Teille, jotka mietitte loppuuko se teini-ikä ikinä ja lähteekl lapset pesästä.

Hei te kaikki jotka kipuilette sen kanssa, kun on niin lapsissa kiinni. Tai teinistä ei tunnu ikinä kasvavan vastuullista oman elämän ihmistä. Se aika menee yllättävän äkkiä ja piaan huomaat olevasi ukkosi kanssa kahden, tai vain itseksesi. Minustakin ruuhkavuodet oli kamalia ja näin jälkeenpäin muistot mitä kukakin teki ovat melko sumeat, anteeksi vain lapsukaiseni. Mutta nyt kaikki on lentäneet pesästä. Kesä on mennyt mökkeillessä ja kierrellessä siellä täällä, syyskuu kerätessä luonnonsatoa.
Mutta lapset, he kaikki ovat tulossa monen vkl päästä kotiin. Heräsin jo viideltä puunaamaan huushollia. Huomenna teen urakalla ruokaa ja leivon. Odotan kuulla, miten koulut on alkaneet sujua tai työt. Lauantaina lämmitetään sauna ja istutaan kodassa sen jälkeen puhumassa maailmanmenosta.
Lapsuus ja nuoruus menee nopeasti, hoitakaa se aika hyvin, sillä aikuisina lapsista on iloa ja seuraa ja heidän kotona käyminen on iloinen asia.