Onko 35-vuotias tosiaan liian vanha äidiksi?

No minä olen 40 ja raskaana, enkä tunne itseäni mitenkään vanhaksi. Mutta jos jollakulla on niin surullisesti asiat, että keho on vanhentunut jo kolmevitosena, niin enpä minä voi tuota hänen kokemustaan kiistää.

Sitten jos arvostelijalla ei ole mitään kokemusta keski-ikäisenä elämisestä, ei ehkä hänen juttujaan kannata ottaa tosissaan.

No eihän se tietenkään "liian" vanha ole, vaikka ihanteellinen lastentekoikä on tietysti nuorempana. Luokitellaanhan 35-vuotias jo riskisynnyttäjäksi.

Terv. 25-vuotias kahden lapsen äiti

Päiväkotityövuosieni aikana näin hyvin paljon äitejä, jotka olivat tulleet vanhemmiksi noin 33-38-vuotiana (joskus vanhempinakin). Hienosti yleensä olivat heillä asiat (kuten monilla nuoremmillakin, ei sen puoleen).

Vierailija kirjoitti:

No eihän se tietenkään "liian" vanha ole, vaikka ihanteellinen lastentekoikä on tietysti nuorempana. Luokitellaanhan 35-vuotias jo riskisynnyttäjäksi.

Terv. 25-vuotias kahden lapsen äiti

Ei luokitella.

Vierailija kirjoitti:

Täällä sanottua. Olen luullut, että äideiksi tulee nykyään yli neljäkymppisiäkin.

No ei todella ole. Sain itse esikoiseni 35-vuotiaana, ja olin elämäni kunnossa. Lapsi oli terve ja vahva.

Ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä sanottua. Olen luullut, että äideiksi tulee nykyään yli neljäkymppisiäkin.

No ei todella ole. Sain itse esikoiseni 35-vuotiaana, ja olin elämäni kunnossa. Lapsi oli terve ja vahva.

Minä taas sain toisen sisätautidiagnoosin 27-vuotiaana ja kolmannen 32-vuotiaana, joten kolmevitosena olin enää varjo siitä, minkä 22-vuotiaana lapsen saadessani. Lapsi on onneksi terve, ja minäkin pärjäilen.

Joskus on oltava terveesti itsekäs ja oltava kuuntelematta muiden viisauksia. Pari tuttavaani oli pitkälle päälle 40-vuotiaita, kun saivat lapsensa. He viis veisasivat, mitä muut sanoivat. Muilla on oikeus sanoa ja ajatella mitä lystäävät, ja sinulla on oikeus samaan ja myös  olla regoimatta tällaisiin kommentteihin. Toki kannattaa olla realisti. Mutta harvapa puhuu vanhoista isistä, vaikka heidän kohdallaan ongelmana on, että lapsilla on usein esim. autismia.

Sain kuopukseni 35-vuotiaana. Hyvin olen pärjännyt.

Kuopuksen saaminen kolmevitosena on eri kuin esikoisen saaminen. Keho muistaa raskauden ja on siten "nuorempi" ja toimivampi myöhempien lasten kohdalla.

Ei todellakaan ole. Sain neljännen, vikan, lapseni 35-vuotiaana ja olin elämäni kunnossa! Vauva-aika oli ihanaa ja osasin nauttia paljon paremmin kuin 10 vuotta aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Joskus on oltava terveesti itsekäs ja oltava kuuntelematta muiden viisauksia. Pari tuttavaani oli pitkälle päälle 40-vuotiaita, kun saivat lapsensa. He viis veisasivat, mitä muut sanoivat. Muilla on oikeus sanoa ja ajatella mitä lystäävät, ja sinulla on oikeus samaan ja myös  olla regoimatta tällaisiin kommentteihin. Toki kannattaa olla realisti. Mutta harvapa puhuu vanhoista isistä, vaikka heidän kohdallaan ongelmana on, että lapsilla on usein esim. autismia.

Enpä ole nelikymppisenä, raskaana olevana pienten lasten äitinä ikinä kuullut elävässä elämässä arvostelua iästäni. Erikseen sitten nämä nettipalstat, joilla haukutaan milloin ketäkin.

Sen verran vielä pilkkua viilaisin, että ei vanhojen isien lapsilla sentään onneksi ole "usein" autismia. Tilastollinen riski toki kasvaa, mutta edelleen autismia esiintyy kaiken ikäisten vanhempien lapsilla, ja onneksi tuo tilastollinen riski on pieni.

Minusta on,ehdottomasti. Koska tilastojen mukaan ns. vanhojen äitien (eli yli 30v) lapset menestyvät elämässä paremmin kuin nuorten äitien lapset. Tämä selittyy osin vanhojen äitien paremmalla koulutuksella ja vähemmillä sosiaalisilla ongelmilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä sanottua. Olen luullut, että äideiksi tulee nykyään yli neljäkymppisiäkin.

No ei todella ole. Sain itse esikoiseni 35-vuotiaana, ja olin elämäni kunnossa. Lapsi oli terve ja vahva.

Minä taas sain toisen sisätautidiagnoosin 27-vuotiaana ja kolmannen 32-vuotiaana, joten kolmevitosena olin enää varjo siitä, minkä 22-vuotiaana lapsen saadessani. Lapsi on onneksi terve, ja minäkin pärjäilen.

Hyvä, että ehdit. Minäkin ehdin saada lapsen ennen kohdunpoistoa (syy: syöpä), joka tehtiin, kun olin 33 v.

Ei kuulu kenellekään, minkä ikäisenä joku perheensä perustaa. Lapsellista arvostella näitä asioita.

Ainut syy miksi lapset kannattaa tehdä nuorempana, on se että jaksaa paremmin yöheräämiset. Itse ole 35v. toisen lapsen juuri saanut. Ei sitä öitä enää jaksa niinkuin kakskymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä sanottua. Olen luullut, että äideiksi tulee nykyään yli neljäkymppisiäkin.

No ei todella ole. Sain itse esikoiseni 35-vuotiaana, ja olin elämäni kunnossa. Lapsi oli terve ja vahva.

Minä taas sain toisen sisätautidiagnoosin 27-vuotiaana ja kolmannen 32-vuotiaana, joten kolmevitosena olin enää varjo siitä, minkä 22-vuotiaana lapsen saadessani. Lapsi on onneksi terve, ja minäkin pärjäilen.

Hyvä, että ehdit. Minäkin ehdin saada lapsen ennen kohdunpoistoa (syy: syöpä), joka tehtiin, kun olin 33 v.

Jep, samat sanat, hyvä että ehdit. Ensimmäisen diagnoosini sain jo lapsena. Tytär on nyt 16 ja (vielä) terveiden kirjoissa. Olen noin satatuhatta kertaa vuosien varrella miettinyt sitä, olisinko laittanut geenejäni eteenpäin, jos olisin omistanut kristallipallon ja tiennyt tulevasta. Onneksi sitä ei kenelläkään ole. Äitiys on...huolta, ja rakkautta, ja huolta :)

Sain itse viimeisen lapseni 40-vuotiaana ja en silloin kokenut itseäni liian vanhaksi. Se surettaa, että yhteinen aikamme tulee jäämään hyvälläkin tuurilla lyhyeksi. En tule varmaan koskaan näkemään tytärtäni samanikäisenä kuin olen itse nyt (45-vuotiaana). En ehkä koskaan näe lapsenlapsiani, jos niitä syntyy. Jos tyttäreni saa lapsia yhtä myöhään, olisin jo 80-vuotias.

Vierailija kirjoitti:

No eihän se tietenkään "liian" vanha ole, vaikka ihanteellinen lastentekoikä on tietysti nuorempana. Luokitellaanhan 35-vuotias jo riskisynnyttäjäksi.

Terv. 25-vuotias kahden lapsen äiti

Ei muuten luokitella :D

Vierailija kirjoitti:

Ainut syy miksi lapset kannattaa tehdä nuorempana, on se että jaksaa paremmin yöheräämiset. Itse ole 35v. toisen lapsen juuri saanut. Ei sitä öitä enää jaksa niinkuin kakskymppinen.

Näin on, mutta eivät kaikki parikymppisetkään aina jaksa öitä valvoa ongelmitta, se on varmaankin yksilöllistä. Tiedän myös nuoria naisia, jotka tuskastuvat jo parin yön valvomisen jälkeen.