helpottaisi. Ehkä jopa päinvastoin.

Vierailija
370/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa artikkelissa juuri pelätään luokkayhteiskunnan syntyä jos kaikilla ei ole samat oikeudet. Sekin on jo liikaa että päivähoito-oikeutta on rajattu. Onneksi kaikki kaupungit eivät tähän lähteneet.

Se on vain hänen näkemyksensä. Ennustus.

Ruotsi sen sijaan todistaa että paljon ja aikainen laitosputki romahduttaa oppimistulokset ja aikaansaa vakavia käytöshäiriöitä.

Jos katsoo vuoden 2015 Pisa-tuloksia, niin kolmen vuoden trendi Suomessa näyttää paljon suurempaa romahtamista kuin Ruotsissa. Kaikki osa-alueet miinuksella. Villi veikkaus: liittyisiköhän koulutussäästöihin.

Tai sitten se johtuu juurikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden väärinkäytön lisääntymisestä. Kouluun tulee yhä enemmän lapsia laitosputkesta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus alkanut 90-luvulla, ei mikään tämän päivän juttu. Ainoastaan muutos on se että leikataan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja oikeutta rajataan.

Kyllä ilmiö on tullut joskus 2010. Mun lapset ovat syntyneet 90-luvulla ja v. 2000 alussa, enkä tuntenut yhtään äitiä tai edes kuullut jonkun lapsen olleen päiväkodissa, jos jompi kumpi vanhempi oli kotona. Mullakin on kolme lasta, niin ei olisi tullut kuulonkaan viedä päiväkotiin, kun olin kotona.

Ja jos joku niin olisi tehnyt, haukut olisi saanut jo päiväkodilta ja läheisiltä. Olisi kertaheitolla ollut rupusakkia.

Muistan, kuinka päiväkodissa suuresti paheksuttiin, kun kerran mies oli tuonut lapsen puolta tuntia aikaisemmin (yleensä veimme klo 9) ja kertonut hoitajalle menevänsä katsastamaan autoa.

Ymmärtääkseni sama käytäntö on vielä työssäkäyvien vanhemmilla eli lapsi haetaan ensiksi päiväkodista ja sen jälkeen hoidetaan omat asiat esim. kaupassa käynti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
371/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi päivähoidosta pitää saada palvelua pelkällä omalla arvelulla? Kun esim vanhusta ei saa laitoshoitoon edes satavuotiaana tai saadakseen terveyspalveluja joutuu ensin usein ensin hoitajan arvioon että edes saa sen lääkäriajan, jossa lääkäri sitten taas päättää.

Juuri näin. Terveet ja nuoret ihmiset eivät jaksa edes hoitaa lapsiaan, vaikka lapsia pukataan maailmaan, kun vauvat ovat niin ihania, kun nukkuvat. Ja veronmaksajat maksavat.

Mun ukki ei edes pääse yksin vessaan tai yksin ruokailemaan ja silti ei saa hoitopaikkaa, ei edes päivähoitoa, kun mummi toistaiseksi köpöttelee yhden kepin varassa, eikä tarvitse rollaattoria. Kun oikeasti molemmat tarvitsisi hoitopaikan laitoksessa.

Tämä on totta ja siitä vasta pitäisikin puhua että vanhusten hoitoon lisää rahaa. Mutta onko se raha otettava toiselta avuttomalta joukolta eli lapsilta? Muitakin säästön paikkoja keksisin.

Vierailija
372/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa artikkelissa juuri pelätään luokkayhteiskunnan syntyä jos kaikilla ei ole samat oikeudet. Sekin on jo liikaa että päivähoito-oikeutta on rajattu. Onneksi kaikki kaupungit eivät tähän lähteneet.

Se on vain hänen näkemyksensä. Ennustus.

Ruotsi sen sijaan todistaa että paljon ja aikainen laitosputki romahduttaa oppimistulokset ja aikaansaa vakavia käytöshäiriöitä.

Jos katsoo vuoden 2015 Pisa-tuloksia, niin kolmen vuoden trendi Suomessa näyttää paljon suurempaa romahtamista kuin Ruotsissa. Kaikki osa-alueet miinuksella. Villi veikkaus: liittyisiköhän koulutussäästöihin.

Tai sitten se johtuu juurikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden väärinkäytön lisääntymisestä. Kouluun tulee yhä enemmän lapsia laitosputkesta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus alkanut 90-luvulla, ei mikään tämän päivän juttu. Ainoastaan muutos on se että leikataan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja oikeutta rajataan.

Laki tuli 1996.

Väärinkäytökset alkoivat lisääntyä 2000-luvulla. Eli juurikin nyt on alkanut pukata niitä laitosputkessa viruneita lapsosia ulos peruskoulusta.

Mitkä väärinkäytökset??? Miten päivähoitoa väärinkäytetään?

Mieleen tulee sellainen että lapsi ei saa pitää lomaa silloin kun vanhemmat ovat kesälomalla. Tai että lapsi viedään hoitoon vapaa-päivänä. Minusta harkittu puolipäivä hoito ei ole väärinkäyttöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
373/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kotona olevien vanhempien lapset saavat olla päiväkodissa, vaikka vanhemmat ovat kotona, niin miksi työssäkäyvällä vanhemmalla ei ole samaa oikeutta työpäivän päätyttyä, vaan on heti töiden jälkeen haettava tukkaputkella hakemaan lapset päiväkodista, jonka jälkeen pääsee vasta hoitamaan kotiaskareita ja muita asioita.

Monia vanhempia auttaisi vaikka 1h , jolloin voisi käydä vaikka kaupassa, niin kuin kotona olevat vanhemmat tekevät.

Vierailija
374/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tossa artikkelissa juuri pelätään luokkayhteiskunnan syntyä jos kaikilla ei ole samat oikeudet. Sekin on jo liikaa että päivähoito-oikeutta on rajattu. Onneksi kaikki kaupungit eivät tähän lähteneet.

Se on vain hänen näkemyksensä. Ennustus.

Ruotsi sen sijaan todistaa että paljon ja aikainen laitosputki romahduttaa oppimistulokset ja aikaansaa vakavia käytöshäiriöitä.

Jos katsoo vuoden 2015 Pisa-tuloksia, niin kolmen vuoden trendi Suomessa näyttää paljon suurempaa romahtamista kuin Ruotsissa. Kaikki osa-alueet miinuksella. Villi veikkaus: liittyisiköhän koulutussäästöihin.

Tai sitten se johtuu juurikin subjektiivisen päivähoito-oikeuden väärinkäytön lisääntymisestä. Kouluun tulee yhä enemmän lapsia laitosputkesta.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus alkanut 90-luvulla, ei mikään tämän päivän juttu. Ainoastaan muutos on se että leikataan varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja oikeutta rajataan.

Kyllä ilmiö on tullut joskus 2010. Mun lapset ovat syntyneet 90-luvulla ja v. 2000 alussa, enkä tuntenut yhtään äitiä tai edes kuullut jonkun lapsen olleen päiväkodissa, jos jompi kumpi vanhempi oli kotona. Mullakin on kolme lasta, niin ei olisi tullut kuulonkaan viedä päiväkotiin, kun olin kotona.

Ja jos joku niin olisi tehnyt, haukut olisi saanut jo päiväkodilta ja läheisiltä. Olisi kertaheitolla ollut rupusakkia.

Muistan, kuinka päiväkodissa suuresti paheksuttiin, kun kerran mies oli tuonut lapsen puolta tuntia aikaisemmin (yleensä veimme klo 9) ja kertonut hoitajalle menevänsä katsastamaan autoa.

Ymmärtääkseni sama käytäntö on vielä työssäkäyvien vanhemmilla eli lapsi haetaan ensiksi päiväkodista ja sen jälkeen hoidetaan omat asiat esim. kaupassa käynti.

Mä en nyt osaa varsinaisesti ottaa kantaa itse asiaan, onko se nyt oikein vai väärin tai miten, mutta tosta olen samaa mieltä että aika uusi ilmiö.

Omat lapset on syntynyt 2001-2005 ja asuimme vielä hyvin tällaisella kotiäitivoittoisella alueella, paljon opettajia ja sitä kyllä tehtiin paljon, että lapset tehtiin sopivin välein mahdollisimman pitkän hoitovapaan vuoksi (ja opet tietty "töissä" kesät). Mutta ei kukaan nyt herranen aika päiväkotiin vienyt isompia lapsia, poislukien eskarit, jotka kävi puolipäiväisesti eskarissa.

Omat kaverit sai samaan aikaan lapsia, en tiedä yhtäkään joka olis vienyt isompaa päiväkotiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
375/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun pikkuveli syntyi niin tyttö oli jo 4,5v. ja todellakin jatkoi päiväkodissa "puolipaikalla" eli hoitopäiviä oli 10 kuukaudessa.  Oli niin kiva ryhmä ja hyviä kavereita. Ja koska tyttö on syntynyt loppuvuodesta niin meni eskariinkin jo 5v. Eskari oli joka päivä 9-13.

Kysyin kyllä josko tyttö haluaisi olla joka päivä kotona minun ja vauvan kanssa mutta melkein rääky pääsi pelkästä ajatuksesta ettei pääsisi kavereiden kanssa päikkyyn.

Vierailija
376/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olin virikehoidossa vuonna 1992, kun äitini oli pikkuveljeni kanssa äitiyslomalla. :D Mutta en tiedä, oliko yleinen ilmiö silloin. PK oli yksityinen.

Vierailija
377/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos kotona olevien vanhempien lapset saavat olla päiväkodissa, vaikka vanhemmat ovat kotona, niin miksi työssäkäyvällä vanhemmalla ei ole samaa oikeutta työpäivän päätyttyä, vaan on heti töiden jälkeen haettava tukkaputkella hakemaan lapset päiväkodista, jonka jälkeen pääsee vasta hoitamaan kotiaskareita ja muita asioita.

Monia vanhempia auttaisi vaikka 1h , jolloin voisi käydä vaikka kaupassa, niin kuin kotona olevat vanhemmat tekevät.

Varmaan voisi käydäkin jos olisi lyhyt työpäivä. Tai jonain vapaa päivänä jos lapsi olisi päivähoidossa.

Mutta jos lapsi on jo koko työpäivän ajan hoidossa vaikkapa 8,5 tuntia tai kauemmin niin tunti ylimääräistä tekisi päivästä aika pitkän.

Ajattelen niin että työssäkäyvä vanhempi vie lapsen hoitoon niin että lapsella olisi hoitaja työn ajaksi ja työttömän vanhempi vie lapsen hoitoon jotta lapsi saisi virikkeitä ja ystäviä. Minusta puolipäivä hoito on ihan riittävä jos toinen vanhemmista kotona. Siitä en enää tinkisi.. jotkut ilmeisesti sitäkin mieltä ettei hoitoa tarjottaisi ollenkaan.

Vierailija
378/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos kotona olevien vanhempien lapset saavat olla päiväkodissa, vaikka vanhemmat ovat kotona, niin miksi työssäkäyvällä vanhemmalla ei ole samaa oikeutta työpäivän päätyttyä, vaan on heti töiden jälkeen haettava tukkaputkella hakemaan lapset päiväkodista, jonka jälkeen pääsee vasta hoitamaan kotiaskareita ja muita asioita.

Monia vanhempia auttaisi vaikka 1h , jolloin voisi käydä vaikka kaupassa, niin kuin kotona olevat vanhemmat tekevät.

Vastaan kahdella sanalla: lapsen etu. Se aikuisen työpäivä (kahdeksan tuntia ja siirtymät vielä päälle) on niin pitkä, ettei siihen tarvita enää yhdeksättä tuntia. Rankkaahan se on, mutta elämä pitää vain yrittää järjestää noina vuosina niin, että illat ovat rauhoittumista varten.

Vierailija
379/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kokenut, että tapauksessamme on esikoisen etu olla päivähodossa. Kuopus on ollut päivisin vaativa vauva ja yöunet ovat olleet todella lyhyitä. Elo on ollut melkoista selviytymistä näinkin.

Lyhennetty hoitoaika on ollut perheemme pelastus ja lapsi tykkää olla päivähoidossa. Ratkaisu kannattaa tehdä oman perheen tilanteesta lähtien ja lasten parasta ajatellen, kuuntelematta muiden usein aika ajattelematontakin arvostelua. Vauvavuosi voi joissain tapauksissa olla todella rankka koko perheelle. Tietenkin vauvoja, sisaruksia ja vanhempia on erilaisia ja monissa tapauksissa kotihoito on varmasti paras ratkaisu. Vähän ihmettelen kuitenkin ihmisiä, jotka oman kokemuksensa tai kokemattomuutensa perusteella tietävät kertoa, mikä muille ehkä täysin erilaisessa tilanteessa eläville perheille ja lapsille on paras ratkaisu. Yhteiskuntakaan ei kaadu siihen, että lapsi on päivähoidossa.

Ennen lasten syntymää ihmettelin itsekin niitä vanhempia, jotka vievät isommat lapset hoitoon kotona ollessaan. Nyt ymmärrän, ettei ole lapsen etu, jos kotona esimerkiksi joudutaan keskittymään täysin allergiavauvan hyssyttelyyn tai, jos unettomuuden tai muiden ongelmien takia kotivanhempi ei kertakaikkiaan pysty tarjota sisaruksille riittävästi huomiota ja virikkeitä. Lisäksi ymmärrän, ettei loppuunajettu kotivanhempi ole kenenkään edes yhteiskunnan etu. En usko, että järkevästi mitoitetut hoitopäivät pilaavat lasta, monissa tapauksissa jopa päinvastoin.

Onnittelut kaikille kotivanhemmille, jotka hienosti pystyvät ja jaksavat tarjota kyllin hyvän kotihoidon ja virikkeet useammalle sisarukselle. Peräänkuuluttaisin kuitenkin keskusteluun hieman avarakatseisuutta erilaisia perhetilanteita kohtaan. Itseni on vaikea uskoa, että monikaan laittaa sisaruksia hoitoon pelkkää laiskuuttaan.

Vierailija
380/583 |
25.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tuttu, jolla 4 lasta. Kaksi vanhempaa hoidossa, kaksi nuorempaa äidin kanssa kotona. Ei jaksa hoitaa kaikkia koko päivää yksin kotona, joten helpottaa arkeaan näin. En kommentoi, onko huono vai hyvä asia, en tiedä perheen sisäistä tilannetta. Mutta siis onhan näitä perheitä paljonkin. Ja ymmärrän sen, että isommat kaipaa jo virikkeitä, joita äiti neljän lapsen kanssa ei ehdi antaa. Mutta toisaalta silloin mielestäni pitäisi hoitomaksujen olla samanlaiset kuin työssä käyvänkin eikä alennuksia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi kolme