Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan eronnut pelkkien kotitöiden takia?
Kuulostaa varmaan tyhjänpäiväiseltä syyltä erota, mutta mietin onko kukaan eronnut vain siksi, että toinen ei tee kotitöitä. Olen ollut pidempään suhteessa, jossa toinen ei tee juuri mitään kotitöitä, ja mitä pidempään se jatkuu, sitä enemmän se minua ärsyttää, ja mietin usein että pitäisikö jopa lähteä tästä suhteesta siksi.
Valitisin siis miehen, jolla oli siisti ja järjestyksessä oleva sinkkukoti, hän siivoili siellä usein ja oli aina puhtaissa vaatteissa jne, eli luulin että tämä mies tekee paljon kotitöitä (ja niin tekikin, sinkkuna). Ja teki vielä seurustelummekin ajan. Mutta kun muutimme yhteen neljä vuotta sitten, niin hiljalleen hän vähensi ja vähensi kotitöiden tekemistään. Ja nyt olemme siinä tilanteessa, että hän ei tee niitä käytännössä ikinä, tai hyvin harvoin vain. Kaikki jää minulle. Enkä vaadi mitään korkeaa siisteystasoa edes, meillä on itse asiassa sama käsitys siitä että mikä on sopiva siisteystaso. Eikä kahden ihmisen taloudessa edes ole valtavasti kotitöitä, vaan kyse on pienistä jokapäiväisistä asioista kuten siitä, että ruokalautanen pitäisi laittaa ruokapöydästä tiskikoneeseen ja kahvikuppi myös, tai siitä että kun on pessyt pyykkiä niin ne pyykit pitäisi ripustaa kuivumaankin joskus, tai siitä että kaupassa on pakko käydä jotta jääkaapissa olisi maitoa ja juustoa. Mies ei siis laita astioitaan koskaan tiskikoneeseen, ja jos pyykkikoneessa on hänen työvaatteet, niin hän ei vain ripusta niitä. Ne on märkinä koneessa seuraavana päivänäkin, jolloin pitäisi päästä pesemään jotain muuta pyykkiä. Jos pyydän käymään ruokakaupassa vuorollaan, niin ei käy koska ei kuulemma millään jaksa (tällöin on mieluummin nälässä jääkaappi tyhjänä).
Olen pyytänyt ja ottanut puheeksi monta kertaa, ja kysynyt myös että miksi ei tee. Kuulemma ei jaksa tehdä. On niin rankkaa töissä, että ei vaan jaksa. Sepä se kun minulla on yhtä rankkaa töissä, meillä molemmilla on pitkät työpäivät ja rankka työ, tosin hänellä kai joku työuupumus, minulla ei. Olen vaatinut häneltä ratkaisuja, ja hän ehdottaa että voi rahalla korvata osuutensa. En suostu siihen, koska en tarvitse niitä rahoja ja mieluummin minäkin maksaisin hänelle että hän tekee kaikki, kumpikaan meistä ei erityisemmin pidä kaupassa käynnistä tai tiskikoneen täyttämisestä. Hän ehdottaa että maksaa viikkosiivoojan, ja se sopii, mutta ei se auta niissä jokapäiväisissä pikkutöissä kuten hänen työvaatteiden ripustaminen ja lautasen laittaminen tiskikoneeseen (ja mihinkään monena päivänä käyvään siivoojaan ei ole rahaa). Hän ehdottaa, että tekee välillä isot kotityöt yksin, ja minä hoidan kaiken päivittäisen, mikä siis tarkoittaa että hän kasaa huonekalut tms. Mutta ei niitä hänen "isoja kotitöitä" ole kuin kerran kaksi vuodessa, ja ne on yleensä ihan mukavia töitä, minäkin voisi kasata pelkät huonekalut ja levätä muun arjen. Ja koska olen sanonut kotitöistä monta kertaa, niin en enää halua sanoa (en aio nalkuttaa niistä). Vaan mieluummin vain eroan.
Mikähän tähän neuvoksi? Tunnen olevani joku kotipiika.
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
Eli kannustat ryhtymään miehen piiaksi, ettei suhde kaatuisi. Eihän se piikominen nyt niin hirveä uhraus ole, vai.
Oikeasti pidät piikomisena sitä että teet rakkaasi puolesta asioita? Ok...... Ap kirjoitti etä heillä on mahdollisuus siivoojaan kerran viikkoon, 2 aikuisen taloudessa. Paljon luulet että sitä piikomista jää..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
Minä en halua että mies maksaa kaiken tai mies kuittaa rahalla kaikki arjen pienet kotityöt kuten sen karkkipaperin viemisen roskiin. Meillä on sama palkka, miehellä tosin jonkun vanhan velan takaisinmaksun takia jää kuussa käteen satanen vähemmän kuin minulla. En muutenkaan tykkää sotkea rahaa ja kotityövastuuta toisiinsa, enkä halua itse olla toiselle joku palkattu siivooja vaan tasavertainen rakas puoliso. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
No jos se mielestäsi pikkujuttu. Minusta kahvikupin vienti tiskikoneeseen on eriluokkaa kuin koko perheen laskujen maksu, mutta teillä näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus tuli kuin melkein omalta näppikseltäni. Mies oli muuten mukava, huumorintajuinen ja luotettava. Oma poikamiesboksi aina tip top. Yhteen muutettuamme mies ei tehnyt enää mitään. Törkyiset vaatteet jäivät töiden jälkeen sohvalle, likaiset lautaset tietokonepöydälle, paskarannut pönttöön ja pyykit koneeseen. Meni hermo ja tuli riitoja. Olin kuulemma "neuroottinen" halutessani ihan normaalin kodin, johon olisi mukava tulla töiden jälkeen. Yritin kaikkeni, jotta mies heräisi todellisuuteen. Kasasin mm.kaikki hänen likaiset vaatteensa sohvalta iiiisoon kasaan tietokonetuolille. Ja pah - mies ei ollut moksiskaan vaan istuutui tyynesti haisevien sukkien ja kalsareiden päälle koneen ääreen. Mulle riitti, se mies on exä. En ole kenenkään äiti enkä piika. En olisi voinut kuvitella tulevaisuutta saati sitten perhettä miehen kanssa, joka ei osaa ottaa vastuuta noinkaan pienistä asioista.
Oletko sinä se, joka kirjoitti tänne vuosi tai kaksi sitten aloituksen siitä, että on kasannut miehen vaatteet tietokonetuolille ja seuraa että missä vaiheessa se kasa katoaa tai kaatuu, mutta mies vaan istui kasan päällä vaikka se pino kasvoi ja kasvoi (eikä miestä haitannut vaikka hän keikkui siellä epämukavasti huipulla)? Jos olet, niin luin silloin sen aloituksen, ja kyllä tunsin paljon myötätuntoa sinua kohtaan. Ap.
En ole, vaikka taisin itsekin lukea sen aloituksen silloin. Ap, mieti nyt tarkkaan mitä haluat elämältäsi. Arvostaako mies sinua oikeasti, jos ei halua nähdä sen verran vaivaa, että pitäisi yhteistä kotianne kunnossa? Mielestäni se kertoo arvostuksen ja välittämisen puutteesta, jossei kumppania ota huomioon noin yksinkertaisessa asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole niinkään kyse niistä kotitöistä, vaan siitä, että mies ei arvosta sinua lainkaan, kun olettaa, että sinun elämäntehtäväsi on siivota hänen jälkiään. Laittaa aikuisen miehen astiat koneeseen ja karkkipaperit roskiin, voi jessus!
Justiinsa tämä. Ja jos saatte lapsia, niin tuo tulee vielä pahenemaan. Ikinä et voi luottaa siihen että sulla olisi siinä kumppani, joka sun kanssa yhdessä pyörittäisiin perhearkea. Sulla tulee olemaan oikeiden lasten lisäksi mankuva ja vaativa aikuislapsi, joka tekee sut hulluksi sysäämällä kaiken vastuun aivan kaikesta sulle ja odottaen vielä kaiken päälle että palvelet myös häntä. Lisäksi tuo miehen asenne tulee heijastumaan muihinkin suhteen osa-alueisiin. Esim. kuka haluaa seksiä epämiehekkään lapsiaikuisen kanssa? Tästä mies tietenkin saa syyn ruveta katselemaan vieraita jne. Ja joka tapauksessa tulet katkeroitumaan miehen asenteesta ja elämänne myrkyttyy kaikin puolin. Sinuna miettisin tarkkaan, kannattaako arvokkaita nuoruusvuosia tuhlata väärän kumppanin kanssa. Vaikka töistään olisi kuinka väsynyt, niin kyllä sen käyttämänsä astian voi samantien laittaa koneeseen. Ja tekemänsä roskat samoin. Sillä ei ole tekemistä minkään väsymyksen kanssa, vaan nimenomaan kunnioituksen puutteen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
Eli kannustat ryhtymään miehen piiaksi, ettei suhde kaatuisi. Eihän se piikominen nyt niin hirveä uhraus ole, vai.
Oikeasti pidät piikomisena sitä että teet rakkaasi puolesta asioita? Ok...... Ap kirjoitti etä heillä on mahdollisuus siivoojaan kerran viikkoon, 2 aikuisen taloudessa. Paljon luulet että sitä piikomista jää..?
Ajallisesti aika paljon. Joka aamu, päivä ja ilta ruokien laitto ja jälkien siivoaminen. Kaupassakäynnit. Jatkuva tavaroiden korjaaminen lattioilta ja tasoilta, niiden peseminen ja järjestely. Kaikki siivoustyöt. Vessan peseminen pari kolme kertaa päivässä. Vaatteiden huolto.
Kaikkeen tuohon ja paljon muuhun kuluu aikaa joka päivä. Miksi toisen puolison kuuluisi ne tehdä yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole niinkään kyse niistä kotitöistä, vaan siitä, että mies ei arvosta sinua lainkaan, kun olettaa, että sinun elämäntehtäväsi on siivota hänen jälkiään. Laittaa aikuisen miehen astiat koneeseen ja karkkipaperit roskiin, voi jessus!
Justiinsa tämä. Ja jos saatte lapsia, niin tuo tulee vielä pahenemaan. Ikinä et voi luottaa siihen että sulla olisi siinä kumppani, joka sun kanssa yhdessä pyörittäisiin perhearkea. Sulla tulee olemaan oikeiden lasten lisäksi mankuva ja vaativa aikuislapsi, joka tekee sut hulluksi sysäämällä kaiken vastuun aivan kaikesta sulle ja odottaen vielä kaiken päälle että palvelet myös häntä. Lisäksi tuo miehen asenne tulee heijastumaan muihinkin suhteen osa-alueisiin. Esim. kuka haluaa seksiä epämiehekkään lapsiaikuisen kanssa? Tästä mies tietenkin saa syyn ruveta katselemaan vieraita jne. Ja joka tapauksessa tulet katkeroitumaan miehen asenteesta ja elämänne myrkyttyy kaikin puolin. Sinuna miettisin tarkkaan, kannattaako arvokkaita nuoruusvuosia tuhlata väärän kumppanin kanssa. Vaikka töistään olisi kuinka väsynyt, niin kyllä sen käyttämänsä astian voi samantien laittaa koneeseen. Ja tekemänsä roskat samoin. Sillä ei ole tekemistä minkään väsymyksen kanssa, vaan nimenomaan kunnioituksen puutteen kanssa.
Noita asioita olen miettinytkin paljon, ja olen monesta samaa mieltä kanssasi. Tosin en ole enää nuori :D . Olen 40, mies on 41. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
Eli kannustat ryhtymään miehen piiaksi, ettei suhde kaatuisi. Eihän se piikominen nyt niin hirveä uhraus ole, vai.
Oikeasti pidät piikomisena sitä että teet rakkaasi puolesta asioita? Ok...... Ap kirjoitti etä heillä on mahdollisuus siivoojaan kerran viikkoon, 2 aikuisen taloudessa. Paljon luulet että sitä piikomista jää..?
Ajallisesti aika paljon. Joka aamu, päivä ja ilta ruokien laitto ja jälkien siivoaminen. Kaupassakäynnit. Jatkuva tavaroiden korjaaminen lattioilta ja tasoilta, niiden peseminen ja järjestely. Kaikki siivoustyöt. Vessan peseminen pari kolme kertaa päivässä. Vaatteiden huolto.
Kaikkeen tuohon ja paljon muuhun kuluu aikaa joka päivä. Miksi toisen puolison kuuluisi ne tehdä yksin?
Tasojen jatkuva peseminen, vessan pesu MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ?! kaupassa voi käydä kerran viikossa ja viikonloppuna pestä pyykit, vai paljon sitä kahdelta aikuiselta päivässä tulee, tuskin koneellista.. Anyway mieshän ehdotti itse että hän voi tehdä isommat siivoukset mutta nuo pikkujutut nyt vaan jäävät tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
No jos se mielestäsi pikkujuttu. Minusta kahvikupin vienti tiskikoneeseen on eriluokkaa kuin koko perheen laskujen maksu, mutta teillä näin.
Kuinka monta kymmentä vuotta sinä päivittäin viet sen kahvikupin tiskikoneeseen ennen kuin alat ajatella, että miksei se saa koskaan hoidettua sitä itse? Jos olet vaikka viikon sairaalassa, niin olohuoneen pöydällä nököttää seitsemän kahvikuppia odottamassa paluutasi. Ja näillä likaisten kuppien jättäjillä yleensä jää kaikki muukin niille sijoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
Eli kannustat ryhtymään miehen piiaksi, ettei suhde kaatuisi. Eihän se piikominen nyt niin hirveä uhraus ole, vai.
Oikeasti pidät piikomisena sitä että teet rakkaasi puolesta asioita? Ok...... Ap kirjoitti etä heillä on mahdollisuus siivoojaan kerran viikkoon, 2 aikuisen taloudessa. Paljon luulet että sitä piikomista jää..?
Ajallisesti aika paljon. Joka aamu, päivä ja ilta ruokien laitto ja jälkien siivoaminen. Kaupassakäynnit. Jatkuva tavaroiden korjaaminen lattioilta ja tasoilta, niiden peseminen ja järjestely. Kaikki siivoustyöt. Vessan peseminen pari kolme kertaa päivässä. Vaatteiden huolto.
Kaikkeen tuohon ja paljon muuhun kuluu aikaa joka päivä. Miksi toisen puolison kuuluisi ne tehdä yksin?
Tasojen jatkuva peseminen, vessan pesu MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ?! kaupassa voi käydä kerran viikossa ja viikonloppuna pestä pyykit, vai paljon sitä kahdelta aikuiselta päivässä tulee, tuskin koneellista.. Anyway mieshän ehdotti itse että hän voi tehdä isommat siivoukset mutta nuo pikkujutut nyt vaan jäävät tekemättä.
Joka kerta kun keittiössä tehdään ruokaa tai välipalaa, tasoille tulee väistämättä murusia ja ruokatahroja. Ne pestään pois eikä jätetä siihen haisemaan ja homehtumaan. Vessassa käydään monta kertaa päivässä, ja usein pönttöön jää muutakin kuin ruusuntuoksua. Silloin ne jarrutusjäljet ja roiskeet pestään pois, kyllä, monta kertaa päivässä. Pyykkiä tulee kahdelta työssäkäyvältä paljon enemmän kuin koneellinen viikossa. Mikä miehen mielestä on isompi siivous? Noihin pikkuasioihinhan sitä aikaa saa palamaan, jos yksinään niitä joutuu tekemään. Jos kumpikin siivoaa joka kerta omat jälkensä, ei siivomista oikeastaan edes tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
Eli kannustat ryhtymään miehen piiaksi, ettei suhde kaatuisi. Eihän se piikominen nyt niin hirveä uhraus ole, vai.
Oikeasti pidät piikomisena sitä että teet rakkaasi puolesta asioita? Ok...... Ap kirjoitti etä heillä on mahdollisuus siivoojaan kerran viikkoon, 2 aikuisen taloudessa. Paljon luulet että sitä piikomista jää..?
Ajallisesti aika paljon. Joka aamu, päivä ja ilta ruokien laitto ja jälkien siivoaminen. Kaupassakäynnit. Jatkuva tavaroiden korjaaminen lattioilta ja tasoilta, niiden peseminen ja järjestely. Kaikki siivoustyöt. Vessan peseminen pari kolme kertaa päivässä. Vaatteiden huolto.
Kaikkeen tuohon ja paljon muuhun kuluu aikaa joka päivä. Miksi toisen puolison kuuluisi ne tehdä yksin?
Tasojen jatkuva peseminen, vessan pesu MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ?! kaupassa voi käydä kerran viikossa ja viikonloppuna pestä pyykit, vai paljon sitä kahdelta aikuiselta päivässä tulee, tuskin koneellista.. Anyway mieshän ehdotti itse että hän voi tehdä isommat siivoukset mutta nuo pikkujutut nyt vaan jäävät tekemättä.
Joka kerta kun keittiössä tehdään ruokaa tai välipalaa, tasoille tulee väistämättä murusia ja ruokatahroja. Ne pestään pois eikä jätetä siihen haisemaan ja homehtumaan. Vessassa käydään monta kertaa päivässä, ja usein pönttöön jää muutakin kuin ruusuntuoksua. Silloin ne jarrutusjäljet ja roiskeet pestään pois, kyllä, monta kertaa päivässä. Pyykkiä tulee kahdelta työssäkäyvältä paljon enemmän kuin koneellinen viikossa. Mikä miehen mielestä on isompi siivous? Noihin pikkuasioihinhan sitä aikaa saa palamaan, jos yksinään niitä joutuu tekemään. Jos kumpikin siivoaa joka kerta omat jälkensä, ei siivomista oikeastaan edes tule.
Mies ei siis ehdottanut että hän hoitaisi isommat siivoukset, vaan isommat kotityöt, joita on harvoin, eli huonekalujen kasaamiset tms. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
No jos se mielestäsi pikkujuttu. Minusta kahvikupin vienti tiskikoneeseen on eriluokkaa kuin koko perheen laskujen maksu, mutta teillä näin.
Kuinka monta kymmentä vuotta sinä päivittäin viet sen kahvikupin tiskikoneeseen ennen kuin alat ajatella, että miksei se saa koskaan hoidettua sitä itse? Jos olet vaikka viikon sairaalassa, niin olohuoneen pöydällä nököttää seitsemän kahvikuppia odottamassa paluutasi. Ja näillä likaisten kuppien jättäjillä yleensä jää kaikki muukin niille sijoilleen.
Jaa a, samallalailla mieheni saattaa ajatella että miten en ikinä saa itse lamppuja vaihdettua vaan pyydän häntä vaihtamaan, en vain viitsi itse ja mies ilomielin niitä vaihtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähtisin. Seurustelin kerran miehen kanssa, joka asui vielä vanhemmillaan. Oli opiskelija. Oli siis 5 vuotta opiskellut englantia yliopistossa, ja kääntäjäksi valmistuminen oli kiinni siitä, että olisi pitänyt opiskella toistakin kieltä siinä sivussa.
Minun luonani jätti mm. likaiset kalsarinsa olkkarin pöydälle. Sain korjata perästään kaiken kuin äiti konsanaan. Hermostuin siihen puolessa vuodessa ja se oli loppu se.
Nykyinen puolisoni siivoaa sotkunsa, lakaisee keittiön lattian, tekee lapsille ruokaa, käy pääasiallisesti kaupassa ja pesee pyykkiä, tyhjentää tiskikonetta ja tiskaa. Siivous, lakananvaihto, lasten läksyjen valvonta, viikonlopun ruuanlaitot, maalausrempat, roskapussit ja silitys on yksin minun vastuullani, mutta ei haittaa, kun mies ei milloinkaan jätä tavaroitaan lojumaan, tekee noita muita juttuja ja tarvittaessa pyynnöstäni tamppaa painavat matot. Hänellä on fyysisesti raskas työ, minulla kevyt konttorityö. Lapsenhoito (meillä nuorin on 5 v) meillä menee aika fifty-fifty. Mies useimmiten hakee tarhasta nuoremman lapsen, sillä olen harvoin kotona ennen klo 17.30, jos en ole etänä. Koirakin meiltä löytyy, ja sen hoidan pääasiallisesti minä, mutta mies käyttää töiden jälkeen pissillä.
Parisuhde ei pidemmän päälle toimi, jos arki kaatuu kokonaan toisen päälle. Työ ei ole mikään selitys sille, että kaikki jää toisen niskoille. Mieheni on maalta perinteisen työnjaon piiristä kotoisin, ja vanhempansa erosivat juurikin siksi, että anoppi väsyi oman työtaakkansa alle, kun mies passuutti vaimolla itseään ja makasi sohvalla. Mieheni sanoi minulle jo alkuaikoina, että kun isä muutti hänen luokseen eron jälkeen, kyllä sitä sai passata...hän ymmärtää hyvin, miltä toisesta tuntuu olla toisen hyväksikäyttämä piika.
Sovi miehen kanssa joku työnjako ja kerro ihan suoraan, että harkitset tällä hetkellä eroa, jos mies ei ala osallistua yhteisen talouden töihin. Nuo hommat kuuluu molemmille. Jos ei ole puolen vuoden sisällä mitään mennyt jakeluun, pakkaa kamat. Parempi sitä on siivota pelkästään omia sotkujaan, kuin aina jonkun muunkin, aikuisen ihmisen.
N47 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
Eli kannustat ryhtymään miehen piiaksi, ettei suhde kaatuisi. Eihän se piikominen nyt niin hirveä uhraus ole, vai.
Oikeasti pidät piikomisena sitä että teet rakkaasi puolesta asioita? Ok...... Ap kirjoitti etä heillä on mahdollisuus siivoojaan kerran viikkoon, 2 aikuisen taloudessa. Paljon luulet että sitä piikomista jää..?
Ajallisesti aika paljon. Joka aamu, päivä ja ilta ruokien laitto ja jälkien siivoaminen. Kaupassakäynnit. Jatkuva tavaroiden korjaaminen lattioilta ja tasoilta, niiden peseminen ja järjestely. Kaikki siivoustyöt. Vessan peseminen pari kolme kertaa päivässä. Vaatteiden huolto.
Kaikkeen tuohon ja paljon muuhun kuluu aikaa joka päivä. Miksi toisen puolison kuuluisi ne tehdä yksin?
Tasojen jatkuva peseminen, vessan pesu MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ?! kaupassa voi käydä kerran viikossa ja viikonloppuna pestä pyykit, vai paljon sitä kahdelta aikuiselta päivässä tulee, tuskin koneellista.. Anyway mieshän ehdotti itse että hän voi tehdä isommat siivoukset mutta nuo pikkujutut nyt vaan jäävät tekemättä.
Joka kerta kun keittiössä tehdään ruokaa tai välipalaa, tasoille tulee väistämättä murusia ja ruokatahroja. Ne pestään pois eikä jätetä siihen haisemaan ja homehtumaan. Vessassa käydään monta kertaa päivässä, ja usein pönttöön jää muutakin kuin ruusuntuoksua. Silloin ne jarrutusjäljet ja roiskeet pestään pois, kyllä, monta kertaa päivässä. Pyykkiä tulee kahdelta työssäkäyvältä paljon enemmän kuin koneellinen viikossa. Mikä miehen mielestä on isompi siivous? Noihin pikkuasioihinhan sitä aikaa saa palamaan, jos yksinään niitä joutuu tekemään. Jos kumpikin siivoaa joka kerta omat jälkensä, ei siivomista oikeastaan edes tule.
No en ensinnäkään laske "vessan pesuksi" sitä että harjataan jarruraidat pöntöstä pois :,D mikset luetellut myös käsienpesua, kuivaamista ja vessasta ulos astelua? Murujen pyyhkiminen on myös samaa luokkaa, en varsinaisesti laske kotityöksi... Täällä 3 henkinen perhe jolla tulee pyykkiä 2 koneellista viikossa, tumma ja vaalea. Sinä taidat olla niitä ihmisiä jotka saavat kaikesta ongelman, eivätkä etsi ratkaisuja, tykkäävät vaan valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
No jos se mielestäsi pikkujuttu. Minusta kahvikupin vienti tiskikoneeseen on eriluokkaa kuin koko perheen laskujen maksu, mutta teillä näin.
Kuinka monta kymmentä vuotta sinä päivittäin viet sen kahvikupin tiskikoneeseen ennen kuin alat ajatella, että miksei se saa koskaan hoidettua sitä itse? Jos olet vaikka viikon sairaalassa, niin olohuoneen pöydällä nököttää seitsemän kahvikuppia odottamassa paluutasi. Ja näillä likaisten kuppien jättäjillä yleensä jää kaikki muukin niille sijoilleen.
Jaa a, samallalailla mieheni saattaa ajatella että miten en ikinä saa itse lamppuja vaihdettua vaan pyydän häntä vaihtamaan, en vain viitsi itse ja mies ilomielin niitä vaihtelee.
Kuinka usein teillä niitä lamppuja oikein vaihdetaan? Me olemme asuneet tässä asunnossa kaksi vuotta (kolmio), ja sinä aikana ei ole tarvinnut vaihtaa ainuttakaan lamppua. Sulakkeitakaan ei koska on reletaulu.
Mistä näitä laiskimuksia sikiää..? Omatoimisuutta tai aloitekykyä ei ole ollenkaan ja kaadetaan puolison hoidettavaksi kaikki. Ainahan miehillä riittää selityksiä: kun on niin raskas työ, masentaa ym ym. Ap, miehesi on saavuttanut edun josta on vaikea luopua ja sinä puolestasi uuvut ajan kuluessa siihen että kannat toisen aikuisen velvollisuuksia omien velvollisuuksiesi lisäksi. Entä jos sairastut? Joku kirjoitti että kahvikuppi ym. on pieni asia mutta mielestäni periaatteellisella tasolla iso. Itse en todellakaan siivoa aikuisen ihmisen jälkiä (ellei ole sairas ja kädet/jalat poikki ym.), ihan hullulta kuulostaa. Ap, mieti tarkasti varsinkin tulevaisuuttasi: mikä olisi sinulle parasta ja jos sitä ei voi saavuttaa tämän miehen kanssa niin ehkäpä siitä kannattaa vetää johtopäätökset. Voithan jatkaa toki tälläkin mallilla (joka on valitettavasti kannaltasi huono).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos molemmat mieluummin maksaa niin palkatkaa siivooja?
Kuten kirjoitin niin kyllä palkataankin siivooja käymään kerran viikossa. Siivooja imuroi ja pyyhkii tasot ja sellaista. Mutta olemme tavallisia keskituloisia ihmisiä, meillä ei ole rahaa palkata siivoojaa käymään joka päivä laittamassa miehen kahvikupit, pöydällä lojuvat ruokalautaset, eteisen tasolle jääneet juomalasit tiskikoneeseen, ripustamaan niitä päivittäispyykkejä, laittamaan roskiin miehen karkkipapereita makuuhuoneesta jne. Eikä meillä riitä astioita siihen, että viikon ajan otetaan aina puhdas kuppi ja lautanen ja kerran viikossa siivooja sitten tiskaa ne koko viikon aikana tulleet tiskit, kattiloitakin pitäisi olla varmaan seitsemän sitä varten. Ap.
eli kyse ei ole siitä, että hukut kotitöihin. Olet vain vittuuntunut kun vässykkämies ei selviä töistään uupumatta. Ei suhteet pariin kahvikuppiin kaadu.
Tämä. Jos ne pikkujutut ovat ainoa ongelma, niin olisiko niin hirveää siivota ne miehen puolesta?
No sitten mies voi maksaa kaikki laskut ja ruuat, sehän on vaan pikkujuttu maksaa ne toisen puolesta.
No jos se mielestäsi pikkujuttu. Minusta kahvikupin vienti tiskikoneeseen on eriluokkaa kuin koko perheen laskujen maksu, mutta teillä näin.
Kuinka monta kymmentä vuotta sinä päivittäin viet sen kahvikupin tiskikoneeseen ennen kuin alat ajatella, että miksei se saa koskaan hoidettua sitä itse? Jos olet vaikka viikon sairaalassa, niin olohuoneen pöydällä nököttää seitsemän kahvikuppia odottamassa paluutasi. Ja näillä likaisten kuppien jättäjillä yleensä jää kaikki muukin niille sijoilleen.
Jaa a, samallalailla mieheni saattaa ajatella että miten en ikinä saa itse lamppuja vaihdettua vaan pyydän häntä vaihtamaan, en vain viitsi itse ja mies ilomielin niitä vaihtelee.
Kuinka usein teillä niitä lamppuja oikein vaihdetaan? Me olemme asuneet tässä asunnossa kaksi vuotta (kolmio), ja sinä aikana ei ole tarvinnut vaihtaa ainuttakaan lamppua. Sulakkeitakaan ei koska on reletaulu.
Harvaseviikko kyllä palaa joku lamppu 2 kerroksisessa omakotitalossa, kuitenkaan se ei ollut se pointti, vaan että kun palaa niin minä en sitä vaihda.
Minusta se viikkosiivo korvaa kyllä pyykkien ripustelun. Jos miehesi sen maksaa, niin voisithan sinä siitä hyvästä ripustaa pyykin ja käydä pari krt viikossa kaupassa?
Nettikauppakin on yksi vaihtoehto, tilatkaa sieltä kerran viikossa isommat ostokset.
Työuupumus voi olla kyllä aivan aito syy, mutta siihen pitäisi silloin hakea apua. Ei se, että kotona vain makaa ole mitään elämää!
Sinänsä en kyllä ymmärrä sitä, että kahden aikuisen perheessä ajauduttaisiin avioeroon KOTITÖIDEN takia. Ne kotityöt on niin vähäisiä, ettei luulisi ketään rasittavan.
Tietenkin taustalla voi olla isompia, arvostukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen liittyviä puutteita. Jos katsoo, että vain OMA aika ja rentoutuminen ovat arvokkaita, eikä toiselle ole oikeutta samaan, se on iso asennevamma.
Alue: Aihe vapaa
Oletko sinä se, joka kirjoitti tänne vuosi tai kaksi sitten aloituksen siitä, että on kasannut miehen vaatteet tietokonetuolille ja seuraa että missä vaiheessa se kasa katoaa tai kaatuu, mutta mies vaan istui kasan päällä vaikka se pino kasvoi ja kasvoi (eikä miestä haitannut vaikka hän keikkui siellä epämukavasti huipulla)? Jos olet, niin luin silloin sen aloituksen, ja kyllä tunsin paljon myötätuntoa sinua kohtaan. Ap.