Mies kertoi vasta nyt että tämä perheenlisäys pelottaa
Mies paljasti vasta äsken että sitä pelottaa ja stressaa vauvan tulo. Kolme kuukautta ennen laskettua aikaa.
Sitten vielä se että haluaa nyt pitää vaan keskittyä hauskanpitoon kavereidensa kanssa kun vauvan syntymän jälkeen ei enää voi. Minä taas olen keskittynyt alusta asti vauvan tuloon ja luopunut kaikesta. Eikä mies tajua miten raskasta on olla töissä suurenevan vatsan kanssa, en tee mitään istumatyötä, jalkojen päällä 6-14 ja järkyt alaselkäkivut seurana ja joka ikinen päivä saan kuulla että taasko mä vaan makaan töiden jälkeen. Lapsi on kyllä toivottu miehenkin osalta. Olen rättiväsynyt ja rautakuurin juuri syönyt, niistä tosin tuli paha olo ja vatsa meni sekaisin. Viikonloppuisin pitäisi kuskina olla mutta ei sekään enää helppoa ole kun vatsa on tiellä ja eikä muutenkaan kiinnosta kattella muiden hauskanpitoa kun itsellä ei ole hauskaa ollenkaan. Pitää varoa koko ajan ettei kukaan töni mahaa, saa aina katseita kun vatsan kanssa puikkelehdit baarissa ja ajaminenkin on vaikeaa, selkää ja ihan joka paikkaan sattuu koko ajan. Eikä tunnuta haluavan ymmärtää mitä käyn läpi 24/7. Hirvittää kyllä muakin mutta tiedän että kaikki tulee sujumaan hyvin. Vaikkakin olen alkanut pelätä sitä että kun se vauva on tuossa ihan konkreettisesti niin onko mies siinä enää lainkaan, jos tämä hauskanpito viekin voiton kokonaan suunnitellusta.
Ja kunpa vain miehetkin ymmärtäisivät miten paljosta naiset luopuvatkaan raskaaksi tullessaan, ja se kun koko kroppa venyy ja vanuu entisestään eikä tunnu millään tavalla omalta enää. Toinen mikä ärsyttää kun olet jotenkin vapaata riistaa raskaana ollessasi, vatsasi kokoa kauhistellaan, onneksi kukaan ei ole tullut lääppimään vatsaani, vetäisin varmaan samantien pataan lääppijää. Ja sitten vielä kommentit painosta ja kai laihdutan vauvan syntymän jälkeen.
Siis täysin suunniteltu ja haluttu lapsi on kummankin osalta.
Muilla ollut vastaavaa tilannetta?
Kommentit (152)
Mikään ap:n luettelemista raskauden/lapsen epämukavuuksista ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Lapsellista ja kypsymätöntä, jos noita alkaa ajatella vasta kun raskaustesti näyttää plussaa - olisi pitänyt ajatella jo ennen, kuin jättää ehkäisyn pois! Mikään noista ei pitäisi olla marttyyrimäinen uhraus, koska IHAN ITSE on raskaaksi hommauduttu tietäen nuo seuraukset.
Alkoholisti on ihminen, joka on riippuvainen alkoholista. Alkoholistin määritelmään ei ole ikinä kuulunut "24/7 juominen ja töissäkäymättömyys". Valtaosa alkoholisteista käy töissä!
En usko aloittajan ikiä, 21 & 27:kin aiheuttaisi hymähdyksen että onpas lapsellista väkeä tuon ikäisiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä tuollasen juopon kanssa olet lisääntynyt? Kun minä olin raskaana otti mies joskus saunakaljan mutta ei bilettänyt. Se vauva on yhteinen projekti.
Tyypillistä suomalaiselle naiselle leimata heti juopoksi jos viikonloppuna ottaa ja muuten hoitaa työnsä mallikkaasti arkena
Tyypillinen alkoholistin vastaus.
Mä ymmärtäisin tuon raskaana olevien juoppokuskijutun joidenkin hädin tuskin parikymppisten keskuudessa, mutta että aikuisilla ihmisillä?! Ei kuule, jos et jaksa, niin ei sun ap tarvitse. Jos työssäkäyvillä on varaa baariin, niin on varaa myös taksiin. Keskity sinä lepäämiseen ja voimien keräämiseen, niitä tarvitaan vielä. Jos tässä jokin on noloa, niin miehen ja baarikavereiden empatian puute.
Toivottavasti teillä menee paremmin kuin meillä meni. Mies joi vapaat ja lopulta oli joka viikonloppu joko kaljoissa tai krapulassa. Siis juoppo. Peruttujen menojen, lykättyjen hommien ja petettyjen lupausten määrä kasvoi, eikä lapsen hoito kiinnostanut, vaikka hän sitä enemmän halusi. Lisää olisi silti pitänyt tehdä, en suostunut. Jätin juopon ja vaihdoin parempaan muutamaa vuotta myöhemmin.
Meidän ainokainen on kohta aikuinen. Isänsä harrastukset näkyvät naamasta jo nelikymppisellä.
Miksi te syyllistätte aloittajaa raskaudesta ja miehen käytöksestä?
Teilläkö sitten on niin täydelliset elämät ja miehet? En usko että on.
Moni taitaa teljetä miehensä kellariin tai jotain jos eivät mukamas käy missään muualla kun ehkä töissä. En usko että olette kotona 24/7 ettekä käy missään ilman lapsia
Näkyy se empatianpuute myös av-mammojen kommenteissakin....
Eiköhän se mieskin rauhoitu kun vauva syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Näkyy se empatianpuute myös av-mammojen kommenteissakin....
Eiköhän se mieskin rauhoitu kun vauva syntyy.
Miehen pitäisi olla tukena jo raskauden aikana! !
On hyvin vaikea tuntea empatiaa ihmistä kohtaan, joka on itse kaivanut kuoppansa ja nyt valittaa kun on siellä, ja vielä pilaa tulevan viattoman lapsenkin elämän siinä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyy se empatianpuute myös av-mammojen kommenteissakin....
Eiköhän se mieskin rauhoitu kun vauva syntyy.
Miehen pitäisi olla tukena jo raskauden aikana! !
Tuollahan ap kirjoitti että on ollut mukana ultrissa jne. Sekö ei ole tukemista? En usko apn pakottaneen miestä mihinkään. Veikkaan että mieheen iskenyt paniikki kun la lähestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyy se empatianpuute myös av-mammojen kommenteissakin....
Eiköhän se mieskin rauhoitu kun vauva syntyy.
Miehen pitäisi olla tukena jo raskauden aikana! !
Pitääkö ap:n teljetä mies kotiin jo heti siitä hetkestä kun testi näyttää plussaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyy se empatianpuute myös av-mammojen kommenteissakin....
Eiköhän se mieskin rauhoitu kun vauva syntyy.
Miehen pitäisi olla tukena jo raskauden aikana! !
Pitääkö ap:n teljetä mies kotiin jo heti siitä hetkestä kun testi näyttää plussaa?
Naurettavaan kysymykseen naurettava vastaus :
:D
Vierailija kirjoitti:
On hyvin vaikea tuntea empatiaa ihmistä kohtaan, joka on itse kaivanut kuoppansa ja nyt valittaa kun on siellä, ja vielä pilaa tulevan viattoman lapsenkin elämän siinä samalla.
Ei meidän muiden ole pakko tuntea empatiaa tuntematonta kohtaan, mutta mieheltä sitä voisi odottaa. Hän on kuitenkin ollut vahvasti mukana sitä kuoppaa kaivamassa. Että jos vaikka ottaisi lapsensa äidin tuntemukset huomioon ja ei mököttämällä kiristäisi tätä yökausiksi autonrattiin...
Ap, anna miehelle joku projekti, esim valitsee vaunut tai/ja turvaistuimmen, tulee vauvan saapuminen konkreettisemmaksi kun joutuu miettimään hänen hankintojaan. Oma mies tutki vaihtoehtoja tuntitolkulla päivästä toiseen kun halusi lapselle hyvät, käytännölliset ja turvalliset tarvikkeet. Ja jos hän vaan nykäisee jotain, näet paljonko hän asialle haluaa omistautua.
Ja sulla ei todellakaan ole velvollisuutta olla kuskina miehen ryyppyporukalle, oli miten se tapana. Itse joskus illan päätteeksi saatoin hakea illanvietosta jos illan viimeisen bussin missasi. Mutta koskaan hän ei sitä itsestään selvänä asiana pitänyt ja oli aina kiitollinen että hain.
On ihan normaalia, että tuleva jännittää, ehkä jopa pelottaa. Nyt kun mies on avautunut tästä niin aika on otollinen keskustella asiasta. Mikä jännittää ja miten hän tämän kokee ja mikä vastavuoroisesti sinua jännittää jne. Tarvittaessa neuvolasta saa varmaan keskusteluapua.
Tuo miehen baarissa riekkumisen tarve ei lupaa hyvää. Sille kyllä tekisin jotain, sovitte miehen kanssa Älä lähde enää kuskiksi. Juomattomuus ei velvoita sinua olemaan juoppokuskina. Keskitte yhdessä jotain kivaa yhdessä ennen vauvan tuloa.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi tullut mieleenikään juoppokuskina toimia raskaana ollessa. Miehesi on ääliö, jos sellaista olettaa. Nyt sanot hälle, että et tee sitä enää. Jos on pakko päästä baariin, kulkekoon taksilla.
Mä en toimi miehelle juoppokuskina vaikka ollaan lapsettomia. Joskus jos oikein nätisti pyytää voin alkuillasta viedä sen johonkin, mutta hakemaan en mene. Ja meiltä on 20 kilsaa lähimpään baariin. Kulkee sitten baareissa sen verran mitä raaskii takseja maksella.
Sun miehes ei vaan ole valmis isäksi. Ei ole normaalia juosta tuossa vaiheessa jatkuvasti baarissa. Mitä luulet miehen tekevän vauvan syntymän jälkeen? Ei taida olla koti-isää tulossa ainakaan ☹
Olen humalassa kerran viikossa enkä ole juoppo tai alkoholisti. :)
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia, että tuleva jännittää, ehkä jopa pelottaa. Nyt kun mies on avautunut tästä niin aika on otollinen keskustella asiasta. Mikä jännittää ja miten hän tämän kokee ja mikä vastavuoroisesti sinua jännittää jne. Tarvittaessa neuvolasta saa varmaan keskusteluapua.
Tuo miehen baarissa riekkumisen tarve ei lupaa hyvää. Sille kyllä tekisin jotain, sovitte miehen kanssa Älä lähde enää kuskiksi. Juomattomuus ei velvoita sinua olemaan juoppokuskina. Keskitte yhdessä jotain kivaa yhdessä ennen vauvan tuloa.
Kun lukuisista ehdotuksista huolimatta ei tehdä mitään mitä haluan viikonloppuisin joten en ole ehdottanut enää mitään pitkään aikaan :/
Mies on ollut mukana kaikissa hankinnoissa kaikesta huolimatta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näkyy se empatianpuute myös av-mammojen kommenteissakin....
Eiköhän se mieskin rauhoitu kun vauva syntyy.
Miehen pitäisi olla tukena jo raskauden aikana! !
Kyllä minun mielestäni naisen pitää pystyä seisomaan omilla jaloillaan ihan raskaudenkin aikana, ilman että mies on kokoajan tukikeppinä naiselle. Jos ei pysty seisomaan omilla jaloillaan, ei sitä pysty mihinkään muuhunkaan! Sairaita tuetaan, mutta ei raskaus mikään sairaus ole. Normi kotihommat pystyy hoitamaan kuten ennenkin, ja töissäkin käymään. Loppuraskaudesta keho alkaa olla sen verran kankea, että joihinkin hommiin saattaa tarvita apua, mutta että mies tukikepiksi, ei ikinä.
Juuri noin se on varmasti mennytkin aiemmin. Mulle kun ei ollut alusta asti millään tavalla helppo raskaus.
Tosiaan toi kun mitään muuta tarjota pyynnöstä huolimatta kun sitä limsaa tai vettä. Sanoinkin jo että tulee korvista ulos jo kun aina tätä samaa tarjotaan. Ja veikkaan myös perheettömien kavereiden painostavan ja hokevan mantrana että mene nyt kun vielä voit jne. Olen kyllä ehdottanut miehelle että tehtäisiin jotakin muuta välillä kun aina samaa. Siksikin olen alkanut vaikeaksi ämmäksi kun haluaisin tehdä jotain ihan muuta, käydä leffassa jne kun tosiaan ei tässä itsekään vauvan vuoksi pysty niin vain lähtemään leffaan tai ulos syömään jne. Koittanut ehdottaa myös siis näitä juttuja mitä itse haluaisin tehdä mutta menee kuuroille korville. Yksin on tylsä tehdä mitään kun tosiaan kaikki tuntuu sinne baariin haluavan mennä, mua kun ei ole koskaan itse asiassa baarit kiinnostaneet. Mun juttu on enemmän olleet mökkireissut kerran kaks vuoteen.
Ap