Miksei miehet kestä itsevarmoja naisia?
Tai vahvoja naisia? Ja tällä en tarkoita muita jyräävää asennetta, vaan oman itsensä tuntemista, sen hyväksymistä virheineen kaikkineen, ei mileyyyttämishalua, vaan aitoa vuorovaikutusta ja tunteitten ymmärrystä.
Kommentit (100)
Jännitin eka treffejä ja kerrroin sen miehelle. Mies näkyi jännittävän myös, mutta sanoi olevansa ihan rauhallinen. Miksi pitää valehdella, kun asia näkyy. Kun joi muutaman paukun, katosi jännitys. Mutta minulle juominen eka treffeillä antoi huonon kuvan.
Jokainen voisi kertoa ainoastaan omista kokemuksistaan tulkitsematta muitten näkemyksiä, saati tekemällä diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Kiinostava aloitus josta olisi ollut kiva keskustella. Nyt kuitenkin sivutolkulla vaahdottu siitä mitä itsevarmuus on tai ei ole ja lisäksi AP ehditty lähes diagnosoimaan narsistiksi.
Keskustelu aiheesta on vähän turhaa, kun jo premissi on väärä. Kukaan ei ole vielä antanut mitään loogista selitystä sille miksi miehet muka eivät kestäisi itsevarmoja naisia. Itsevarman naisen kanssahan se elämä olisi kaikkein helpointa, kun hänellä ei olisi mitään tarvetta "kilpailla" miehen kanssa ja korostaa itseään. Huonoitsetuntoisen naisen kanssa homma on juurikin päinvastoin, ja sellaisen naisen kanssa eläminen on ymmärrettävästi raskasta, kun nainen korostaa sitä "itsevarmuuttaan" ja vahvuuttaan joka käänteessä. Aloituksen lähtökohdista keskusteleminen on yhtä kehittävää kuin keskustelu siitä, että naiset eivät kestä hyvin toimeentulevia ja terveet elämäntavat omaavia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oho, ap suuttui! Eipä siihen paljoa tarvinnut, muutama provosoiva viesti ja ap käy kuumana. Itsevarmuudesta ja vahvuudesta ei ole enää tietoakaan, vaan siellä kimittä pieni yksinäinen tyttö, jonka biologinen kello tikittää lujaa ja miestä ei löydy.
Mutta mistähän saataisiin sinulle lisää itsevarmuutta, muualta kuin toisten selkänahasta, trolliseni?
Älä sä sitä murehdi, ap. Keskity nyt vain sisäistämään se asia, että sun miehettömyys ei johdu sun itsevarmuudesta, vaan itsevarmuuden puutteesta. Sun oma käytös tässä ketjussa alleviivaa tätä asiaa todella paksulla tussilla.
Ap ei kirjoittanut lainaamasi tekstiä. Trolliseni.
No etpä tietenkään kirjoittanut. ;)
Vierailija kirjoitti:
Itsevarma eli tarkoitat täysin huumorintajuton? Niitä miehet eivät kestä.
Kaikki miesten huumorina pitämä ei ole huumoria. Jatkuva alatyylinen puhe ja vitsailu ei ole huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kestävät itsevarmoja naisia. Mutta ymmärrät varmaan itsekin missä ongelma on, ap. Juuri siinä jyräävässä luonteessasi ja ehtymättömässä pätemisentarpeessasi. Itsevarman naisen ei tarvitse koko ajan korostaa ja tuoda esiin omaa vahvuuttaan.
Itse en ole katujyrä-tyyppiä luonteeltani, vaan enemmänkin hiljainen ja vaatimaton, mutta saan kyllä suuni auki jos sille on tarvetta. Silti koen että koska en ole sellainen naiivi hepsankeikka, miehet hieman karsastavat tätä ominaisuutta minussa. Kai he alitajuisesti huomaavat, etten todellakaan ole ihan totaalinen lahopää ja täten ollen minua ei voi kontrolloida samalla tavalla kuin tyhmää naista, jolla ei ole edes pienintäkään itsesuojeluvaistoa.
Kirjoitit "etten todellakaan ole ihan totaalinen lahopää" Viisaan maineen antavat AINA muut! Sitä ei koskaan anneta itselle! Se joka itseään kehuu, niin? Tarvitseeko enempää edes sanoa!
Siksi koska "itsevarmuus" tarkoittaa usein käytännässä kusipäisyyttä. Kestätkö itse kusipäisiä ihmisiä? Niinpä... ;-)
Vierailija kirjoitti:
Olen treffannut vuoden aikaan muutamia miehiä. Parin kanssa oli hyvä viestiyhteys, mutta näin heti tavatessa miehen jännittyneisyyden ja sanoivat olevansa ihan rentoina. Ei löytynyt enää omia mielipiteitä, kuten viesteissä. Olen kuunteleva, ystävällinen, tilanteessa paikalla. Jotenkin miehet pelkäävät minua ja ovat epävarmoja seurassani. Eipä tavata uutta kertaa, miehet eivät pysty.
Tai sitten vain kukaan ei pidä sinusta
Vierailija kirjoitti:
Tai vahvoja naisia? Ja tällä en tarkoita muita jyräävää asennetta, vaan oman itsensä tuntemista, sen hyväksymistä virheineen kaikkineen, ei mileyyyttämishalua, vaan aitoa vuorovaikutusta ja tunteitten ymmärrystä.
Aloituksesi kertoo sinusta jo paljon. Se, että olet hyvin tietoinen itsevarmuudestasi vaikuttaa todennäköisesti myös käytökseesi, eikä positiivisella tavalla. Tuo väitteesi siitä, että tapalemasi miehet eivät kestä "itsevarmuuttasi" on myös todella vahva oletus, sanoisin, omaa tulkintaasi.
Iso osa miehistä ei pidä "tossun alla" olemisesta, siinä olet oikeassa. Mutta toisaalta moni nainenkin haluaa itselleen miehen, jota voi "katsoa ylöspäin" (ehkä sinäkin). Jos kuitenkin jo valmiiksi harmittelet sitä, että "kun kukaan mies ei kestä näin itsevarmaa naista", niin voi olla vaikea löytää haluamansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinostava aloitus josta olisi ollut kiva keskustella. Nyt kuitenkin sivutolkulla vaahdottu siitä mitä itsevarmuus on tai ei ole ja lisäksi AP ehditty lähes diagnosoimaan narsistiksi.
Keskustelu aiheesta on vähän turhaa, kun jo premissi on väärä. Kukaan ei ole vielä antanut mitään loogista selitystä sille miksi miehet muka eivät kestäisi itsevarmoja naisia. Itsevarman naisen kanssahan se elämä olisi kaikkein helpointa, kun hänellä ei olisi mitään tarvetta "kilpailla" miehen kanssa ja korostaa itseään. Huonoitsetuntoisen naisen kanssa homma on juurikin päinvastoin, ja sellaisen naisen kanssa eläminen on ymmärrettävästi raskasta, kun nainen korostaa sitä "itsevarmuuttaan" ja vahvuuttaan joka käänteessä. Aloituksen lähtökohdista keskusteleminen on yhtä kehittävää kuin keskustelu siitä, että naiset eivät kestä hyvin toimeentulevia ja terveet elämäntavat omaavia miehiä.
Minun mielestäni monen miehen logiikan mukaan nainen pettää, jos hänellä on hyvä itsetunto. Lisäksi nainen ihailee miestä, jos naisella on huono itsetunto ja suhteessa on helpompaa, kun nainen katsoo miestä ylöspäin ja tekee kaiken mitä mies sanoo.
Olen nainen, enkä tule hirveän hyvin juttuun sellaisten miesten kanssa, joilla on todella hyvä itsetunto. On aika pelottavaa olla ihmisen seurassa, joka kokee olevansa kaikin puolin hyvä, useimmiten oikeassa ja varma itsestään, jos itse ei tunne samalla tavalla. Ehkä ap:n tapauksessa on sama juttu, että hänen tapaamat miehet ovat epävarmoja ja tiedostamattaan pelkäävät ap:ta, jolla on hyvä itsetunto. Itsestään epävarmoja ihmisiä on varmasti sinkkumarkkinoilla liikenteessä enemmän kuin niitä, joilla on hyvä itsetunto.
Oman kokemukseni mukaan myös sellaiset ihmiset, jotka kokevat heillä olevan hyvä itsetunto, pätevät hieman muita enemmän. Ehkä se tulee siitä vaikutelmasta, että toinen tietää niin selvästi itsensä, oman paikkansa ja omat mielipiteensä ja on niistä ehdottoman varma. Itse taas mietin jatkuvasti, onko se mitä ajattelen oikein tai totuudellista, millaisen mielikuvan itsestäni annan, kuuntelenko tarpeeksi toista jne.
Ei tietenkään ole automaatio, että hyvällä itsetunnolla varustetut henkilöt pätisivät enemmän. Ehkä se vain tosiaan on niin, että kun olet muodostanut hyvän itsetunnon, sinulla on selkeä käsitys siitä kuka olet, mitä ajattelet, millainen maailma on ja millainen mielikuva sinulla on itsesta ja muista. Epävarmempi ihminen ikään kuin seilaa eri mielikuvien ja oletusten viidakossa, eikä saa tartuttua oikein mistään, minkä vuoksi hänestä saa helpommin mielikuvan helposti lähestyttävästä ihmisestä. Lisäksi kun itsessä kokee olevan suuria virheitä, on helpompi olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka ajattelevat itsestään samalla tavalla.
Hyvä itsetunto on mahtava juttu. Sitähän kaikki tavoittelevat tai yrittävät vähintään itselleen uskotella sellaisen omistavansa. Itse koen, että minun on vaikea saavuttaa hyvää itsetuntoa, koska välitän liikaa siitä, mitä muut minusta ajattelevat enkä myöskään osaa kiinnittyä tarpeeksi johonkin tiettyyn asemaan. Olen vähän kuin kala kuivalla maalla, aina ihan väärässä ympäristössä.
Ja vielä lopuksi, naisena minun ei ole ollut vaikea saada miestä, vaikka minulla ei olekaan hyvää itsetuntoa. Pystyn aina esittämään hetken sellaista, kunnes mies on niin koukussa, ettei enää halua päästää irti, vaikka olisi alunperin hakenut naista, jolla on hyvä itsetunto. Uskon kyllä siis, että miehet nimenomaan tykkäävät naisista, joilla on hyvä itsetunto, mutta samaan aikaan pitää olla "kiltti" (hyvällä tavalla, en siis tarkoita miellyttämistä), lämmin, empaattinen ja viisas eli valitettavasti täyttää ne naiseen liitetyt stereotypiset piirteet. Ehkä Ap:llakin lopulta on jokin toinen piirre hyvän itsetunnon sijaan se, joka saa miehet välttelemään häntä.
Vierailija kirjoitti:
Jos yksi vastaantulija on mulkku, ehkä se on. Jos kaikki vastaantulijat ovat mulkkuja, niin sinä olet se mulkku. Sama pätee kumppaneihin, peiliin katsomisen paikka.
Lainaus saattoi mennä pieleen, mutta nostan tästä jonkun kirjoittamasta viestistä vielä sen ytimen: peilistä löytyy usein syypää, jos tuntuu, että "kaikki" miehet ovat huonoja. Ainoa näitä miehiä yhdistävä tekijä kun löytyy sieltä peilistä.
Vierailija kirjoitti:
Jännitin eka treffejä ja kerrroin sen miehelle. Mies näkyi jännittävän myös, mutta sanoi olevansa ihan rauhallinen. Miksi pitää valehdella, kun asia näkyy. Kun joi muutaman paukun, katosi jännitys. Mutta minulle juominen eka treffeillä antoi huonon kuvan.
Miksi asetat itsesi miehen yläpuolelle? Millä tavoin katsot olevasi parempi ihminen kuin tämä mies oli? "Miksi jankkaat tätä jännittämisasiaa ja takerrut siihen, että mies ei myöntänyt olevansa jännittynyt? Olisiko asenteesi muuttunut, jos mies olisi sanonut olevansa jännittynyt? Miksi tällaisesta aiheesta pitää edes treffeillä puhua...?
Muut jo vastasivat hyvin: kestämme itsevarmoja naisia. Emme kestä itseään korostavia, vahvuudellaan uhoavia, jne naisia.
Toisekseen, kun puhutaan treffailusta ja seurustelusta ongelma on konfliktissa sen välillä mitä olet ja mitä haet.
Lähes aina "itsevarma, vahva ja itsenäinen" nainen hakee vielä itsevarmempaa, vahvempaa, menestyneempää, itsenäisempää, jne miestä.
Alfamiehellä on jo yli tarpeen maskuliinisuutta, ei hän etsi naisesta samankaltaisuutta vaan feminiinistä puolta täydentämään itseään. Sitten kiukutellaan kun miehiä kyllä olisi mutta juuri se jonka haluaisit ottaakin pehmeän kodin hengettären.
Hyvä itsetunto on vähän kuin rikkaus, eli jos rikas korostaa rikkauttaan ja näyttää joka paikassa olevansa rikas, niin hänestä tykkäävät vain siipeilijät ja toiset samanlaiset. Jos hän taas ei korosta rikkauttaan, pystyy elämään ja olemaan niin kuin ei niin rikkaat, on mukava ja asiallinen, niin hänellä on taatusti aitoja ystäviä. Ystäviä, joiden kanssa voi olla aito itsensä.
Liiallinen hyvä itsetunto menee jo nokkavuuden ja ylimielisyyden puolelle, ja se näkyy kauas. Viestitellessä ja asioita harkiten kirjoittaessa ylimielisyys ei välttämättä näy, mutta naamatusten ollessa sen huomaa nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Jännitin eka treffejä ja kerrroin sen miehelle. Mies näkyi jännittävän myös, mutta sanoi olevansa ihan rauhallinen. Miksi pitää valehdella, kun asia näkyy. Kun joi muutaman paukun, katosi jännitys. Mutta minulle juominen eka treffeillä antoi huonon kuvan.
Siksi koska jos naisilta kysyy millaisen miehen he haluaisivat, vastaus tulee aina kuin copy&pastella: "itsevarma, rento".
Myönsivät naiset sitä tai eivät, jännitys tulkitaan alitajuisesti mm. seuraavilla tavoilla
- jospa miehellä on vaikeuksia saada treffejä? Miksiköhän?
- jospa mies pelkää mokaavansa? Miksiköhän?
- jospa mies ei saisi muita naisia? Miksiköhän?
Siksi mies yrittää mieluummin peittää jännityksensä.
Naisen itsevarmuus ja rentous puolestaan _saatetaan_ tulkita mahdollisuudeksi että kyseessä on p/s-kelvoton sarjatreffailija jonka historiasta löytyy tusinoittain petikumppaneita. Naiselle turn-offeja ovat viitteet miehen kokemattomuudesta, miehelle puolestaan viitteet naisen liiallisesta kokeneisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinostava aloitus josta olisi ollut kiva keskustella. Nyt kuitenkin sivutolkulla vaahdottu siitä mitä itsevarmuus on tai ei ole ja lisäksi AP ehditty lähes diagnosoimaan narsistiksi.
Keskustelu aiheesta on vähän turhaa, kun jo premissi on väärä. Kukaan ei ole vielä antanut mitään loogista selitystä sille miksi miehet muka eivät kestäisi itsevarmoja naisia. Itsevarman naisen kanssahan se elämä olisi kaikkein helpointa, kun hänellä ei olisi mitään tarvetta "kilpailla" miehen kanssa ja korostaa itseään. Huonoitsetuntoisen naisen kanssa homma on juurikin päinvastoin, ja sellaisen naisen kanssa eläminen on ymmärrettävästi raskasta, kun nainen korostaa sitä "itsevarmuuttaan" ja vahvuuttaan joka käänteessä. Aloituksen lähtökohdista keskusteleminen on yhtä kehittävää kuin keskustelu siitä, että naiset eivät kestä hyvin toimeentulevia ja terveet elämäntavat omaavia miehiä.
Minun mielestäni monen miehen logiikan mukaan nainen pettää, jos hänellä on hyvä itsetunto. Lisäksi nainen ihailee miestä, jos naisella on huono itsetunto ja suhteessa on helpompaa, kun nainen katsoo miestä ylöspäin ja tekee kaiken mitä mies sanoo.
Mä en ole koskaan tuollaisesta miesten logiikasta kuullutkaan, vaikka olen ikäni miesporukoissa pyörinyt. Huono itsetunto ei minusta liity tuohon miehen ihailuun, vaan se tulee pikemminkin esiin liiallisena riippuvuutena, mikä ei todellakaan ole hyvä juttu miehellekään. Hyväitsetuntoinen nainen voi ihan samalla tavalla ihailla miestään, mutta toisin kuin huonoitsetunoinen nainen, hän ei tunne kateutta miehen onnistumisista eikä ole mustasukkainen jokaisesta miehelle hymyilevästä naisesta. Huono itsetunto aiheuttaa monesti sitä, että henkilö kääntää muille ihmisillekin tapahtuvat asiat itseensä eikä osaa oikeasti iloita muiden puolesta.
"Sä sait ylennyksen, ja mä en ole vieläkään päässyt edes töihin." vrt "Onneksi olkoon ylennyksestä, kulta!"
Av:n omituisin ketju taas. Vääristellään toisten sanomisia, ylitulkitaan viestejä, hyökätään...
Jos tämä on itsevarmas käytöstä, niin en yhtään ihmettele, ettei miehet kestä itsevarmoja naisia....