Lue keskustelun säännöt.
Miten laihduttaa omppuvartaloista teiniä?
19.09.2017 |
12-vuotias lapseni on vatsakas. Mahaan on kertynyt makkaroita, eikä niitä saa millään pois. Jotenkin ne pitäisi saada sulamaan, että voisi ostaa nättejä vaatteita ja olisi muutenkin mukavamman näköistä. Terveysjuttu toki myös.
Olen itse ollut aina hoikka. Jos lihoisin, tulisi ihrat peffaani ja reisiini. Mieskin on hoikka, samoin toinen lapsemme. Mutta tämä yksi on tullut johonkin kaukaisempaan sukuun omena-mahoineen.
Liikkumisesta: lapsi on aina ollut kömpelö, tasapainoltaan kehno, eikä mielellään juokse. Tämän vuoksi kunto on kehno, hän huohottaa jo pienen mäen kiipeämisestä. Ryhmäliikunnasta ei tykkää (juuri tämän takia, koska on huono). Mikä laji kuluttaisi rasvaa, mutta sopisi yksin tehtäväksi? Voiko 12-vuotias mennä jo kuntosalille?
Syömisestä: hän syö samaa ruokaa kuin muukin perhe. Laitan itse ruuat, enkä käytä voita ja kermaa, vaan lihaa, kalaa ja tuoreita kasviksia. Täysjyvää, vähärasvaista, vältän sokeria ja kovaa rasvaa. Ruokailurytmi on säännöllinen. Annoskokoa seuraan itse, laitan sen hänen lautaselleen itse, enkä kannusta ottamaan enää lisää. Jälkiruuan syömme miehen kanssa salaa, jos hyvää haluamme.
Koulun ruuat ovat aika heikkoja: en sanoisi rasvassa lilluvaa vaaleaa makaronilaatikkoa kovinkaan terveelliseksi. Tai vanhaa porkkanaraaste-kiinankaalisalaattisekoitusta houkuttelevaksi. Mutta onneksi se on vain se kerta päivässä, ja kuulemma kouluruoka ei muutenkaan maistu. Epäilen, että lapsi saattaa ostaa koulun jälkeen karkkia. Kyttään hänen viikkorahojaan, ettei kaikkea tuhlaa, enkä anna lahjaseteleitä hänelle, vaan laitan ne pankkiin.
Siis ongelma on: miten saada perheen läskein laihtumaan?
Kommentit (19)
Miksette ala harrastamaan pitkäkestoista liikuntaa suhteellisen matalalla sykkeellä? Esim. uiminen, vesijuoksu, kävelylenkit? Lapselle koira ulkoilutettavaksi ja leikitettäväksi jos terveys sen sallii niin liikuntaa tulee ihan itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen täytyy saada etsiä itselleen mieleinen liikuntalaji. Pakottamalla ja tuputtamalla mennään ojasta allikkoon. Ehkä tanssi, uinti, jooga tai luonnossa kävelyä tms. rauhallista lajia voisi kokeilla, jos kunto on huono? Onhan kyse ihan oikeasti huonosta kunnosta, eikä esim. hengenahdistuksesta? Ruokavaliota ei pidä vahtia liiaksi. Sehän on teillä jopa liiankin puritaaninen.
Onko lapsen olla muodikas ja sinun silmissäsi kaunis?
Jos tämä ei ole provo (kuka äiti kirjoittaa omasta lapsestaan noin inhottavaan sävyyn?), niin luulisin, että tiukkuus ruoka-asioissa kotonanne tekee sen, että lapsesi todennäköisesti herkuttelee muualla, ostaa itse karkkia tai syö sitä kavereillaan. Olet antanut hänelle vaikutelman, että hän on huono ja lihava eikä tarvitse yhtään enempää ruokaa saati mitään herkkuja. Puhutko hänelle yhtä ilkeästi mitä kirjoitat?
Katso peiliin ja siellä taitaa vastaus lapsesi paino-ongelmiin olla. Omenavartalokin on vartalonmalli siinä missä oma päärynäsikin on, toki epäterveellisempi koska viskeraalinen rasva on vaarallisinta, mutta 12-vuotias on vielä LAPSI jonka kuuluu saada kasvaa hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Alkakaa liikkua yhdessä koko perheenä, tehkää yhdessä tervellistä ruokaa ja tehkää terveellisiä jälkiruokia. Ja välillä herkutelkaa, sitä pitää saada tehdä, eikä esimerkiksi viikonloppuherkuttelut kaada mitään "dieettiä" jos muun ajan syö terveellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelepa ap jos sinun vähemmän esteettisemmän näköisesi lapsesi vaikka kuolisi onnettomuudessa? Kokisitko, että jotkut rättisulkeiset jne olivat vaivan väärti?
Minua käy ihan sääliksi lapsia ja nuoria, joita ei rakasteta ehdoitta persoonina vaan heidän pitäisi mahtua johonkin tiettyyn muottiin jotta olisivat tarpeeksi hyviä rakastettavaksi.
Ei punttisalille. Se ei ole kasvavalle lapselle hyväksi eikä edes juuri auta laihtumiseen.
Teidän pitäisi yhdessä keksiä jokin harrastus, jossa tulisi liikuttua. Ei juoksemista eikä pelaamista, vaan jotain muuta mikä häntä kiinnostaisi. Löytyisikö luonnosta jotain sellaista? Retkeily, suunnistus kävellen, partio, lintujen tunnistus, luontokuvaus... Jos metsät ei kiinnosta niin vaikka kaupunkikuvaus - kameran kanssa tulee käveltyä aika paljon hyviä kulmia etsiskellessä. Jos on lemmikki tai sellaisen voi hankkia niin agility, pelastuskoiratoiminta, ratsastus... Yksilölajeista golf, fresbee golf, uinti tai vaikka jousiammunta. Näitähän riittää. Kaikissa tulee liikuttua ja oltua jalkojen päällä pitkiä aikoja, toisin kuin kolmen vartin punttitreeneissä.
Tärkeintä on oma motivaatio. Ulkopuolelta se ei tule. Juttele, kuuntele ja yritä innostaa. Jos hän on älyllinen, niin jokin teknisesti haastavampi puuha voi kiinnostaa. Ole kiinnostunut aiheesta (äläkä laihtumisesta) ja löydä hänelle innostavaa seuraa: kurssi, kerho, valmentaja tms. Se voi olla jotain erikoistakin - vaikka räpyläuinti. Jos hän jostain kiinnostuu niin voit vielä laittaa porkkanan vaikka vuoden päähän: jos aloittaa ratsastuksen niin ensi kesänä mennään Unkariin ratsastuslomalle, mutta sitte pitää osata jo eli harjoitella nyt.
Jos hän syö saman kuin muutkin niin ero on liikunnan määrässä ja mahdollisesti aineenvaihdunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on nyt itsetutkiskelun paikka. Yritä muuttaa asennettasi. Jos lapsi aistii, ettet hyväksy häntä, hänelle saattaa kehittyä syömishäiriö. Lähtekää positiivisen kautta liikkeelle ilman laihdutuskuureja. Etsikää jokin mieleinen liikunnallinen harrastus, josta nimenomaan lapsi olisi kiinnostunut. Ja ennen kaikkea: rakasta ehdoitta tuota pikkulasta, sitä hän tarvitsee!
Tutun tosi liikunnallisen perheen yksi lapsista oli lapsesta asti eri muotista kuin muut. Vasta 15v kun jostsin syystä tehtiin terveystarkastus selvisi että kilpirahasessa oli ilmeisesti ollut vikaa vauvasta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapselta kuunneltu sydänäänet kunnolla ja otettu EKG? Samoin nuo kilpirauhasarvot ja muut labrat pitäisi tarkistaa jos lapsi ei jaksa juosta.
Ensin kannattaisi katsoa onko se perheen läskein terve edes, sydänvialta äkkiseltään kuulostaisi, ennekuin alkaa haukkua läskiksi ja kytätä viikkorahoja. Vaikka olisikin Porvoosta.
Koko perheelle liikuntaa arkeen! Pulleampi laihtuu ja hyvää tekee koko porukalle. Kysy lapselta minkälaista liikuntaa hän haluaisi kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ongelma on: miten saada perheen läskein laihtumaan?
Aloin oikeasti itkemään, että jollain voi olla tollainen äiti. Ensin kuulosti, että olisit huolissasi terveydestä, mutta kyseessä taitaa olla vain oman perheen imagon kohottaminen - tai perheen äidin. Ei ihme, ettö on ylipainoa, jos rajaat syömistä ja kyttäät. Syömishäiriö siitä tulee. Yhteistä tekemistä, ei ole reilua, että muut herkuttelee ja yksi puputtaa salaatinlehtiä. Tämän pitää olla yhteinen projekti, jossa koko perhe on mukana ja lähtökohtana lapsen terveys, ei ulkonäkö. Koko tekstistä näkyy, miten negatiivisesti suhtaudut lapsen painoon, toivottavasti tämä ei välity lapselle ja toivottavasti et todella itse näe lastasi vain painon kautta. Älä tuhlaa lapsesi lapsuutta. Kannusta, älä lyttää.
Minusta kuulostaa vähän kylmältä tuo sinun selostuksesi. jotkut lapset nyt vaan ovat vähän pullakoita lapsena. Ei se välttämättä tarkoita, että olisi ikuisi pullakka.
Se mitä kannattaisi tehdä on löytää joku kiva hauska harrastus. Kuntosali ja juoksutreeni ovat vihoviimeisimpiä tapoja saada tälläinen lapsi liikkumaan enemmän. Myös pallopeleihin ei kannata pakottaa jos on vähän huono motoriikka.
Suosittelenkin itse jotain itämaista lajia, kuten judoa, karatea, tajia tai aikidoa. Ne sopivat kaikille ja lajit joustavat kunnon mukaan. Samalla kehittyy itsevarmuus ja vartalonhallinta. Sen ohella voisitte kanssa aloittaa yhdessä joogan. Jooga + aikido on tosi hyvä yhdistelmä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin lapsi ja lapsen aivot tarvitsee rasvaa kehittyäkseen. Eli hyviä rasvoja riittävästi!! Tuon ikäisillä kaiken a ja o on riittävä liikkuminen, ei ruokavalion tarkkailu muuten kuin herkkujen osalta. Karkkipäivä kerran viikossa ja joku mieleinen liikuntaharrastus.
Kiitos kommenteistanne.
Joo tuli vähän kärkkäästi asia esitettyä. Olen vain niin kypsä tähän, että vaikka kuinka tarkkailen tuon lapsen syömisiä ja liikkumisia (tai vähäistä liikuntaa) ja kannustan häntä kävelyyn, uintiin ym., niin tulos on nolla.
Kohta tulee koulun terveystarkastus ja taas saa kuulla tuosta painosta. En tietenkään ole sanonut hänelle itselleen suoraan, että on liian lihava - tai selkeästi seuraa kotona ainoastaan hänen syömisiään/liikkumisiaan, ettei kaikki tunnu vain häneen kohdistetulta. (Tietenkään en halua hänestä syömishäiriöistä.)
En tiedä, mikä olisi mukava tapa ottaa tällainen asia kuin lihavuus korrektin keskustelun aiheeksi.
Liikumme perheenäkin, kävelemme yhdessä. Mutta kun me muut laihdumme ja kärsimme nälkää, hän ei. Ei hän ollut pulska pienenä, vaan alkoi lihoa vasta 4-vuotiaana, kun meni päiväkotiin. En ymmärrä, miksi näin. Oletan, että päiväkodin ruuat olivat huonolaatuisia.
eipä siinä kummepaa kun kalorit pois ruuasta
ja 10 km kävely miten säät sallii.
ja sitte vaan kovasti toistoa tälle toimenpiteelle.
Jää muuten tyttös pubi-ruusuks ellet paa töpinäks
ei ne rasvat mihinkään katoa kirjottelemalla
ahdistuneena muille vauvalaisille täällä.
ja muista että vain suora puhe ja oikea
esimerkki toimii näissä. eli lähet mukaan
ja muistatte sitte riidellä ku aivot ei saa
enää mielihyvää ruuista.
Ensin tarkista kilpirauhasarvot.
Älä tee tuosta numeroa. Teinin keho voi vielä muuttua. Ostakaa hyvät lenkkarit, hyvät rintaliivit jos tarpeen. Siis sellaiset kamppeet jotka on hänen mielestään hyvät. Anna hänelle tilaa.
Joskus jano voi aiheuttaa tarpeen napostella. Ateriavälit 3-4tuntia.
Ainakin lempeä hathajooga on hyvä. Tykkäiskö tuo jorailla diskoa?
Tärkeintä kuitenkin että hyväksyt hänet sellaisena kuin on.
t. Natsiäidin vaurioittama
Mukavaa että olet kunnon keittiönatsi. Lapsi varmasti arvostaa aikuisena. Toivottavasti tajuat, että mahdollisella ruuan rajoittamisella voi olla päinvastaiset vaikutukset. Nuori voi käydä ostamassa ihanalta äidiltä salaa herkkuja, koska tämä on niin salamyhkäistä perheessä.