Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan eronnut pelkkien kotitöiden takia?
Kuulostaa varmaan tyhjänpäiväiseltä syyltä erota, mutta mietin onko kukaan eronnut vain siksi, että toinen ei tee kotitöitä. Olen ollut pidempään suhteessa, jossa toinen ei tee juuri mitään kotitöitä, ja mitä pidempään se jatkuu, sitä enemmän se minua ärsyttää, ja mietin usein että pitäisikö jopa lähteä tästä suhteesta siksi.
Valitisin siis miehen, jolla oli siisti ja järjestyksessä oleva sinkkukoti, hän siivoili siellä usein ja oli aina puhtaissa vaatteissa jne, eli luulin että tämä mies tekee paljon kotitöitä (ja niin tekikin, sinkkuna). Ja teki vielä seurustelummekin ajan. Mutta kun muutimme yhteen neljä vuotta sitten, niin hiljalleen hän vähensi ja vähensi kotitöiden tekemistään. Ja nyt olemme siinä tilanteessa, että hän ei tee niitä käytännössä ikinä, tai hyvin harvoin vain. Kaikki jää minulle. Enkä vaadi mitään korkeaa siisteystasoa edes, meillä on itse asiassa sama käsitys siitä että mikä on sopiva siisteystaso. Eikä kahden ihmisen taloudessa edes ole valtavasti kotitöitä, vaan kyse on pienistä jokapäiväisistä asioista kuten siitä, että ruokalautanen pitäisi laittaa ruokapöydästä tiskikoneeseen ja kahvikuppi myös, tai siitä että kun on pessyt pyykkiä niin ne pyykit pitäisi ripustaa kuivumaankin joskus, tai siitä että kaupassa on pakko käydä jotta jääkaapissa olisi maitoa ja juustoa. Mies ei siis laita astioitaan koskaan tiskikoneeseen, ja jos pyykkikoneessa on hänen työvaatteet, niin hän ei vain ripusta niitä. Ne on märkinä koneessa seuraavana päivänäkin, jolloin pitäisi päästä pesemään jotain muuta pyykkiä. Jos pyydän käymään ruokakaupassa vuorollaan, niin ei käy koska ei kuulemma millään jaksa (tällöin on mieluummin nälässä jääkaappi tyhjänä).
Olen pyytänyt ja ottanut puheeksi monta kertaa, ja kysynyt myös että miksi ei tee. Kuulemma ei jaksa tehdä. On niin rankkaa töissä, että ei vaan jaksa. Sepä se kun minulla on yhtä rankkaa töissä, meillä molemmilla on pitkät työpäivät ja rankka työ, tosin hänellä kai joku työuupumus, minulla ei. Olen vaatinut häneltä ratkaisuja, ja hän ehdottaa että voi rahalla korvata osuutensa. En suostu siihen, koska en tarvitse niitä rahoja ja mieluummin minäkin maksaisin hänelle että hän tekee kaikki, kumpikaan meistä ei erityisemmin pidä kaupassa käynnistä tai tiskikoneen täyttämisestä. Hän ehdottaa että maksaa viikkosiivoojan, ja se sopii, mutta ei se auta niissä jokapäiväisissä pikkutöissä kuten hänen työvaatteiden ripustaminen ja lautasen laittaminen tiskikoneeseen (ja mihinkään monena päivänä käyvään siivoojaan ei ole rahaa). Hän ehdottaa, että tekee välillä isot kotityöt yksin, ja minä hoidan kaiken päivittäisen, mikä siis tarkoittaa että hän kasaa huonekalut tms. Mutta ei niitä hänen "isoja kotitöitä" ole kuin kerran kaksi vuodessa, ja ne on yleensä ihan mukavia töitä, minäkin voisi kasata pelkät huonekalut ja levätä muun arjen. Ja koska olen sanonut kotitöistä monta kertaa, niin en enää halua sanoa (en aio nalkuttaa niistä). Vaan mieluummin vain eroan.
Mikähän tähän neuvoksi? Tunnen olevani joku kotipiika.
Kommentit (346)
Herravarjele, että täällä oikeasti ihmiset alkaa kouluttamaan "ukkojaan" kuin teini-ikäisiä lapsiaan jollain ruoanlaittouhkauksilla.
Oikeasti.
Vuonna 2017.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo. Olet ap oikeassa. Enpä ole hitto vie kuullut typerämpää riitaa kuin tuo.
Minä ymmärtäisin jos teillä olisi iso perhe ja kotitöitä paljon.
Mutta kuka pinnallinen ääliö eroaa kahvikupin astiakoneeseen laittamisen takia?
Miehesi on luvannut hoitaa siivoamisen maksamalla siivoajan. Se ei kuulemma sinulle riitä, ahdistut ja väsyt siitä, että pikkujärjestely jää sinulle. Voi voi, oiskohan syytä mennä lääkäriin? Ei tuo ole normaalia.
Jos koet liian raskaaksi panna miehen vaatteet narulle, niin älä pane. Nosta ne koneesta vaikka saaviin ja jätä siihen. Ennen pitkää miehellä loppuu vaatteet.
Teillä ei ole kyse aidosta työnjakokiistasta vaan VALTAKIISTASTA. Kamppailette siitä, kuka teillä määrittää tavaroiden paikan - häiritseekö se perhanan muki oikeasti vai ei - eikä tuollainen tappelu kerro sinusta ja sinun miehestäsi mitään hyvää.
Voi olla että kyse on valtakiistasta, mutta miten se ratkaistaan? Minua ei edes häiristisi ne miehen mukit ja karkkipaperit, ne häiritsee häntä itseään paljon enemmän kuin minua (minä siedän enemmän sotkua kuin hän, hän ahdistuu sotkusta). Se, että mies on luvannut maksaa viikkosiivoojan on tavallaan vähän nollalupaus, koska meillä on yhteiset rahat, ja minun palkasta jää vähän enemmän käteen kuussa kuin hänen, eli se että "mies maksaa" tarkoittaa käytännössä että minä maksan. Ja voin hyvin maksaa siivoojan jos se pelastaa parisuhteen, mutta ratkaiseeko se sen valtakiistan? Ja olen kerran tehnyt niin, että nostin miehen vaatteet märkänä myttynä kylpyhuoneen lattialle koneesta, jossa ne oli olleet 12 tuntia, ja pistin omat vaatteet sinne pesuun. Mies suuttui, että enkö sen verran voi tehdä että ripustan ne jos näen että hän on unohtanut ripustaa ne. No olisin minäkin suuttunut, jos mies olisi minun puhtaat pyykit laittanut lattialle märkänä ja jättänyt siihen. Ap.
Onpahan tässä lähipiirissä aivan elävä esimerkki siitä miten vastaavanlainen juttu päättyi. Naiselle oli siis se kahvikuppi tiskialtaassa kynnyskysymys, mies ehdotti kaikkia maailman ratkaisuja siihen miten kotityöt voitaisiin hoitaa tasapuolisesti ja mikään muu ei käynyt kun se naisen tapa hoitaa asia. Lopulta nainen päätti näpäyttää miestä hieman enemmän, eli ilmoitti että se on nyt sitten ero, ja laski sen varaan että mies jää hänen peräänsä itkemään ja anelee häntä takaisin ja alistuu hänen tahtoonsa. No, yllätys oli vissiin melkoinen ku mies alkoikin elää omaa elämäänsä, löysi uuden naisen ja elää nyt onnellisessa suhteessa missä ei tarvi käydä valtataisteluita, vaan suhteessa on kaksi aikuista tasavertaista ihmistä jotka molemmat toimivat vahvuuksiensa mukaan suhteen parhaaksi.
Aloittajalta ja kaikilta muilta samassa tilanteessa olevilta kysyisin että kumpi on loppupeleissä tärkeämpää; olla onnellinen vai olla oikeassa? Koska ainoa ihminen jota pystyt muuttamaan olet sinä itse.
Eli mies etsii uudessa suhteessa tasapuolisia tapoja miten nainen hoitaa kotityöt. Ja nainen mielistelee kuin koira. Joidenkin ihmisten onni on sellaista, että en huolisi vaikka mitä maksettaisiin.
Esim. omakotitalossa maalla voi olla paljon kaikkea muutakin kotityötä kun ne kahvikupit tiskialtaassa, imurointi ja pyykinpesu. Itse henkilökohtaisesti oon ainakin ihan mielelläni ulkoistanut miehelle mm. kaiken autoihin liittyvän, metsästämällä tapahtuvan ruuan hankinnan, koirien (13kpl) ruokinnan, tarhojen siivouksen ja ruuan tilaamisen, nurmikon ja pensaiden leikkuun, kaikki vanhan talon korjaus- ja huoltotyöt ja laskujen maksun. Mun hommani on pyörittää ruoka- ja pyykkihuoltoo ja siivota aina silloin tällöin. Aika pieni hinta siitä että saan elää melko huoletonta elämää. Töissä toki käydään molemmat. Mutta ei siis tulis kyllä mieleenkään alkaa natiseen äijälle jostain lautasesta pöydällä. Kokisin silloin kyllä olevani melko kohtuuton, mutta ehkä kaupunkilaisilla on vähän liian vähän tekemistä ni on aikaa tapella kotitöistä.
Tuo mitä ukkosi tekee on puuhastelua. Harrastuksia, jotka on hankittu vapaaehtoisesti. En ymmärrä, miksi luulet voivasi alkaa päteä meille kaupunkilaisille tuolla. Voisimme mekin mennä puistoon ja vaikka siirrellä isoja kiviä huviksemme paikasta toiseen ja sitten rehennellä, miten paljon rankempaa kaupungissa on. Mutta emme tee sitä, koska meillä on liikaa järkeä päässä.
Hoida kotihommat kun kerran haluat. Mutta muista, että sinä HALUAT. Et ole natisematta lautasesta siksi että olisit ei-kohtuuton, sanot niin vain näyttääksesi paremmalta kuin olet. Sinä olet natisematta lautasesta tasan siitä syystä, että sinä HALUAT siivota sen miehesi jäljiltä. Et tee palvelusta etkä uhrausta, teet vain sitä mitä haluat.
Tässähän tämä ongelma mukavasti kiteytyikin: naisten mielestä vain heidän tekemänsä kotityöt ovat niitä oikeita töitä, kaikki miehen tekemä pelkkää puuhastelua.
Uskomaton asenne.Metsästys ja kalastus on monelle harrastuksia, en tiedä yhtäkään, joille se on pakkopullaa ruuan hankkimiseksi. 13 koiraa on taas ihan oma valinta, niissä on 12 liikaa, joten niiden hoitaminen on myös harrastuksiin kuuluvaa. Hurja remontointia tarvitsevaa omakotitaloakaan ei tarvitse ostaa. Oma autoni on vuosimallia 2003 eikä sille ole tarvinnut teettää isoja remontteja. Öljyn tarkastuksen, pissapojan täyttämisen ja tankkauksen sekä renkaiden vaihdatuksen hoidan itse. Isoja remontteja ei ole tarvinnut tehdä eikä niitä voisi itse tehdä, joten huoltoon ajan varaaminen ei paljoa vaadi.
Sun kaltaisille naisille sopiikin parhaiten sellainen feministien aivopesemä vässykkä mieheks, se pyykkää, kokkaa ja siivoo essu päällä ja sitä voi iltasin alistaa makuuhuoneessa. Jääpä sitten ne omilla aivoillaan ajattelevat ja perheestään huolehtivat miehet sit meille ketkä niitä osaa arvostaa 😎.
Millä tavalla kodinhoito ei olisi perheestä huolehtimista? Mikä tekee omasta kodistaan huolehtivasta miehestä muka alistetun vässykän, ja ovatko kotitöitä tekevät naiset sitten myös alistettuja vässyköitä? Mun mielestä kokkaava mies on ennen kaikkea seksikäs 😉
- toinen
Tuo kirjoittelija tarkoittaa perheestä huolehtimisella sitä, että hän hakkaisi murtovarkaan sairaalakuntoon. Varkaat tosin käyvät silloin kun kaikki ovat poissa kotoa, joten tuon "miehen" ei tarvitse kuin uhota. Sillä välin kun nainen hoitaa sen oikean perheestä huolehtimisen: kokkaamisen, siivoamisen, pyykkäämisen, synttärijuhlat, hammaslääkärikäynnit... Voivat olla vähissä naiset jotka tuollaista arvostavat.
Tuo kirjoittelija nyt sattumalta on nainen eikä kukaan oo mistään hakkaamisesta puhunut. Perheestään voi mies täällä landella huolehtia monella muullakin tavalla ku tiskaamalla tai uhoamalla joillekkin kuvitelluille murtovarkaille.
Me ollaan onnellisia näin, meillä ei oo riitoja, ei valtataisteluita, meillä on keskinäinen kunnioitus ja syvä rakkaus toista kohtaan. Jos joku haluaa pilata parisuhteensa kahvikupin takia niin se on mulle ok, reilua on mun mielestä kuitenkin kertoo miehille että tästä maasta kyllä löytyy vielä täyspäisiäkin naisia niiden nalkuttavien kotityrannien tilalle....
Miten tuollaiset luolaihmisen tasolle vajonneet voivat edes puhua rakkaudesta ja kunnioituksesta? Tämä palsta saa minut kyllä joskus melkein itkemään helpotuksesta, kun älysin häipyä landelta heti kun tilaisuus tuli. Olisin pilannut elämäni tuollaisten ihmisten seuraan jäämällä.
Vierailija kirjoitti:
Herravarjele, että täällä oikeasti ihmiset alkaa kouluttamaan "ukkojaan" kuin teini-ikäisiä lapsiaan jollain ruoanlaittouhkauksilla.
Oikeasti.
Vuonna 2017.
Onneksi aika harvojen tarvitsee enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No joo. Olet ap oikeassa. Enpä ole hitto vie kuullut typerämpää riitaa kuin tuo.
Minä ymmärtäisin jos teillä olisi iso perhe ja kotitöitä paljon.
Mutta kuka pinnallinen ääliö eroaa kahvikupin astiakoneeseen laittamisen takia?
Miehesi on luvannut hoitaa siivoamisen maksamalla siivoajan. Se ei kuulemma sinulle riitä, ahdistut ja väsyt siitä, että pikkujärjestely jää sinulle. Voi voi, oiskohan syytä mennä lääkäriin? Ei tuo ole normaalia.
Jos koet liian raskaaksi panna miehen vaatteet narulle, niin älä pane. Nosta ne koneesta vaikka saaviin ja jätä siihen. Ennen pitkää miehellä loppuu vaatteet.
Teillä ei ole kyse aidosta työnjakokiistasta vaan VALTAKIISTASTA. Kamppailette siitä, kuka teillä määrittää tavaroiden paikan - häiritseekö se perhanan muki oikeasti vai ei - eikä tuollainen tappelu kerro sinusta ja sinun miehestäsi mitään hyvää.
Voi olla että kyse on valtakiistasta, mutta miten se ratkaistaan? Minua ei edes häiristisi ne miehen mukit ja karkkipaperit, ne häiritsee häntä itseään paljon enemmän kuin minua (minä siedän enemmän sotkua kuin hän, hän ahdistuu sotkusta). Se, että mies on luvannut maksaa viikkosiivoojan on tavallaan vähän nollalupaus, koska meillä on yhteiset rahat, ja minun palkasta jää vähän enemmän käteen kuussa kuin hänen, eli se että "mies maksaa" tarkoittaa käytännössä että minä maksan. Ja voin hyvin maksaa siivoojan jos se pelastaa parisuhteen, mutta ratkaiseeko se sen valtakiistan? Ja olen kerran tehnyt niin, että nostin miehen vaatteet märkänä myttynä kylpyhuoneen lattialle koneesta, jossa ne oli olleet 12 tuntia, ja pistin omat vaatteet sinne pesuun. Mies suuttui, että enkö sen verran voi tehdä että ripustan ne jos näen että hän on unohtanut ripustaa ne. No olisin minäkin suuttunut, jos mies olisi minun puhtaat pyykit laittanut lattialle märkänä ja jättänyt siihen. Ap.
Onpahan tässä lähipiirissä aivan elävä esimerkki siitä miten vastaavanlainen juttu päättyi. Naiselle oli siis se kahvikuppi tiskialtaassa kynnyskysymys, mies ehdotti kaikkia maailman ratkaisuja siihen miten kotityöt voitaisiin hoitaa tasapuolisesti ja mikään muu ei käynyt kun se naisen tapa hoitaa asia. Lopulta nainen päätti näpäyttää miestä hieman enemmän, eli ilmoitti että se on nyt sitten ero, ja laski sen varaan että mies jää hänen peräänsä itkemään ja anelee häntä takaisin ja alistuu hänen tahtoonsa. No, yllätys oli vissiin melkoinen ku mies alkoikin elää omaa elämäänsä, löysi uuden naisen ja elää nyt onnellisessa suhteessa missä ei tarvi käydä valtataisteluita, vaan suhteessa on kaksi aikuista tasavertaista ihmistä jotka molemmat toimivat vahvuuksiensa mukaan suhteen parhaaksi.
Aloittajalta ja kaikilta muilta samassa tilanteessa olevilta kysyisin että kumpi on loppupeleissä tärkeämpää; olla onnellinen vai olla oikeassa? Koska ainoa ihminen jota pystyt muuttamaan olet sinä itse.
Eli mies etsii uudessa suhteessa tasapuolisia tapoja miten nainen hoitaa kotityöt. Ja nainen mielistelee kuin koira. Joidenkin ihmisten onni on sellaista, että en huolisi vaikka mitä maksettaisiin.
Esim. omakotitalossa maalla voi olla paljon kaikkea muutakin kotityötä kun ne kahvikupit tiskialtaassa, imurointi ja pyykinpesu. Itse henkilökohtaisesti oon ainakin ihan mielelläni ulkoistanut miehelle mm. kaiken autoihin liittyvän, metsästämällä tapahtuvan ruuan hankinnan, koirien (13kpl) ruokinnan, tarhojen siivouksen ja ruuan tilaamisen, nurmikon ja pensaiden leikkuun, kaikki vanhan talon korjaus- ja huoltotyöt ja laskujen maksun. Mun hommani on pyörittää ruoka- ja pyykkihuoltoo ja siivota aina silloin tällöin. Aika pieni hinta siitä että saan elää melko huoletonta elämää. Töissä toki käydään molemmat. Mutta ei siis tulis kyllä mieleenkään alkaa natiseen äijälle jostain lautasesta pöydällä. Kokisin silloin kyllä olevani melko kohtuuton, mutta ehkä kaupunkilaisilla on vähän liian vähän tekemistä ni on aikaa tapella kotitöistä.
Tuo mitä ukkosi tekee on puuhastelua. Harrastuksia, jotka on hankittu vapaaehtoisesti. En ymmärrä, miksi luulet voivasi alkaa päteä meille kaupunkilaisille tuolla. Voisimme mekin mennä puistoon ja vaikka siirrellä isoja kiviä huviksemme paikasta toiseen ja sitten rehennellä, miten paljon rankempaa kaupungissa on. Mutta emme tee sitä, koska meillä on liikaa järkeä päässä.
Hoida kotihommat kun kerran haluat. Mutta muista, että sinä HALUAT. Et ole natisematta lautasesta siksi että olisit ei-kohtuuton, sanot niin vain näyttääksesi paremmalta kuin olet. Sinä olet natisematta lautasesta tasan siitä syystä, että sinä HALUAT siivota sen miehesi jäljiltä. Et tee palvelusta etkä uhrausta, teet vain sitä mitä haluat.
Tässähän tämä ongelma mukavasti kiteytyikin: naisten mielestä vain heidän tekemänsä kotityöt ovat niitä oikeita töitä, kaikki miehen tekemä pelkkää puuhastelua.
Uskomaton asenne.Metsästys ja kalastus on monelle harrastuksia, en tiedä yhtäkään, joille se on pakkopullaa ruuan hankkimiseksi. 13 koiraa on taas ihan oma valinta, niissä on 12 liikaa, joten niiden hoitaminen on myös harrastuksiin kuuluvaa. Hurja remontointia tarvitsevaa omakotitaloakaan ei tarvitse ostaa. Oma autoni on vuosimallia 2003 eikä sille ole tarvinnut teettää isoja remontteja. Öljyn tarkastuksen, pissapojan täyttämisen ja tankkauksen sekä renkaiden vaihdatuksen hoidan itse. Isoja remontteja ei ole tarvinnut tehdä eikä niitä voisi itse tehdä, joten huoltoon ajan varaaminen ei paljoa vaadi.
Sun kaltaisille naisille sopiikin parhaiten sellainen feministien aivopesemä vässykkä mieheks, se pyykkää, kokkaa ja siivoo essu päällä ja sitä voi iltasin alistaa makuuhuoneessa. Jääpä sitten ne omilla aivoillaan ajattelevat ja perheestään huolehtivat miehet sit meille ketkä niitä osaa arvostaa 😎.
Millehän vuosituhannelle tämä luolasankari taas on jäänyt karhuja ja oravia hätyyttelemään. Meillä saa sapuskaa ihan kaupasta ja se on molempien perheen aikuisten asia katsoa että sitä tulee hankittua tasaiseen tahtiin ja riittävästi jääkaappiin.
Jotkut meistä haluaa vältellä tehotuotettua antibiooteilla kyllästettyä lihaa ja syödä puhtaammin ja eettisemmin. Lisäksi se on vuodessa ruokakuluihin ihan mukava säästö.
Kyllä mä sen ymmärrän että tämmönen elämäntapa on jokaisen feministin painajainen, mutta ainakin meillä on sellaista sisältöä elämässä ettei tarvi ruveta tekeen turhia ongelmia sinne missä niitä ei ole.
Kyllä sieltä kaupasta saa nykyisin oikein hyvän valikoiman luomuakin jos niikseen tulee. Ja et muuten varmaan laskenut sen teidän ahvenkilon hintaa, kun otetaan huomioon pyyntivälineet, -varusteet, -luvat, -matkat ja aika? Mutta siis joo kukin tulkoon uskollaan onnelliseksi, en mä näe painajaisia.
Meillä alkaa metsästysmaat ulko-ovelta joten metsästysmatkoihin ei juurikaan mee rahaa eikä aikaa. Aseita ja muita varusteita ei tarvi joka vuosi uusia, ei edes joka kolmas. Seuran jäsenmaksut ja metsästyskortti on joitain kymppejä. Tällä rahalla saa useemman kymmenen kiloo sekalaista riistaa mitä et kaupasta saa pakastimeen. Että puuhastelkaa te vaan sen "luomunne" kanssa ihan rauhassa. 😎
P.s. meillä ahvenet ja muut pikkukalat syötetään koirille, meritaimen sen sijaan pääsee ruokapöytään tai pakastimeen. 😉
Menkää iltasiivoojiksi. Sillä palkalla saatte helposti 10 kertaa enemmän laadukasta lihaa kuin tuolla metsässä rämpimisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Oletko ap kokeillut vanhoja konsteja, jolla mies liikahtaa. Sanot, että olet iltaisin niiiiin väsynyt kotitöistä ettei millään jaksa harrastaa seksiä.
Miehiin, kun voi vaikuttaa kolmella tavalla: viemällä ruoan, rahat tai seksin.
Vaikka tämä kommentti on saanut pääsääntöisesti alapeukkuja, on se kyllä valitettavasti totta. Meillä lähti nimittäin heti tuolla ensimmäisellä keinolla - viemällä ruoan - toimimaan.
Ilmoitin, että teen vain itselleni ja lapselle ruuat, en miehelle. Ruokaa on miehelle saatavissa vain, jos mies siivoaa keittiön. Ajallisestihan ruuanlaitto kyllä vie enemmän aikaa kuin tiskikoneen täyttö ja tyhjennys + pintojen pyyhkiminen, mutta eipähän minun tarvitse tuota työtä enää tehdä. Ja aina, kun keittiön raivaus jää tekemättä ja joudun sen tekemään, jää mies ilman tekemääni ruokaa. Voin sanoa, ettei keittiö jää raivaamatta.
Tämän lisäksi lopetin pyykin pesemisen. Pesen vain oman ja lapsemme pyykin. Vaikka kone jäisi vajaaksi, en laita miehen pyykkejä. No voitte arvata, että pesee ja huoltaahan se mies pyykkinsä itse, ei se paskaisissa vaatteissa töihin mene.
Lopetin myös useiden muiden kotitöiden tekemisen, kuten roskien viemisen, imuroinnin ja mitä niitä onkaan. Ruokaa en voi laittaa, jos roskis on täynnä -> ukko kipittää roskille että saa ruokaa. Vieraita ei voida kutsua, jos ei ole imuroitu -> ukko imuroi, että päästään viettämään iltaa ystävien kanssa.
Rahat sijoitan, joten nekin olen tavallaan vienyt.
Seksiä ei ole tarvinnut kouluttamiseen vielä käyttää, enkä usko että tarviikaan. Onhan menetelmäni aikamoinen "koirakoulu", mutta kun se kuuluisa puhe ei auttanut, niin täytyi kokeilla muita konsteja ennen eropapereiden viemistä.
Onneksi oma ukkoni on ruualla motivoitavissa (kun itse sen laittamista inhoaa), mutta ymmärrän kyllä ettei sama konsti päde kaikkiin.
Kyllä keinoja löytyy, kun vain osaa ensin itse jättää KYLMÄN RAUHALLISESTI TEKEMÄTTÄ. Niin kauan kun palvelu pelaa, vaikka nalkutuksen kanssa, muutosta ei ole tiedossa. Niin se vain on. Ja varsinkin jos vaakakupissa on jotain sellaista mitä mies erityisesti haluaa, on hyvä käyttää motivoivana tekijänä niihin tehtäviin, mitkä siellä kotona on vaan pakko tehdä.
Luulen alapeukkujen tulevan sekä sinun että aiemman kirjoittajan alentuvasta suhteutumisesta kumppaniin. Siis kirjoitustyylistä.
Totta on, että silloin ei tietenkään pidä itsekään tehdä mitään jos ei toinenkaan tee. Ei kostotoimenpiteenä, vaan siksi että ei ala vihata kumppaniaan. Ja niin siinä käy, jos tuntee että toinen käyttää hyväksi. Monella sen vihan pitää kertyä vuosia, ennen kuin siitä tulee vahvempi kuin rakkaudesta.
Alue: Aihe vapaa
Meillä alkaa metsästysmaat ulko-ovelta joten metsästysmatkoihin ei juurikaan mee rahaa eikä aikaa. Aseita ja muita varusteita ei tarvi joka vuosi uusia, ei edes joka kolmas. Seuran jäsenmaksut ja metsästyskortti on joitain kymppejä. Tällä rahalla saa useemman kymmenen kiloo sekalaista riistaa mitä et kaupasta saa pakastimeen. Että puuhastelkaa te vaan sen "luomunne" kanssa ihan rauhassa. 😎
P.s. meillä ahvenet ja muut pikkukalat syötetään koirille, meritaimen sen sijaan pääsee ruokapöytään tai pakastimeen. 😉