Inhoan aurinkoa!!!!
Elikkäs, inhoan, suorastaan vihaan aurinkoa, inhoan päivänvaloa. En tiedä miksi näin on, en ole masentunut tms. En vain tykkää yhtään. Kun huomaan aamulla, että aurinko helottaa sälekaihtimien raoista vittuunnun heti eikä tee mieli lähteä lainkaan pois neljän seinän sisältä. Aurinko saa mut todella ärtyneeksi, plus vihaan kuumuutta. Syksyn ja talven sää on enemmän mua varten. En malta odottaa talven pimeyttä, sitä, kun säkkipimeää tulee jo 4-5 aikaan.
Nyttekin kihisen kiukusta, kun kirjoitan tätä tässä bussipysäkillä ja aurinko häikii niin saatanan ärsyttävästi. Ei huvittaisi yhtään mennä töihin. Kotiin ja pimennysverhot ikkunan eteen.
Kommentit (40)
TÄÄ NIIN PALJON luulin oikeesti että oon ainut. aina ku vähänki paistaa aurinko pidän verhot kiinni. mun äitiä ja muit perheessä vituttaa ku sulkeudun aina omaa huoneesee pimeyteen jos aurinko paistaa, ja suljen verhot keittiöstä jos tuun syömään. ihmiset sanoo että syksystä ja pimeydestä seuraa masentuneisuutta, mutta mulla se on toisinpäin. oon jotenkin paljon enemmän allapäin kun ensimmäiset kevät ja kesäpäivät tulee. aurinko vaan vituttaa. et nää kunnolla mitään, jotenki tuntuu likasemmalta ku aurinko paljastaa sun kasvoista kaiken ja muutenki kasvot rasvottuu ja jos vaatteissa on edes koirankarva se näkyy. ja mustat farkut vaalenee ihan harmaan näkösiks. vihaan kesävaatteita. tai farkut ja t paita on ihan ok ja niillä meenkin, mut ei houkuta ajatus shortseista ja topeista. talvisin ja syksysin saa paljon hienompia asuja ja saa yhdistellä takkeja. RAKASTAN kyllä kesäöitä esim. jonkun nuotion äärellä veneillessä tai kalliolla kavereiden kanssa kesäyönä, KUN EI PAISTA AURINKO. se on ainut syy miksi ootan kesää. päivät on helvetillisiä. siin pimeydessä vaan on tunnelmaa ja nautin viileydestä. toivottavasti ei tuu kuuma kesä muuten vietän päivät neljän seinän sisässä :(
Rakastan aurinkoa mutta aurinko inhoaa minua :-( eli ihoni ei kunnolla rusketu (ja talvenkalpeana taas olen kelmeä, en kauniin vaalea niinkuin monet muut), kasvoihin tulee melasmaläiskiä, kuumuudessa lakastun sen sijaan että hehkuisin...
Kivat sulle. Itse koen eläväni vain kesällä koska aurinko. Olen talvisin täysin jumissa ja koomassa. Auringosta saa niin paljon elinvoimaa. Voisin melkein todeta sen olevan tärkein asia maailmassa itselleni ja ilman sitä olen hukassa. Kunpa pääsisin pois Suomesta jonnekkin missä on aina kesä.
Minäkin olen ikäni vältellyt aurinkoa. Enkä juuri siksi minulla on vielä näinkin vanhana ihana iho.
Aurinko tekee pään kipeäksi ja se kirkkaus on inhottavaa. Kuuma kesäpäivä on painajaista. Pilvinen ja sateinenkin sää ok. Ukkosilma on hyvä. Parasta talven pimeys ja syksyllä jo olo helpottaa kun illat ja yöt pimenee.
Voihan rusketusta vaikka hankkia ilman aurinkoa rusketuspillereillä
Ja miestäni täällä riittää pilvisemmän sään rakastajille tarpeeksi päivä vuodessa, nautitaan välillä auringosta :)
Mä rakastan aurinkoa....silloin kun on ohuen pilviverhon takana.
Lämpö ja valo on ihanaa, helteestä en tykkää.
Mä tykkään auringosta ja kesästä (vihaan talvea ja syksyä) mutta en tykkää kun aurinko paistaa sisään. Mulla on aina verhot kiinni muutenkin mutta aurinkoisina päivinä vedän pimennysverhot ikkunoiden eteen. En tiedä miksi mutta mua on aina jollain tapaa ahdistanut auringon valo sisällä. Se kuuluu ulos.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ikäni vältellyt aurinkoa. Enkä juuri siksi minulla on vielä näinkin vanhana ihana iho.
Jep. Auringonpalvojat ovat rusinoita jo alle 4-kymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ikäni vältellyt aurinkoa. Enkä juuri siksi minulla on vielä näinkin vanhana ihana iho.
Jep. Auringonpalvojat ovat rusinoita jo alle 4-kymppisenä.
Tiedän. Olen ottanut paljon aurinkoa ja aikoinaan myös solariumia.
Rakastan muuten aurinkoa ja lämpöä mutta kotona en voi sietää valoisuutta näin keväällä, laitan heti aamusta sälekaihtimet kiinni.
Ennusteeni on tähän saakka pitänyt paikkansa.
1987 toukokuu oli helteinen ja sitä seurasi paska kesä. Omasta mielestäni tietenkin paras, koska en tykkää olla hikinen.
Vaikka siis puhutaan 80-luvusta niin säät vaan toistuu tietyllä syklillä.
Vierailija kirjoitti:
Ennusteeni on tähän saakka pitänyt paikkansa.
1987 toukokuu oli helteinen ja sitä seurasi paska kesä. Omasta mielestäni tietenkin paras, koska en tykkää olla hikinen.
Vaikka siis puhutaan 80-luvusta niin säät vaan toistuu tietyllä syklillä.
Anteeksi, kun laitoin kommenttini kahteen kertaan.
t: ennustajaeukko
Mäkin vihaan kesää ja aurinkoa...sanat kuin mun suustani kaikki...onneksi en ole ainut...hyvää jatkoa sulle😊 ihanaa kohta syksy ja talvi tulee👍
Niinpä onneks tulee kylmää ja pimeetä ja aurinko ei paista..jes
Etenkin keväässä on rasittavaa sekin, kun ihmiset sekoo: alkaa älytön tipitii tipitipitipi tii-meininki: ne pälättää enemmän, hakee kontaktia, flirttailee yms. skeidaa. Ihan kuin jotkut saamarin alkeelliset vaihtolämpöiset elukat. Syksyllä ja talvella on paljon rauhallisempaa!
Kivaa etten oo ainut kun oikeesti kaikki täällä päin missä mä asun ni rakastaa aurinkoa kun taas itelleni tulee aika masentunu fiilis ja tuntuu ku eläisin jossain tyhjyydessä mutta heti ku kunnon pilvipeite tulee niin saan itelleni ihanan ja energisen olon :) Älkää käsittäkö väärin, mä oikeesti vihaan sitä että inhoon aurinkoa ja aina kysyn miks just minä mutta en voi sille mitään ja en ole masentunu, on vaa masentuneisuuden oloa kun on aurinkoa jos tajuut mitä tarkotan. Ja siis musta tuntuu että oon nuorin täällä ku oon siis ylä-asteelainen ja inhonnut aurinkoa koko ikäni. Nytkin ku kirjotan ni aurinko paistaa ja pimennysverhot on käytössä.. Haluisin oikeesti tykätä auringosta ja kerran yritinkin mut ei siitä mitään tullu..
Itsekin inhoan Aurinkoa. Vasta viime aikoina minulle on selvinnyt, miksi olen lapsuudesta saakka inhonnut hellettä.
Kasvoin alkoholistiperheessä ja jos ulkona oli ns kaunis ilma, se tiesi automaattisesti sitä, että vanhemmat tulivat levottomaksi ja alkoivat juhlimaan hellettä juomalla. Mutta kun satoi vettä, oli Rauha maassa ja vanhemmat olivat rauhallisia.
Tiesin säätilasta, tuleeko juopposekoilun täyteinen päivä vai onko seesteinen ja rauhallinen päivä sisätiloissa. Tunnetila on jäänyt päälle, vaikka itse en käytä alkoholia ollenkaan ja vanhempani ovat jo kuolleet.
...hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on, ja toinen yötä rakastaa.