Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko kukaan eronnut pelkkien kotitöiden takia?

Vierailija
21.09.2017 |

Kuulostaa varmaan tyhjänpäiväiseltä syyltä erota, mutta mietin onko kukaan eronnut vain siksi, että toinen ei tee kotitöitä. Olen ollut pidempään suhteessa, jossa toinen ei tee juuri mitään kotitöitä, ja mitä pidempään se jatkuu, sitä enemmän se minua ärsyttää, ja mietin usein että pitäisikö jopa lähteä tästä suhteesta siksi.

Valitisin siis miehen, jolla oli siisti ja järjestyksessä oleva sinkkukoti, hän siivoili siellä usein ja oli aina puhtaissa vaatteissa jne, eli luulin että tämä mies tekee paljon kotitöitä (ja niin tekikin, sinkkuna). Ja teki vielä seurustelummekin ajan. Mutta kun muutimme yhteen neljä vuotta sitten, niin hiljalleen hän vähensi ja vähensi kotitöiden tekemistään. Ja nyt olemme siinä tilanteessa, että hän ei tee niitä käytännössä ikinä, tai hyvin harvoin vain. Kaikki jää minulle. Enkä vaadi mitään korkeaa siisteystasoa edes, meillä on itse asiassa sama käsitys siitä että mikä on sopiva siisteystaso. Eikä kahden ihmisen taloudessa edes ole valtavasti kotitöitä, vaan kyse on pienistä jokapäiväisistä asioista kuten siitä, että ruokalautanen pitäisi laittaa ruokapöydästä tiskikoneeseen ja kahvikuppi myös, tai siitä että kun on pessyt pyykkiä niin ne pyykit pitäisi ripustaa kuivumaankin joskus, tai siitä että kaupassa on pakko käydä jotta jääkaapissa olisi maitoa ja juustoa. Mies ei siis laita astioitaan koskaan tiskikoneeseen, ja jos pyykkikoneessa on hänen työvaatteet, niin hän ei vain ripusta niitä. Ne on märkinä koneessa seuraavana päivänäkin, jolloin pitäisi päästä pesemään jotain muuta pyykkiä. Jos pyydän käymään ruokakaupassa vuorollaan, niin ei käy koska ei kuulemma millään jaksa (tällöin on mieluummin nälässä jääkaappi tyhjänä).

Olen pyytänyt ja ottanut puheeksi monta kertaa, ja kysynyt myös että miksi ei tee. Kuulemma ei jaksa tehdä. On niin rankkaa töissä, että ei vaan jaksa. Sepä se kun minulla on yhtä rankkaa töissä, meillä molemmilla on pitkät työpäivät ja rankka työ, tosin hänellä kai joku työuupumus, minulla ei. Olen vaatinut häneltä ratkaisuja, ja hän ehdottaa että voi rahalla korvata osuutensa. En suostu siihen, koska en tarvitse niitä rahoja ja mieluummin minäkin maksaisin hänelle että hän tekee kaikki, kumpikaan meistä ei erityisemmin pidä kaupassa käynnistä tai tiskikoneen täyttämisestä. Hän ehdottaa että maksaa viikkosiivoojan, ja se sopii, mutta ei se auta niissä jokapäiväisissä pikkutöissä kuten hänen työvaatteiden ripustaminen ja lautasen laittaminen tiskikoneeseen (ja mihinkään monena päivänä käyvään siivoojaan ei ole rahaa). Hän ehdottaa, että tekee välillä isot kotityöt yksin, ja minä hoidan kaiken päivittäisen, mikä siis tarkoittaa että hän kasaa huonekalut tms. Mutta ei niitä hänen "isoja kotitöitä" ole kuin kerran kaksi vuodessa, ja ne on yleensä ihan mukavia töitä, minäkin voisi kasata pelkät huonekalut ja levätä muun arjen. Ja koska olen sanonut kotitöistä monta kertaa, niin en enää halua sanoa (en aio nalkuttaa niistä). Vaan mieluummin vain eroan.

Mikähän tähän neuvoksi? Tunnen olevani joku kotipiika.

Kommentit (346)

Vierailija
41/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni väkisinkin, mikä on saanut miehesi muuttamaan käytöstään ?

Onko taustalla nyt jotain muuta mielenpäällä joka saa hänen olemuksensa väsyneeksi. Keskustelu on varmasti ainut keino. Istutte alas, juttelette miten aikoinaan oli asiat ja miten ne on muuttuneet. Tottakai siivoukset ja rahatalous on kahden ihmisen perheessä jaettuna kahtia. Mutta yksinään taakkaa on paljon enemmän ja jostain syystä nyt teitä on 2, mutta siivous/kotityö-taakka yhden hoidossa.

Eli miten mies kokee asiat. Onko todella niin että hän on henkisesti aivan loppu ja ei jaksa todella työnlisäksi kuin nukkua ? Eli sitten lääkäriin puhumaan asioista ja aikalisä suhteeseen. Eli älä painosta siivouksissakaan. Palkatkaa siivoaja määräajaksi jotta sinä et henkisesti kuormita ja vaadi lisää mieheltäsi ja hän saa ymmärrystä ja aikaa toipua.

tai sitten oletkin saanut tuohon toiseen ääripäähän vastauksia paljon aikaisemmin.

tsemppiä!

Mies on oikeasti todella stressaantunut työstään, sillä on ihan lääkärin diagnosoima työuupumus ollut jo pidempään. Uutta työtä on yrittänyt hakea pitkään, mutta ei ole saanut (hänen alallaan on todella huono työtilanne ja pitäisi olla "onnellinen" siitä että on edes joku työ). Ymmärrän sen, että jos on ihan loppu niin se lautasen laittaminen tiskikoneeseen voi tuntua raskaalta. Mutta minä olen loppu siihen, että toinen on ollut loppu jo pari vuotta. Kuinka pitkään minun pitäisi auttaa häntä tekemällä kaikki kotityöt? Ap.

Miten muuten toimii vapaa-aikana? Jaksaako harrastella, hengailla kavereiden kanssa ja tehdä kaikkea muuta kuin ikäviä kotitöitä? Vai makaako raatona sängynpohjalla kaiken työn ulkopuolisen ajan?

Jos ensimmäinen, niin miettisin, onko hän kuitenkaan sinulle aidosti kumppani. Jos jälkimmäinen, niin asialle pitää tehdä jotain. Vaikka sitten irtisanoutua tyhjän päälle, jos ei muuta vaihtoehtoa ole.

Vierailija
42/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi työssäkäyvää ja siivooja pitää hankkia?

Pari kuppia ja muutama vaatekappale ja hirvee show?

Minkähänlaisen miehen luulet löytäväsi tuon tilalle?

Onneksi sellaisiakin miehiä löytyy jotka eivät elä kuin pellossa.

Minun mieheni saattaa joskus epähuomiossa unohtaa kahvikupin olohuoneen pöydälle mutta ei hän sentään jätä karkkipapereita lojumaan lattialle tai pyykkejä koneeseen. En hyväksyisi tuollaista käytöstä edes teiniltä, saati aikuiselta ihmiseltä.

Vahinkoja sattuu, käsitys sopivasta siisteystasosta vaihtelee ja toisinaan väsyttää niin, ettei jaksa huolehtia asioista juuri silloin. Mutta ap:n mies on toista maata. Niin välinpitämätön ja halveksiva kumppaniaan kohtaan, että oikein harmittaa ap:n puolesta.

Ymmärrän että aloituksestani saa sen kuvan, että mies halveksii minua. Mutta se ei ole ihan koko kuva. Hän nimittäin kyllä arvostaa minua monella (muulla) tavalla, ja huomioi minua, lähtee kanssani paikkoihin ja harrastuksiin joista hän ei edes pidä mutta tietää että ne on minulle tärkeitä jne ihan vain siksi että haluaa osoittaa arvostustaan. Ap.

Eli syynä ei ole työuupumus, vaan asennevamma. Korjattavissa kyllä, mutta vain silloin, jos perusarvot ovat kohdillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos jättäisit hänen tavaransa ja astiansa sinne minne hän jättää? Ja jos sun pitää pyykätä ja miehen vaatteet märkinä pyykkikoneessa, niin kädellä siirrät miehen vaatteet vain lattialle koneen eteen märkään kasaan. Ja etkä ripusta niitä! Kun kerran miehellä on siisteyskäsitys, muttei vain "jaksa" niin alkaa varmasti tekemään, kun sä vain kieltäydyt siivoomasta hänen jälkiään. Voit myös alkaa itse toimia samoin kuin hän, eli jätä likaiset astiat pöydälle ja märät vaatteet koneeseen, eiköhän ala huomata kuinka ärsyttävää on...

Tälleen mä oon kouluttanu mun miehet siivoomaan - toimii joka kerta! :D

Vierailija
44/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työuupumuksen takia karkkipapereiden poissiivoaminen kotona ei ole ylivoimaista. Jos ap:n mies on luisunut tuohon avuttomuuteen 4 yhteisen yhdessäasumisvuoden aikana, on kyseessä äidin korvikkeeseen tottuminen, eikä mikään väsymys.

Vierailija
45/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap voisi kokeilla näyttää tätä ketjua miehelleen ja kysyä, mitä tuumii asiasta. Ei kukaan jaksa loputtomiin hyysätä aikuista ihmistä.. Tai no, on niitäkin emäntiä, mutta minua ei ainakaan huvittaisi.

Vierailija
46/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työuupumuksen takia karkkipapereiden poissiivoaminen kotona ei ole ylivoimaista. Jos ap:n mies on luisunut tuohon avuttomuuteen 4 yhteisen yhdessäasumisvuoden aikana, on kyseessä äidin korvikkeeseen tottuminen, eikä mikään väsymys.

Ai että, millaistakohan meininki mahtaa olla seuraavien 4 vuoden jälkeen. "Erittäin hyvä mies." :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni väkisinkin, mikä on saanut miehesi muuttamaan käytöstään ?

Onko taustalla nyt jotain muuta mielenpäällä joka saa hänen olemuksensa väsyneeksi. Keskustelu on varmasti ainut keino. Istutte alas, juttelette miten aikoinaan oli asiat ja miten ne on muuttuneet. Tottakai siivoukset ja rahatalous on kahden ihmisen perheessä jaettuna kahtia. Mutta yksinään taakkaa on paljon enemmän ja jostain syystä nyt teitä on 2, mutta siivous/kotityö-taakka yhden hoidossa.

Eli miten mies kokee asiat. Onko todella niin että hän on henkisesti aivan loppu ja ei jaksa todella työnlisäksi kuin nukkua ? Eli sitten lääkäriin puhumaan asioista ja aikalisä suhteeseen. Eli älä painosta siivouksissakaan. Palkatkaa siivoaja määräajaksi jotta sinä et henkisesti kuormita ja vaadi lisää mieheltäsi ja hän saa ymmärrystä ja aikaa toipua.

tai sitten oletkin saanut tuohon toiseen ääripäähän vastauksia paljon aikaisemmin.

tsemppiä!

Mies on oikeasti todella stressaantunut työstään, sillä on ihan lääkärin diagnosoima työuupumus ollut jo pidempään. Uutta työtä on yrittänyt hakea pitkään, mutta ei ole saanut (hänen alallaan on todella huono työtilanne ja pitäisi olla "onnellinen" siitä että on edes joku työ). Ymmärrän sen, että jos on ihan loppu niin se lautasen laittaminen tiskikoneeseen voi tuntua raskaalta. Mutta minä olen loppu siihen, että toinen on ollut loppu jo pari vuotta. Kuinka pitkään minun pitäisi auttaa häntä tekemällä kaikki kotityöt? Ap.

Miten muuten toimii vapaa-aikana? Jaksaako harrastella, hengailla kavereiden kanssa ja tehdä kaikkea muuta kuin ikäviä kotitöitä? Vai makaako raatona sängynpohjalla kaiken työn ulkopuolisen ajan?

Jos ensimmäinen, niin miettisin, onko hän kuitenkaan sinulle aidosti kumppani. Jos jälkimmäinen, niin asialle pitää tehdä jotain. Vaikka sitten irtisanoutua tyhjän päälle, jos ei muuta vaihtoehtoa ole.

Ei jaksa harrastaa, joskus yrittää mutta uupuu siitä ihan. Vapaa-ajalla jaksaa maata raatona vain. Lähtee minun seuraksi välillä minun harrastuksiin ja minua kiinnostaviin paikkoihin, koska haluaa tehdä minulle kivan olon ja panostaa minuun tuolla tavalla, siinä oikeasti tsemppaa vaikka näen että on sen jälkeen aika väsynyt (yrittää tosin piilottaa sen minulta). Ap.

Vierailija
48/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko olla mahdollista, että ap:n miehellä on alkava masennus? Itse menen masennusjaksoilla siihen tilaan, etten jaksa hoitaa peruskotitöitä ja tyyliin kuppien vieminen tiskikoneeseen on uuvuttavan ylivoimaista. Keskustele kumppanisi kanssa ja kannusta hakemaan apua jaksamiseensa, jos oikeasti on noin uupunut, eikä vain asenne viturallaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä erosin osittain miehen kotitöiden tekemättömyyden takia. Hän ei saanut edes roskia roskiin. Jos pyysin tiskaamaan, hän sanoi "joojoo" mutta eipä sitä koskaan tapahtunut - huvikseni testasin, kauanko tiskit kasaantuu jos en itse tiskaa niitä. Kahden viikon kuluttua joka ikinen kuppi ja lautanen ja haarukka oli likainen ja tiskiharja koskemattomana. Erosin.

Vierailija
50/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehesi on varmaan lievästi masentunut. Pyydä häntä hakemaan apua. Ellei suostu, eroa tai hyväksy uusi roolisi pikkuemäntänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni väkisinkin, mikä on saanut miehesi muuttamaan käytöstään ?

Onko taustalla nyt jotain muuta mielenpäällä joka saa hänen olemuksensa väsyneeksi. Keskustelu on varmasti ainut keino. Istutte alas, juttelette miten aikoinaan oli asiat ja miten ne on muuttuneet. Tottakai siivoukset ja rahatalous on kahden ihmisen perheessä jaettuna kahtia. Mutta yksinään taakkaa on paljon enemmän ja jostain syystä nyt teitä on 2, mutta siivous/kotityö-taakka yhden hoidossa.

Eli miten mies kokee asiat. Onko todella niin että hän on henkisesti aivan loppu ja ei jaksa todella työnlisäksi kuin nukkua ? Eli sitten lääkäriin puhumaan asioista ja aikalisä suhteeseen. Eli älä painosta siivouksissakaan. Palkatkaa siivoaja määräajaksi jotta sinä et henkisesti kuormita ja vaadi lisää mieheltäsi ja hän saa ymmärrystä ja aikaa toipua.

tai sitten oletkin saanut tuohon toiseen ääripäähän vastauksia paljon aikaisemmin.

tsemppiä!

Mies on oikeasti todella stressaantunut työstään, sillä on ihan lääkärin diagnosoima työuupumus ollut jo pidempään. Uutta työtä on yrittänyt hakea pitkään, mutta ei ole saanut (hänen alallaan on todella huono työtilanne ja pitäisi olla "onnellinen" siitä että on edes joku työ). Ymmärrän sen, että jos on ihan loppu niin se lautasen laittaminen tiskikoneeseen voi tuntua raskaalta. Mutta minä olen loppu siihen, että toinen on ollut loppu jo pari vuotta. Kuinka pitkään minun pitäisi auttaa häntä tekemällä kaikki kotityöt? Ap.

Tämä muuttaa asiaa varsin paljon. Kyse ei olekaan saamatomuudesta tai laiskuudesta, niin kuin meillä, vaan ihan muusta. Menkää terapiaan jos asia oikeasti sinua pahasti hiertää.

Vierailija
52/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä erosin osittain miehen kotitöiden tekemättömyyden takia. Hän ei saanut edes roskia roskiin. Jos pyysin tiskaamaan, hän sanoi "joojoo" mutta eipä sitä koskaan tapahtunut - huvikseni testasin, kauanko tiskit kasaantuu jos en itse tiskaa niitä. Kahden viikon kuluttua joka ikinen kuppi ja lautanen ja haarukka oli likainen ja tiskiharja koskemattomana. Erosin.

Mä testasin kuukauden ajan. En ole eroa katunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä jaksaisi tuollaista arkea! Nyt näytät miehelle suuttumuksesi ja ärtymyksesi lusmuilusta. Opettele

vaikka huutamaan- aikuinen mies jättää rakkaallensa kaikki kotihommat. Eipä vaikuta kovastikaan 

arvostavan sinua. Älä tee lapsia hänen kanssaan ainakaan. Minä etsisin oman asunnon, mies voisi muistella

kuinka koti pidetään ihan itse siistinä.

Vierailija
54/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni väkisinkin, mikä on saanut miehesi muuttamaan käytöstään ?

Onko taustalla nyt jotain muuta mielenpäällä joka saa hänen olemuksensa väsyneeksi. Keskustelu on varmasti ainut keino. Istutte alas, juttelette miten aikoinaan oli asiat ja miten ne on muuttuneet. Tottakai siivoukset ja rahatalous on kahden ihmisen perheessä jaettuna kahtia. Mutta yksinään taakkaa on paljon enemmän ja jostain syystä nyt teitä on 2, mutta siivous/kotityö-taakka yhden hoidossa.

Eli miten mies kokee asiat. Onko todella niin että hän on henkisesti aivan loppu ja ei jaksa todella työnlisäksi kuin nukkua ? Eli sitten lääkäriin puhumaan asioista ja aikalisä suhteeseen. Eli älä painosta siivouksissakaan. Palkatkaa siivoaja määräajaksi jotta sinä et henkisesti kuormita ja vaadi lisää mieheltäsi ja hän saa ymmärrystä ja aikaa toipua.

tai sitten oletkin saanut tuohon toiseen ääripäähän vastauksia paljon aikaisemmin.

tsemppiä!

Mies on oikeasti todella stressaantunut työstään, sillä on ihan lääkärin diagnosoima työuupumus ollut jo pidempään. Uutta työtä on yrittänyt hakea pitkään, mutta ei ole saanut (hänen alallaan on todella huono työtilanne ja pitäisi olla "onnellinen" siitä että on edes joku työ). Ymmärrän sen, että jos on ihan loppu niin se lautasen laittaminen tiskikoneeseen voi tuntua raskaalta. Mutta minä olen loppu siihen, että toinen on ollut loppu jo pari vuotta. Kuinka pitkään minun pitäisi auttaa häntä tekemällä kaikki kotityöt? Ap.

Tämä muuttaa asiaa varsin paljon. Kyse ei olekaan saamatomuudesta tai laiskuudesta, niin kuin meillä, vaan ihan muusta. Menkää terapiaan jos asia oikeasti sinua pahasti hiertää.

Tämän kirjoitti se joka kannusti heittäytymään lapselliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano miehellesi, että harkitset eroa tämän asian takia. Todennäköisesti suuttuu, mutta siinähän huomaat ettet eroaikeinesi ole tekemässä ainakaan virhettä.

Vierailija
56/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miehesi on varmaan lievästi masentunut. Pyydä häntä hakemaan apua. Ellei suostu, eroa tai hyväksy uusi roolisi pikkuemäntänä.

Mies on siis käynyt työpaikkalääkärillä jo pari vuotta sitten ja sen jälkeenkin kaksi kertaa, ja saanut aina diagnoosiksi työuupumuksen, ei kuitenkaan masennusta. Ei myöskään mitään hoitoa vaan sanottu vain että ei saa stressata "turhaan". Ap.

Vierailija
57/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni väkisinkin, mikä on saanut miehesi muuttamaan käytöstään ?

Onko taustalla nyt jotain muuta mielenpäällä joka saa hänen olemuksensa väsyneeksi. Keskustelu on varmasti ainut keino. Istutte alas, juttelette miten aikoinaan oli asiat ja miten ne on muuttuneet. Tottakai siivoukset ja rahatalous on kahden ihmisen perheessä jaettuna kahtia. Mutta yksinään taakkaa on paljon enemmän ja jostain syystä nyt teitä on 2, mutta siivous/kotityö-taakka yhden hoidossa.

Eli miten mies kokee asiat. Onko todella niin että hän on henkisesti aivan loppu ja ei jaksa todella työnlisäksi kuin nukkua ? Eli sitten lääkäriin puhumaan asioista ja aikalisä suhteeseen. Eli älä painosta siivouksissakaan. Palkatkaa siivoaja määräajaksi jotta sinä et henkisesti kuormita ja vaadi lisää mieheltäsi ja hän saa ymmärrystä ja aikaa toipua.

tai sitten oletkin saanut tuohon toiseen ääripäähän vastauksia paljon aikaisemmin.

tsemppiä!

Mies on oikeasti todella stressaantunut työstään, sillä on ihan lääkärin diagnosoima työuupumus ollut jo pidempään. Uutta työtä on yrittänyt hakea pitkään, mutta ei ole saanut (hänen alallaan on todella huono työtilanne ja pitäisi olla "onnellinen" siitä että on edes joku työ). Ymmärrän sen, että jos on ihan loppu niin se lautasen laittaminen tiskikoneeseen voi tuntua raskaalta. Mutta minä olen loppu siihen, että toinen on ollut loppu jo pari vuotta. Kuinka pitkään minun pitäisi auttaa häntä tekemällä kaikki kotityöt? Ap.

Miten muuten toimii vapaa-aikana? Jaksaako harrastella, hengailla kavereiden kanssa ja tehdä kaikkea muuta kuin ikäviä kotitöitä? Vai makaako raatona sängynpohjalla kaiken työn ulkopuolisen ajan?

Jos ensimmäinen, niin miettisin, onko hän kuitenkaan sinulle aidosti kumppani. Jos jälkimmäinen, niin asialle pitää tehdä jotain. Vaikka sitten irtisanoutua tyhjän päälle, jos ei muuta vaihtoehtoa ole.

Ei jaksa harrastaa, joskus yrittää mutta uupuu siitä ihan. Vapaa-ajalla jaksaa maata raatona vain. Lähtee minun seuraksi välillä minun harrastuksiin ja minua kiinnostaviin paikkoihin, koska haluaa tehdä minulle kivan olon ja panostaa minuun tuolla tavalla, siinä oikeasti tsemppaa vaikka näen että on sen jälkeen aika väsynyt (yrittää tosin piilottaa sen minulta). Ap.

Onko verikokeita otettu? Ettei taustalla piile mitään fyysistä vaivaa joka väsyttää. Ei kuulosta normaalilta ollenkaan. Olisin hyvin huolissani.

Vierailija
58/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mä ihmettelen, että jos on noin paha työuupumus, ettei jaksa edes lautasta korjata omilta jäljiltä, niin kyllä mä siinä vaiheessa jo irtisanoutuisin ja kouluttautuisin toiselle alalle. Eihän tilanne tule tuosta mihinkään muuttumaan, jos mies ei aio 'uupumuksen syylle' eli työpaikalle tehdän mitään. Kyllä mun mielestä vaikka on kuinka uupunut niin pitää edes omat jäljet korjata.

Vierailija
59/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni väkisinkin, mikä on saanut miehesi muuttamaan käytöstään ?

Onko taustalla nyt jotain muuta mielenpäällä joka saa hänen olemuksensa väsyneeksi. Keskustelu on varmasti ainut keino. Istutte alas, juttelette miten aikoinaan oli asiat ja miten ne on muuttuneet. Tottakai siivoukset ja rahatalous on kahden ihmisen perheessä jaettuna kahtia. Mutta yksinään taakkaa on paljon enemmän ja jostain syystä nyt teitä on 2, mutta siivous/kotityö-taakka yhden hoidossa.

Eli miten mies kokee asiat. Onko todella niin että hän on henkisesti aivan loppu ja ei jaksa todella työnlisäksi kuin nukkua ? Eli sitten lääkäriin puhumaan asioista ja aikalisä suhteeseen. Eli älä painosta siivouksissakaan. Palkatkaa siivoaja määräajaksi jotta sinä et henkisesti kuormita ja vaadi lisää mieheltäsi ja hän saa ymmärrystä ja aikaa toipua.

tai sitten oletkin saanut tuohon toiseen ääripäähän vastauksia paljon aikaisemmin.

tsemppiä!

Mies on oikeasti todella stressaantunut työstään, sillä on ihan lääkärin diagnosoima työuupumus ollut jo pidempään. Uutta työtä on yrittänyt hakea pitkään, mutta ei ole saanut (hänen alallaan on todella huono työtilanne ja pitäisi olla "onnellinen" siitä että on edes joku työ). Ymmärrän sen, että jos on ihan loppu niin se lautasen laittaminen tiskikoneeseen voi tuntua raskaalta. Mutta minä olen loppu siihen, että toinen on ollut loppu jo pari vuotta. Kuinka pitkään minun pitäisi auttaa häntä tekemällä kaikki kotityöt? Ap.

Miten muuten toimii vapaa-aikana? Jaksaako harrastella, hengailla kavereiden kanssa ja tehdä kaikkea muuta kuin ikäviä kotitöitä? Vai makaako raatona sängynpohjalla kaiken työn ulkopuolisen ajan?

Jos ensimmäinen, niin miettisin, onko hän kuitenkaan sinulle aidosti kumppani. Jos jälkimmäinen, niin asialle pitää tehdä jotain. Vaikka sitten irtisanoutua tyhjän päälle, jos ei muuta vaihtoehtoa ole.

Ei jaksa harrastaa, joskus yrittää mutta uupuu siitä ihan. Vapaa-ajalla jaksaa maata raatona vain. Lähtee minun seuraksi välillä minun harrastuksiin ja minua kiinnostaviin paikkoihin, koska haluaa tehdä minulle kivan olon ja panostaa minuun tuolla tavalla, siinä oikeasti tsemppaa vaikka näen että on sen jälkeen aika väsynyt (yrittää tosin piilottaa sen minulta). Ap.

Onko verikokeita otettu? Ettei taustalla piile mitään fyysistä vaivaa joka väsyttää. Ei kuulosta normaalilta ollenkaan. Olisin hyvin huolissani.

On siltä otettu useampaan kertaan niitä verikokeita, ja ihan kunnossa ovat. Ap.

Vierailija
60/346 |
21.09.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä ihmettelen, että jos on noin paha työuupumus, ettei jaksa edes lautasta korjata omilta jäljiltä, niin kyllä mä siinä vaiheessa jo irtisanoutuisin ja kouluttautuisin toiselle alalle. Eihän tilanne tule tuosta mihinkään muuttumaan, jos mies ei aio 'uupumuksen syylle' eli työpaikalle tehdän mitään. Kyllä mun mielestä vaikka on kuinka uupunut niin pitää edes omat jäljet korjata.

Mies on siis pari vuotta yrittänyt saada uutta työpaikkaa, mutta kuten sanottu niin alalla on huono työtilanne, ja jokaisen pitäisi olla onnellinen siitä että on edes jotain töitä. Sillä on ammattikorkeasta tutkinto, ja alan vaihto on riski, koska se on jo 41-vuotias, olisi varmaan 46 tai jotain kun valmistuisi. Ap.