Lapsenlapseni nimettiin toisen isoäidin mukaan.
Ihan kutsumanimi on sama, mitään minun nimeäni ei ole missään. Tuntuu hieman loukkaavalta?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Mun anopin nimi on H Moilanen. Ja ei, kukaan meidän perheessä ei ole saanut hänen nimeään. Ei edes sukunimeä.
Mikäs vika H Moilasessa on? Hyvä ja perinteinen etunimi. "H Moilanen virtanen". Kuulostaa hyvältä.
Mun vanhemmat antoivat toiseksi nimekseni mummini nimen. Itse en siitä tykkää, mutta koska se on toinen nimeni, en ole jaksanut vaihtamaankaan lähteä. Jos joskus lapsia saan, niin en kyseistä nimeä kiertoon laita. Makuasioita nämä nimet.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni nimi tuli miehen suvusta. Ismael tai Tahvo ei oikein napannut.
Tahvo olisi ollut hyvä nimi pojalle. Perinteinen ja kunnioitusta herättävä nimi. Tahvo Ismael tai Ismael tahvo. Taidan pistää muistiin että josko omalle ehkä tulevalle pojalle antaisi.
Meillä ensimmäiselle lapselle mietittiin isoisovanhempien nimiä ja kauniin nimen niitä yhdistelemällä olisi saanutkin. Halusimme monta lasta joten päädyttiin antamaan ihan oma nimi, kun ei suvuissa olisi riittänyt kauniita nimiä kaikille. Äitini on kärkäs ja jokaisen nimen kohdalla osasi suuttua väärästä nimestä, kun mikään hänen määräämistään nimistä ei kelvannut meille. Kuopusta odottaessani hän oli tietämättäni kertonut koko suvulle, että Jyrki sieltä tulee. Jyrki, ihan oikeasti. Vieläkin häperöt vanhemmat sukulaiset puhuvat Jyrkistä, vaikka kaunisniminen poika on jo koululainen. Kiitos äiti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiraukkaa jos olisi vain mummien nimiä. Meillä olis irmeli anneli
Eiei, ihan väärin menee. Lapsen pitää olla Anneli Irmeli, kun Anneli on omasta mielestään parempi ja tärkeämpi mummi.
Ajattelin juuri tulla sanomaan samaa. Jos ap:n nimi olisi annettu lapselle toiseksi nimeksi, niin sitten voisi tulla rutisemaan, että miksi sen toisen mummon nimi on kutsumanimenä.
Älä nyt moisista loukkaannu. Nimimuoti elää, sen toisen mummon nimi nyt vaan sattui olemaan sopivampi ja mieluisampi. Ei se teistä henkilöinä/mummoina mitään kerro.
Kai lapsi sentään kastettiin teidän suvun kastemekossa ja olihan kastemaljakin teiltä? Niistäkin on moni mummo saanut riidan aikaseksi:)
Ei se toisen isoäidin nimi sen ihmeempi ole kuin minunkaan nimeni. En ole mikään "irmeli". Kuuleman mukaan se toinen isoäitikään ei mitenkään liikaa edes pitänyt nimestään. En tiedä miksi piti just se kaikista nimistä pitää jakaa eteenpäin. Ilmeisesti minua näpäyttääkseen.
Ja 28 oli ap taas. Tuntuu että ihmiset täällä eivät kehtaa myöntää tuon loukkaavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se toisen isoäidin nimi sen ihmeempi ole kuin minunkaan nimeni. En ole mikään "irmeli". Kuuleman mukaan se toinen isoäitikään ei mitenkään liikaa edes pitänyt nimestään. En tiedä miksi piti just se kaikista nimistä pitää jakaa eteenpäin. Ilmeisesti minua näpäyttääkseen.
Tämän täytyy olla provo.
Ihan niin kuin joku ristisi lapsensa vain näpäyttääkseen sukulaista. Jösses.
Meidän lapsen nimeksi tuli mun mummun, eli isäni äidin, nimi. Mummu asui meillä, kun olin lapsi, joten nimi on mulle todella tärkeä. Nimi myös täytti muutkin kriteerit, mitä meillä nimelle oli: perinteinen, mutta ei mikään pinttynyt vanhan ihmisen nimi, ei mikään muotinimi joka on joka toisella tytöllä sit koululuokassa, selkeä ja helppo lausua myös ulkomaalaisten. Pari vuotta lapsen nimeämisestä tuli sitten Frozen-leffa ja ko. nimi rupes yleistymään päähenkilön myötä rajusti. Kolmanneksi nimeksi valittiin anopin toinen nimi, joka myös on yhden kirjaimen erolla sama kuin mun kolmas nimi. Pelkäsin juuri, että anoppi känkkyää muuten, ja ihan ok nimihän se onkin.
Jos olis tullu poika, lapsesta olis kastettu isänsä isän isän mukaan.
Jos tässä nyt luoja joskus suo toisenkin lapsen, niin katellaan sitten sitä isän puolen sukupuuta sillä nimisilmällä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kutsumanimi on sama, mitään minun nimeäni ei ole missään. Tuntuu hieman loukkaavalta?
Ei missään ole määrätty että isoäitien mukaan pitää jälkikasvu nimetä.En ymmärrä että edes oletit moista. Aika itsekästä sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se toisen isoäidin nimi sen ihmeempi ole kuin minunkaan nimeni. En ole mikään "irmeli". Kuuleman mukaan se toinen isoäitikään ei mitenkään liikaa edes pitänyt nimestään. En tiedä miksi piti just se kaikista nimistä pitää jakaa eteenpäin. Ilmeisesti minua näpäyttääkseen.
Älä nyt viitsi. Aikuinen ihminen kiukuttelee kun pikkupenska:) Ehkä sua pitäiskin vähän näpäyttää.
Anoppini oli just tuolalinen. Kuin pikkulapsi viivottimen kanssa jakamassa jätskiä.
Hänellä oli jäätävän huono maku. Kaikki sisustustavara piti olla isoa ja ruskeeta. Vain ruskeella voi sisustaa. Rakasti ruskeita, rumia lasiesineitä. Ja ruskeaa toritaidetta.
Ja sama hirveä maku päti kaikkeen muuhunkn. Omien lastensa nimet on kuin jostain maalaisfarssista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kutsumanimi on sama, mitään minun nimeäni ei ole missään. Tuntuu hieman loukkaavalta?
Ei missään ole määrätty että isoäitien mukaan pitää jälkikasvu nimetä.En ymmärrä että edes oletit moista. Aika itsekästä sinulta.
No toisen isoäidin mukaan piti jälkikasvu nimetä. Onhan se sallittua, mutta "hieman" eriarvoistavaa, vaikka sitä ei myönnetä. Ei se toinen isoäiti ollut sen kummempi tai nimi sen kummempi kuin mitä minä olen. Kuin hän olisi ollut joku suurnainen ja meidän suvusta viis.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kutsumanimi on sama, mitään minun nimeäni ei ole missään. Tuntuu hieman loukkaavalta?
Ei missään ole määrätty että isoäitien mukaan pitää jälkikasvu nimetä.En ymmärrä että edes oletit moista. Aika itsekästä sinulta.
No toisen isoäidin mukaan piti jälkikasvu nimetä. Onhan se sallittua, mutta "hieman" eriarvoistavaa, vaikka sitä ei myönnetä. Ei se toinen isoäiti ollut sen kummempi tai nimi sen kummempi kuin mitä minä olen. Kuin hän olisi ollut joku suurnainen ja meidän suvusta viis.
Ap
Kun ei siinä lapsen nimeämisessä ole kyse sinusta. Kaikki ei pyöri sinun ympärilläsi.
Yritä päästä yli tai mene terapiaan. Ei tuollainen marttyyrimainen asenne ja mielensä pahoittaminen tuosta syystä ihan normaalilta vaikuta.
Voi jestas sentään. Jotenkin nyt tuntuu siltä, että Ap on hitusen hankala anoppi.
Meillä etunimi on miehen isoisältä äitinsä puolelta, joka kuulosti molemmista kivalta ja siitä sai vielä väännettyä kivan lempinimenkin. Ja toinen nimi sama kuin lapsen isän toinen nimi, joka sattumoisin on sellainen nimi joka on minun suvussani ns. kiertävä nimi. Valinta oli siis mielestäni oikein sopiva, mutta tästäkin sitten miehen isä veti jonkunlaiset teiniangstikohtaukset, kun ei oltu "hänen suvustaan" otettu nimeä. Ehkä oltais laitettu sitten seuraavalle, mutta tommoinen suuttuminen ja raivoaminen ei kyllä houkuttele sellaiseen.
Voi tokkiisa. Me emme ottaneet kummankaan suvusta nimiä. Toisen suvun yksi isovanhemmista loukkaantui tästä. Mieheni onneksi sanoi, että se on vanhempien tehtävä päättää se nimi. Piste.
Tiedän. Nää mummojen kilpailut on ihan parhautta:) T: Viiden mummu