Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet ihmisestä joka "ei todella muuta töiden takia"?
21.09.2017 |
Ei ole valmis tekemään pitkää työmatkaa, ei ole valmis olemaan työviikkoa toisella paikkakunnalla. Mitä kertoo ihmisestä joka olettaa, että ihmisen perusoikeuteen kuuluu saada jonkinlainen elatus vaikka työntekemättömyyteen löytyy aina _joku_ syy?
Onko muut ihmiset velvollisia elättämään ihmistä joka ei voi lähteä työhön jossa on viikot pois kotoa?
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Haen kyllä aktiivisesti töitä ja olen valmis tekemään ns. "paskaduuniakin" mutta rajansa kaikella. Paskaduuninkin kestää jos on muuten mieluinen, antoisa ja rikas elämä. En lähtisi pikkupaikkakunnalle edes unelmatyön tai superhyvän palkan perässä, elämäni prioriteetit ovat aivan erilaiset.
Onpas sinulla nurkkakuntainen ja ahdasmielinen asenne. Itse olen asunut niin kuuden miljoonan asukkaan suurkaupungissa kuin viiden tuhannen asukkaan kylässäkin, (ja hyvin paljon siltä väliltä) ja molemmissa on ollut mahtavia ihmisiä ja asioita. Olisi ollut valtavan sääli asua vain jossain (sinänsä ihan mukavassa ja kauniissa) Helsingissä, ja halveksua muuta maailmaa ymmärtämättä mitään siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Haen kyllä aktiivisesti töitä ja olen valmis tekemään ns. "paskaduuniakin" mutta rajansa kaikella. Paskaduuninkin kestää jos on muuten mieluinen, antoisa ja rikas elämä. En lähtisi pikkupaikkakunnalle edes unelmatyön tai superhyvän palkan perässä, elämäni prioriteetit ovat aivan erilaiset.
Olisitko valmis ottamaan riskin nollatuloista vai oletatko sitkeästi, että kyllä joku muu maksaa (ei puoliso vaan taikaseinä tms.)?
Olen ottanut riskin, ja riski on realisoitunut. Hengissä olen yhä. Mutta onnellisena.
Vierailija kirjoitti:
Oletatko, että yhteiskunnalla ja toisilla ihmisillä on velvollisuus toteuttaa sinun haluamisia eli mahdollistaa elämisesti Suomen KALLEIMMASSA paikassa vaikka et tekisi työtä?
Suurin osa työpaikoista sijaitsee nimenomaan pk-seudulla.
Jos työtön asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin ihmetellään miksi ei muuta sinne missä työtä on saatavilla. Jos työtön asuu pääkaupunkiseudulla, niin sitten valitetaan, että asuu liian kalliisti. Päättäkää nyt saatana, että missä niiden työttömät saa asua!
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole autottomana mitään mahdollisuutta pitkiin työmatkoihin, ja jotta olisi varaa autoon pitäisi olla ensin töissä.
Eikä ole mitään järkeä muuttaa toiselle paikkakunnalle, mikäli ei ole varmaa, että saisi töitä sieltäkään.
Eikä ole myöskään varaa reissata ympäri Suomea työhaastattelujen perässä.
Seli seli.
Auton saa tonnilla ja sitä maksetaan pois vaikka pankille kun saa palkkaa. Ilmaiseksiko auto pitäisi alle saada?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletatko, että yhteiskunnalla ja toisilla ihmisillä on velvollisuus toteuttaa sinun haluamisia eli mahdollistaa elämisesti Suomen KALLEIMMASSA paikassa vaikka et tekisi työtä?
Suurin osa työpaikoista sijaitsee nimenomaan pk-seudulla.
Jos työtön asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin ihmetellään miksi ei muuta sinne missä työtä on saatavilla. Jos työtön asuu pääkaupunkiseudulla, niin sitten valitetaan, että asuu liian kalliisti. Päättäkää nyt saatana, että missä niiden työttömät saa asua!
Ehdotan tavarajunan vaunua, joka roudataan aina sinne, missä kulloinkin on työvoimapulaa.
Eikun, eihän niitä kiskoja enää mene kaikkialle. No, rekan perävaunu sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletatko, että yhteiskunnalla ja toisilla ihmisillä on velvollisuus toteuttaa sinun haluamisia eli mahdollistaa elämisesti Suomen KALLEIMMASSA paikassa vaikka et tekisi työtä?
Suurin osa työpaikoista sijaitsee nimenomaan pk-seudulla.
Jos työtön asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin ihmetellään miksi ei muuta sinne missä työtä on saatavilla. Jos työtön asuu pääkaupunkiseudulla, niin sitten valitetaan, että asuu liian kalliisti. Päättäkää nyt saatana, että missä niiden työttömät saa asua!
Pääkaupunkiseudulla asuu myös paljon työttömiä ja varsinkin siksi kun siellä on niin kivaa ja hienoa. Kynsin ja hampain pidetään kiinni pakosta muuttaa muualle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Oletatko, että yhteiskunnalla ja toisilla ihmisillä on velvollisuus toteuttaa sinun haluamisia eli mahdollistaa elämisesti Suomen KALLEIMMASSA paikassa vaikka et tekisi työtä?
Eli kun työtön asuu, pk-seudun ulkopuolella, niin valitetaan, että miksi ei muuta sinne missä työtä on saatavilla. Sitten jos asuu pk-seudulla, niin valitetaan, että asuu liian kalliissa paikassa.
Päättääkää nyt saatana, missä ne työttömät saa asua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Onko Suomessa joku työpaikka, joka jää kokonaan täyttämättä, jos tuo tyyppi ei hae sitä? Onko sillä oikeasti työantajan kannalta merkitystä, hakeeko avointa työtä 100 vai 101 henkilöä? Ei ne kaikki kuitenkaan saa sitä työtä.
Loisimisrahat mahdollistavat ettei työn perässä muuttaminen motivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletatko, että yhteiskunnalla ja toisilla ihmisillä on velvollisuus toteuttaa sinun haluamisia eli mahdollistaa elämisesti Suomen KALLEIMMASSA paikassa vaikka et tekisi työtä?
Suurin osa työpaikoista sijaitsee nimenomaan pk-seudulla.
Jos työtön asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin ihmetellään miksi ei muuta sinne missä työtä on saatavilla. Jos työtön asuu pääkaupunkiseudulla, niin sitten valitetaan, että asuu liian kalliisti. Päättäkää nyt saatana, että missä niiden työttömät saa asua!
Ehdotan tavarajunan vaunua, joka roudataan aina sinne, missä kulloinkin on työvoimapulaa.
Eikun, eihän niitä kiskoja enää mene kaikkialle. No, rekan perävaunu sitten.
Miksei Suomen työnantajat hommaa läjäpäin asunnoiksi tehtyjä kontteja, joita sitten siirrellään sinne, missä on töitä, mutta pulaa asunnoista? Ei maksa paljon työnantajille eikä työntekijöillekään, kun vuokra on minimaalinen tyyliin käyttökulut. Vesi, sähkö ja lämmitys ei paljoa maksa, kiinnostuneita kyllä olisi. Siinä voisi helposti vaihtaa työtä ja paikkakuntaa, kun asunto seuraisi mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Lapsetkin kykenevät muuttamaan ja vaihtamaan koulua.
Jokaisen parin kuukauden pätkätyön takia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen muuttanut perheeni kanssa pääkaupunkiseudulta työn perässä viisi kertaa silloin, kun lapset olivat alle kouluikäisiä. Puoliso ei välttämättä ole aina heti työllistynyt samalle paikkakunnalle,. Hän teki välillä matkatöitä ja oli muutamia pätkiä koti-isänä. Itse olen kulkenut säännöllisesti työmatkaa, jonka pituus suuntaansa on 120 km. Ihan junalla ja bussilla heräten klo 5 ja palaten kotiin yleensä klo 18. Myönnän, että koville otti välillä. Mielummin kuitenkin näin, koska olen koko pysynyt ajantasalla ammatissa, jossa tieto vanhenee uskomattoman nopeasti. Lisäksi olen tuonut leipää pöytään, maksanut asuntoa ja kustantanut lapsille harrastuksia ja ulkomaanmatkoja. Eikä ihan vähäpätöinen asia ole tulevan eläkkeen määräkään. Ei kannata jäädä kykkimään paikallensa, jollei jokin erityinen syy estä muuttamasta muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Lapsetkin kykenevät muuttamaan ja vaihtamaan koulua.
Jokaisen parin kuukauden pätkätyön takia?
Tuo sama tyyppi varmaan kirjoittaa toiseen ketjuun, miten lapselle on tärkeää pysyvä kasvuinympäristö ja jatkuvasti paikkakuntaa vaihtavat vanhemmat tekevät lapselle peruuttamatonta vahinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Haen kyllä aktiivisesti töitä ja olen valmis tekemään ns. "paskaduuniakin" mutta rajansa kaikella. Paskaduuninkin kestää jos on muuten mieluinen, antoisa ja rikas elämä. En lähtisi pikkupaikkakunnalle edes unelmatyön tai superhyvän palkan perässä, elämäni prioriteetit ovat aivan erilaiset.
Onpas sinulla nurkkakuntainen ja ahdasmielinen asenne. Itse olen asunut niin kuuden miljoonan asukkaan suurkaupungissa kuin viiden tuhannen asukkaan kylässäkin, (ja hyvin paljon siltä väliltä) ja molemmissa on ollut mahtavia ihmisiä ja asioita. Olisi ollut valtavan sääli asua vain jossain (sinänsä ihan mukavassa ja kauniissa) Helsingissä, ja halveksua muuta maailmaa ymmärtämättä mitään siitä.
Haha, paitsi olen asunut vähän ympäri maailmaa enkä koskaan Helsingissä, en edes asu Suomessa. Haluan elää vilkasta, tapahtumarikasta elämää jossa joka päivälle riittää monipuolista/mielenkiintoista tekemistä ja jossa on aina mahdollisuus tutustua loputtomiin uusiin ihmisiin monesta eri kulttuurista. Unelias pikkukylä, oli se sitten suomessa tai muussa maassa, on raskaaksi tulemisen jälkeen pahin painajaiseni :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään suostuisi elämään huonompaa elämää töitä varten. Jos pitäisi kaupungista muuttaa jonnekin uinuvaan pikkukylään niin olisin onneton, ja olen mieluummin onnellinen ja työtön.
Niin eli oletat, että kyllä sinulle joku leivän pöytään kustantaa, teit itse sen eteen jotain tai et?
Onko Suomessa joku työpaikka, joka jää kokonaan täyttämättä, jos tuo tyyppi ei hae sitä? Onko sillä oikeasti työantajan kannalta merkitystä, hakeeko avointa työtä 100 vai 101 henkilöä? Ei ne kaikki kuitenkaan saa sitä työtä.
Tämän haluaisin tietää itsestänikin. Eli olisiko jossakin tarvetta reilut viisikymppiselle koodarille, joka viihtyy nimenomaan asiakkaiden parissa työskennellessään? Kaikkea en osaa mutta pystyn kyllä oppimaan. Vahvimmat kielet C++, SAS (muitakin toki); työkokemusta mm. taloushallinnon ja terveydenhuollon sovelluskehityksestä. Minne muutan? Etätyö käy kyllä myös. Ei tarvitse paljon maksaa palkkaa. Ai niin, luen ruotsia ja kai oppisin puhumaankin, eli rannikko käy myös. Ja tottakai englanniksi työskentely.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä itsekään halua töiden perässä muuttaa. Asun pk-seudulla, joten sen kannalta hyvä tilanne. Toisaalta mikäli pitäisi muuttaa, niin ulkomaille voisin töihin lähteä. Kuitenkaan en halua suomen sisällä muuttaa jonnekkin pienemmälle paikkakunnalle, kun on tottunut tähän kaupunkielämään.
Moni kuitenkin muuttaa työn takia paikkakunnalle, josta eivät pidä. Näidenkö tehtävä olisi sitten elättää sinut?
Miten niin? Elätän kyllä itse itseni, kun töitäkin löytyy hyvin pk-seudulta itselleni. Jos tulee tilanne, että ei löydy, niin voin muuttaa ulkomaille töiden perässä. Kuitenkaan pienemmälle paikkakunnalle minulla ei ole tarvetta muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen muuttanut perheeni kanssa pääkaupunkiseudulta työn perässä viisi kertaa silloin, kun lapset olivat alle kouluikäisiä. Puoliso ei välttämättä ole aina heti työllistynyt samalle paikkakunnalle,. Hän teki välillä matkatöitä ja oli muutamia pätkiä koti-isänä. Itse olen kulkenut säännöllisesti työmatkaa, jonka pituus suuntaansa on 120 km. Ihan junalla ja bussilla heräten klo 5 ja palaten kotiin yleensä klo 18. Myönnän, että koville otti välillä. Mielummin kuitenkin näin, koska olen koko pysynyt ajantasalla ammatissa, jossa tieto vanhenee uskomattoman nopeasti. Lisäksi olen tuonut leipää pöytään, maksanut asuntoa ja kustantanut lapsille harrastuksia ja ulkomaanmatkoja. Eikä ihan vähäpätöinen asia ole tulevan eläkkeen määräkään. Ei kannata jäädä kykkimään paikallensa, jollei jokin erityinen syy estä muuttamasta muualle.
Varmasti moni on valmis kulkemaan pitkää matkaa ja muuttamaan silloin kun palkalla maksetaan ulkomaanmatkoja ja pidät työtäsi mielenkiintoisena (todennäköisesti, koska olet hakeutunutkin sellaiseen työhön). Sen sijaan on aika eri asia muuttaa viisi kertaa jonkun ei-palkitsevan työn perässä jolla saa juuri ja juuri elettyä paremmin kuin tuilla, joskus ei palkasta jää edes yhtään sen enempää käteen.
Itsekin olen muuttanut ensin opiskelemaan satojen kilometrien päähän kotoani ja kaikkien tuttavien luota (oli haaste jo sinällään) ja asettunut paikkakunnalle joka ei ollut unelmani mutta vakipaikka siellä oli. En olisi ollut valmis muuttamaan tälle paikkakunnalle jos työnsaanti ei olisi ollut a) varmaa b) pitkäaikaista c) koulutustani vastaavaa.
Numero 36 jatkaa, voin tietysti tehdä muutakin. Ajokorttia ei ole mutta jos maksat niin hommaan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites noi lapset ja niiden koulu? Mies tekee matkatyötä ja itse lähtisin toiselle paikkakunnalle töihin. Taitaisi joku tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos jättäisin alaikäiset keskenään arkipäiviksi.
Lapsetkin kykenevät muuttamaan ja vaihtamaan koulua.
Jokaisen parin kuukauden pätkätyön takia?
Sen takiahan lasten on pakko muuttaa?
Alue: Aihe vapaa
Työkkäristä korvataan nuo reissut kyllä. Itsekin olen korvausta saanut.