osaisiko joku viisas selittää mihin tarvitaan erillistä lastensairaalaa?
Eihän meillä ole mitään aikuisten sairaalakaan vaan alueelliset yliopistosairaalat. Miksi nämä eivät saa myös lasten hoitoa vastuulleen kukin alueellaan ?
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kohtaaminen asiakkaana on ihan eri juttu kuin aikuisen kohtaaminen vastaavassa tilanteessa. Jo ympäristön tulee olla lapsiystävällinen ja sellainen, joka hälventää lapsen pelkoja ja ahdistusta. Jotkut lapset viettävät koko elämänsä sairaalassa ja silloin toivoisi sairaalan olevan "lapsellisempi", eikä valkoisen kliininen kokonaisuus.
Lääkäreiltä ja hoitajilta odotetaan kokemusta lapsen psyykkeestä potilaana. Lasta tulee käsitellä ihan eri tavoin kuin aikuista, herkällä korvalla tulee myös kiinnittää huomiota lapsen perheoloihin.
Lapsilla tietyt sairaudet ovat yleisempiä kuin aikuisväestöllä. Lasten elimistö toimii myös erilailla vrt. vaikka vastasyntyjeen trombosyytien määrää veressä. Henkilökunnan tulee olla kouluttautunutta juuri lapsinäytteisiin ja lasten erityispiirteisiin. Tavallisessa sairaalassa on mahdotonta kouluttaa koko henkilöstöä näihin erityispiirteisiin mitä tulee lapsen kohtaamiseen asiakkaana ja lapsen fysiologiasta ja sen merkityksestä sairauksien etiologiaan.
Miksi sitten ei voi olla sairaalassa lastenosastoja? Osastoja joissa ympäristö ottaisi huomioon lapset sekä henkilökunta olisi erikoistunut lasten hoitamiseen. Eihän aikuistakaan sydänleikattua potilasta kärrätä neurologian osastolle, missä kukaan ei ole erikoistunut sydänsairauksiin?
Meillä ei ainakaan olisi lasta jos ei akkaa olisi saatu naistenklinikalle ja lasta lastenklinikalle.
Täällä ei pystytä hoitamaan lapsia kuin rv32 eteenpäin.
K7 osastolla sitten aloiteltiin,nyt on 5v todella reipas ja terve lapsi.
En edelleenkään ymmärrä tätä kusetusta ja miksi siihen suostuttiin.
"Normaalit" vaihtoehdot sairaalan rakenstamista varten ovat:
a) Rakennutetaan ja maksetaan itse ja otetaan tarvittaessa lainaa. Sairaalaa jää omaan omistukseen.
b) Joku toinen (kiinteistösijoitusyhtiö tms) rakentaa OMILLA rahoillaan sairaalan ja perii sen käytöstä vuokraa.
Mutta tässä Bernerin kusetuksessa yhdistettiin a:n ja b:n huonot puolet:
- HUS ja valtio maksoivat sairaalan rakentamisen, mutta eivät saa sitä omitukseensa, vaan joutuvat maksamaan jo maksamastaan sairaalasta vuokraa yksityiselle säätiölle.
Kyllä, Berner on kiero, mutta kyllä saa syyttää myös niitä, jotka tähän kusetukseen suostuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kohtaaminen asiakkaana on ihan eri juttu kuin aikuisen kohtaaminen vastaavassa tilanteessa. Jo ympäristön tulee olla lapsiystävällinen ja sellainen, joka hälventää lapsen pelkoja ja ahdistusta. Jotkut lapset viettävät koko elämänsä sairaalassa ja silloin toivoisi sairaalan olevan "lapsellisempi", eikä valkoisen kliininen kokonaisuus.
Lääkäreiltä ja hoitajilta odotetaan kokemusta lapsen psyykkeestä potilaana. Lasta tulee käsitellä ihan eri tavoin kuin aikuista, herkällä korvalla tulee myös kiinnittää huomiota lapsen perheoloihin.
Lapsilla tietyt sairaudet ovat yleisempiä kuin aikuisväestöllä. Lasten elimistö toimii myös erilailla vrt. vaikka vastasyntyjeen trombosyytien määrää veressä. Henkilökunnan tulee olla kouluttautunutta juuri lapsinäytteisiin ja lasten erityispiirteisiin. Tavallisessa sairaalassa on mahdotonta kouluttaa koko henkilöstöä näihin erityispiirteisiin mitä tulee lapsen kohtaamiseen asiakkaana ja lapsen fysiologiasta ja sen merkityksestä sairauksien etiologiaan.
Miksi sitten ei voi olla sairaalassa lastenosastoja? Osastoja joissa ympäristö ottaisi huomioon lapset sekä henkilökunta olisi erikoistunut lasten hoitamiseen. Eihän aikuistakaan sydänleikattua potilasta kärrätä neurologian osastolle, missä kukaan ei ole erikoistunut sydänsairauksiin?
Lapsia on paljon ja esimerkiksi keskoskaapit ovat TODELLA kalliita. Ei niitä pystytä millään jokaiseen sairaalaan hankkia varalta montaa kappaletta. On myös hyvin selkeää, kun tiedetään minne lapsipotilaat ohjataan ensisijaisesti. Ei tarvitse ruveta selvittelemään, että missäköhän sairaalassa olisi tilaa ja kenelle erikoispediatrille tämäkin vaiva kuuluu.
Terveydenhuollon trendi on ollut (onneksi) kaikkialla maailmassa keskittaminen. Terveydenhuollon kulut nousevat kaikkialla maailmassa ja keskittaminen on harvoja tapoja jolla voidaan seka a) parantaa hoidon laatua b) alentaa kustannuksia kun saavutetaan kriittinen massa. Suomessa ongelmana on tosin aluepolitiikka mika on mielestani seka hengenvaarallista leikkia potilaiden hengella etta edesvastuutonta kotiinpainvetamista. Kuten sote-uudistuksessa on nahty, tama on estanyt tehokkaasti optimaalisten terveydenhuollon rakenteiden syntymista.
Lastensairaalat ovat normaaleja myos maailmalla. Yhdysvaltojen terveydenhuoltoratkaisusta saa olla mita mielta tahansa, mutta hoidon laadun ja laaketieteen tutkimuksen johdosta se on maailman johtava maa terveydenhuollossa. Ym. kohtien a) ja b) johdosta maa on pullollaan erikoistuneita lastensairaaloita, kuten Texas tai Philly Children's hospital.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kohtaaminen asiakkaana on ihan eri juttu kuin aikuisen kohtaaminen vastaavassa tilanteessa. Jo ympäristön tulee olla lapsiystävällinen ja sellainen, joka hälventää lapsen pelkoja ja ahdistusta. Jotkut lapset viettävät koko elämänsä sairaalassa ja silloin toivoisi sairaalan olevan "lapsellisempi", eikä valkoisen kliininen kokonaisuus.
Lääkäreiltä ja hoitajilta odotetaan kokemusta lapsen psyykkeestä potilaana. Lasta tulee käsitellä ihan eri tavoin kuin aikuista, herkällä korvalla tulee myös kiinnittää huomiota lapsen perheoloihin.
Lapsilla tietyt sairaudet ovat yleisempiä kuin aikuisväestöllä. Lasten elimistö toimii myös erilailla vrt. vaikka vastasyntyjeen trombosyytien määrää veressä. Henkilökunnan tulee olla kouluttautunutta juuri lapsinäytteisiin ja lasten erityispiirteisiin. Tavallisessa sairaalassa on mahdotonta kouluttaa koko henkilöstöä näihin erityispiirteisiin mitä tulee lapsen kohtaamiseen asiakkaana ja lapsen fysiologiasta ja sen merkityksestä sairauksien etiologiaan.
Miksi sitten ei voi olla sairaalassa lastenosastoja? Osastoja joissa ympäristö ottaisi huomioon lapset sekä henkilökunta olisi erikoistunut lasten hoitamiseen. Eihän aikuistakaan sydänleikattua potilasta kärrätä neurologian osastolle, missä kukaan ei ole erikoistunut sydänsairauksiin?
Lapsia on paljon ja esimerkiksi keskoskaapit ovat TODELLA kalliita. Ei niitä pystytä millään jokaiseen sairaalaan hankkia varalta montaa kappaletta. On myös hyvin selkeää, kun tiedetään minne lapsipotilaat ohjataan ensisijaisesti. Ei tarvitse ruveta selvittelemään, että missäköhän sairaalassa olisi tilaa ja kenelle erikoispediatrille tämäkin vaiva kuuluu.
Lisäksi joka tapauksessa lasten näytteet tulisi lähettää lasten sairauksiin erikoistuneeseen laboratorioon tutkittaviksi. Ei ole mitenkään mahdollista kouluttaa jokaisen sairalaan laboratorioon lasten näytteisiin erikoistunutta henkilöstöä. On kätevää, kun laboratoriohenkilökunta voi yhdessä hoitavan lääkärin kanssa keskustella löydöistä ja niiden merkityksestä potilaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa sairaaloissa lastenosastot ovat samassa sairaalarakennuksessa kuin aikuisten osastotkin. HUSissa hoidetaan vuosittain niin paljon lapsipotilaita, vaikemmissa tapauksissa lapsia ympäri Suomea, että muutama osasto ei riitä sille potilasmäärälle. Lapsipotilaille halutaan myös uudet, nykyaikaiset tilat. Siksi HUSin alueella olevat vanhat sairaalarakennukset eivät edes saneerauksen jälkeen käy.
ongelma josta pitäisi päästä eroon on juurikin tämä että HUS alueella hoidetaan muiden sairaanhoitopiirien potilaita
Paitsi että Suomen väestöpohja on niin pieni, että monien sairauksien hoito on järkevää keskittää ja Suomessa lasten kohdalla kaikki vaikeimmat ja harvinaisimmat sairaudet on päätetty keskittää Helsinkiin.
mutta samaa keskitystä ei ole tehty aikuisten vastaavilla sairauksille. Eiköhän palvelisi lapsiperheitä paremmin kun hoidon saisi omasta yliopistosairaalassa lähempää kotoa
Senkin tanokit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo sairaala on ihan just valmis, on jo aikakin. Vanha Lastenlinna oli jo huonossa kunnossa ja ahdas. Hienoa, että Berner teki saman kun Ylppö aikanaan, kiitos molemmille!
Ylppö ei kusettanut julkisella rahalla rakennettua sairaalaa suomenruotsalaisen säätiön omistukseen.
Ylppö ei ymmärtänyt talousasioita, ja muutenkin hän oli pahasti natsismiin ja rotuoppiin kallellaan.
Älkää sössötelkö asioista, joista ette mitään tajua.
Lastenlääketiede on erikoistumisala. Keskosvauvoista, lasten sydänsairauksista ja syövistä suurin osa hoidetaan Helsingin Lastensairaalassa, koska siellä ovat lastenlääketieteen huippuosaajat ja -laitteet. Keskussairaaloissa ei pystytä 24/7/365 varautumaan esim. lapsen elinsiirtoon eikä niillä riitä tilat, raha, henkilökunta.
Hei on olemassa 4 muutakin yliopistollista sairaalaa. On sovittu kaikkien elinsiirtojen olkoon aikuisen tai lapsen/vauvan tapahtuvan Helsingissä. KYS on erikoistunut neurokirurgiaan ja epilepsian hoitoon.
On olemassa keskussairaaloita missä ei ole esim. 24/7 leikkaustoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa sairaaloissa lastenosastot ovat samassa sairaalarakennuksessa kuin aikuisten osastotkin. HUSissa hoidetaan vuosittain niin paljon lapsipotilaita, vaikemmissa tapauksissa lapsia ympäri Suomea, että muutama osasto ei riitä sille potilasmäärälle. Lapsipotilaille halutaan myös uudet, nykyaikaiset tilat. Siksi HUSin alueella olevat vanhat sairaalarakennukset eivät edes saneerauksen jälkeen käy.
ongelma josta pitäisi päästä eroon on juurikin tämä että HUS alueella hoidetaan muiden sairaanhoitopiirien potilaita
Paitsi että Suomen väestöpohja on niin pieni, että monien sairauksien hoito on järkevää keskittää ja Suomessa lasten kohdalla kaikki vaikeimmat ja harvinaisimmat sairaudet on päätetty keskittää Helsinkiin.
mutta samaa keskitystä ei ole tehty aikuisten vastaavilla sairauksille. Eiköhän palvelisi lapsiperheitä paremmin kun hoidon saisi omasta yliopistosairaalassa lähempää kotoa
Totta kai olisi ideaalia olla monta lastensairaalan kaltaista paikkaa ripoteltuna pitkin poikin suomea. Mutta mistä rahat? Miten validointi, laadunseuranta? Keskittettyä toimintaa on helpointa hallinta, winwin tilanne yhteiskunnalle ja lapsen terveydelle. Näin ainakin varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus samoihin hoitoihin asuinpaikasta riippumatta. Miinuksena toki pitkät hoitomatkat. Mutta kun on kyse lapsen terveydestä ja jopa hengestä, niin kyllä itselläni painaa enemmän vaakakupissa laatu kuin sijainti.
Ja muuten, kyllä aikuisiakin siirretään toiselle puolelle suomea esimerkiksi syöpähoitojen perässä. Suomi on todella pitkä maa, jossa välimatkat on pitkiä ja tietyt hoidot kalliita.
Vierailija kirjoitti:
Voitais perustaa vanhusten sairaalakun. Yleensä vanhusosastoilla lääkäreinä on kandeja...harjoittelemassa. Ei edes reseptiä saa kirjoittaa.
Miten niin perustaa? Onhan noita jo olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa sairaaloissa lastenosastot ovat samassa sairaalarakennuksessa kuin aikuisten osastotkin. HUSissa hoidetaan vuosittain niin paljon lapsipotilaita, vaikemmissa tapauksissa lapsia ympäri Suomea, että muutama osasto ei riitä sille potilasmäärälle. Lapsipotilaille halutaan myös uudet, nykyaikaiset tilat. Siksi HUSin alueella olevat vanhat sairaalarakennukset eivät edes saneerauksen jälkeen käy.
ongelma josta pitäisi päästä eroon on juurikin tämä että HUS alueella hoidetaan muiden sairaanhoitopiirien potilaita
Paitsi että Suomen väestöpohja on niin pieni, että monien sairauksien hoito on järkevää keskittää ja Suomessa lasten kohdalla kaikki vaikeimmat ja harvinaisimmat sairaudet on päätetty keskittää Helsinkiin.
mutta samaa keskitystä ei ole tehty aikuisten vastaavilla sairauksille. Eiköhän palvelisi lapsiperheitä paremmin kun hoidon saisi omasta yliopistosairaalassa lähempää kotoa
Totta kai olisi ideaalia olla monta lastensairaalan kaltaista paikkaa ripoteltuna pitkin poikin suomea. Mutta mistä rahat? Miten validointi, laadunseuranta? Keskittettyä toimintaa on helpointa hallinta, winwin tilanne yhteiskunnalle ja lapsen terveydelle. Näin ainakin varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus samoihin hoitoihin asuinpaikasta riippumatta. Miinuksena toki pitkät hoitomatkat. Mutta kun on kyse lapsen terveydestä ja jopa hengestä, niin kyllä itselläni painaa enemmän vaakakupissa laatu kuin sijainti.
Ja muuten, kyllä aikuisiakin siirretään toiselle puolelle suomea esimerkiksi syöpähoitojen perässä. Suomi on todella pitkä maa, jossa välimatkat on pitkiä ja tietyt hoidot kalliita.
Rahaa riittäisi taatusti paremmin, jos ei tehtäisi tällaisia säätiökusetuksia, joissa yhteiskunnan varallisuutta siirtyy yksityiselle säätiölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kohtaaminen asiakkaana on ihan eri juttu kuin aikuisen kohtaaminen vastaavassa tilanteessa. Jo ympäristön tulee olla lapsiystävällinen ja sellainen, joka hälventää lapsen pelkoja ja ahdistusta. Jotkut lapset viettävät koko elämänsä sairaalassa ja silloin toivoisi sairaalan olevan "lapsellisempi", eikä valkoisen kliininen kokonaisuus.
Lääkäreiltä ja hoitajilta odotetaan kokemusta lapsen psyykkeestä potilaana. Lasta tulee käsitellä ihan eri tavoin kuin aikuista, herkällä korvalla tulee myös kiinnittää huomiota lapsen perheoloihin.
Lapsilla tietyt sairaudet ovat yleisempiä kuin aikuisväestöllä. Lasten elimistö toimii myös erilailla vrt. vaikka vastasyntyjeen trombosyytien määrää veressä. Henkilökunnan tulee olla kouluttautunutta juuri lapsinäytteisiin ja lasten erityispiirteisiin. Tavallisessa sairaalassa on mahdotonta kouluttaa koko henkilöstöä näihin erityispiirteisiin mitä tulee lapsen kohtaamiseen asiakkaana ja lapsen fysiologiasta ja sen merkityksestä sairauksien etiologiaan.
Miksi sitten ei voi olla sairaalassa lastenosastoja? Osastoja joissa ympäristö ottaisi huomioon lapset sekä henkilökunta olisi erikoistunut lasten hoitamiseen. Eihän aikuistakaan sydänleikattua potilasta kärrätä neurologian osastolle, missä kukaan ei ole erikoistunut sydänsairauksiin?
Lapsia on paljon ja esimerkiksi keskoskaapit ovat TODELLA kalliita. Ei niitä pystytä millään jokaiseen sairaalaan hankkia varalta montaa kappaletta. On myös hyvin selkeää, kun tiedetään minne lapsipotilaat ohjataan ensisijaisesti. Ei tarvitse ruveta selvittelemään, että missäköhän sairaalassa olisi tilaa ja kenelle erikoispediatrille tämäkin vaiva kuuluu.
Eihän keskoskaappeja tai erikoistunutta henkilökuntaa tarvita jokaiseen sairaalaan! Eikä tietenkään tarvitse kysellä että mihinkä viidestä sairaalasta potilas laitetaan.
Vaan miksi pitää olla erikseen lastensairaala? Miksi ei voi olla yliopistollisessa sairaalassa lastenosastoa? Kyllä tämä laajennut osasto olisi Helsingissä koska siellä on kokemusta sekä tietoa vauvojen/lasten sydänkirurgiasta sekä elinsiirroista.
Mutta miksi lastensairaala? No sen nimen avulla saadaan sympatiaa sekä kerättyä rahaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa sairaaloissa lastenosastot ovat samassa sairaalarakennuksessa kuin aikuisten osastotkin. HUSissa hoidetaan vuosittain niin paljon lapsipotilaita, vaikemmissa tapauksissa lapsia ympäri Suomea, että muutama osasto ei riitä sille potilasmäärälle. Lapsipotilaille halutaan myös uudet, nykyaikaiset tilat. Siksi HUSin alueella olevat vanhat sairaalarakennukset eivät edes saneerauksen jälkeen käy.
ongelma josta pitäisi päästä eroon on juurikin tämä että HUS alueella hoidetaan muiden sairaanhoitopiirien potilaita
Paitsi että Suomen väestöpohja on niin pieni, että monien sairauksien hoito on järkevää keskittää ja Suomessa lasten kohdalla kaikki vaikeimmat ja harvinaisimmat sairaudet on päätetty keskittää Helsinkiin.
mutta samaa keskitystä ei ole tehty aikuisten vastaavilla sairauksille. Eiköhän palvelisi lapsiperheitä paremmin kun hoidon saisi omasta yliopistosairaalassa lähempää kotoa
Totta kai olisi ideaalia olla monta lastensairaalan kaltaista paikkaa ripoteltuna pitkin poikin suomea. Mutta mistä rahat? Miten validointi, laadunseuranta? Keskittettyä toimintaa on helpointa hallinta, winwin tilanne yhteiskunnalle ja lapsen terveydelle. Näin ainakin varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus samoihin hoitoihin asuinpaikasta riippumatta. Miinuksena toki pitkät hoitomatkat. Mutta kun on kyse lapsen terveydestä ja jopa hengestä, niin kyllä itselläni painaa enemmän vaakakupissa laatu kuin sijainti.
Ja muuten, kyllä aikuisiakin siirretään toiselle puolelle suomea esimerkiksi syöpähoitojen perässä. Suomi on todella pitkä maa, jossa välimatkat on pitkiä ja tietyt hoidot kalliita.
Nykyään muissakin yliopistollisissa sairaaloissa on lastenosastoja. Kysymys on miksi pitää olla lastensairaala? Helsingissä hoidettaisiin lapset normaalisairaalassa omalla osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kohtaaminen asiakkaana on ihan eri juttu kuin aikuisen kohtaaminen vastaavassa tilanteessa. Jo ympäristön tulee olla lapsiystävällinen ja sellainen, joka hälventää lapsen pelkoja ja ahdistusta. Jotkut lapset viettävät koko elämänsä sairaalassa ja silloin toivoisi sairaalan olevan "lapsellisempi", eikä valkoisen kliininen kokonaisuus.
Lääkäreiltä ja hoitajilta odotetaan kokemusta lapsen psyykkeestä potilaana. Lasta tulee käsitellä ihan eri tavoin kuin aikuista, herkällä korvalla tulee myös kiinnittää huomiota lapsen perheoloihin.
Lapsilla tietyt sairaudet ovat yleisempiä kuin aikuisväestöllä. Lasten elimistö toimii myös erilailla vrt. vaikka vastasyntyjeen trombosyytien määrää veressä. Henkilökunnan tulee olla kouluttautunutta juuri lapsinäytteisiin ja lasten erityispiirteisiin. Tavallisessa sairaalassa on mahdotonta kouluttaa koko henkilöstöä näihin erityispiirteisiin mitä tulee lapsen kohtaamiseen asiakkaana ja lapsen fysiologiasta ja sen merkityksestä sairauksien etiologiaan.
Miksi sitten ei voi olla sairaalassa lastenosastoja? Osastoja joissa ympäristö ottaisi huomioon lapset sekä henkilökunta olisi erikoistunut lasten hoitamiseen. Eihän aikuistakaan sydänleikattua potilasta kärrätä neurologian osastolle, missä kukaan ei ole erikoistunut sydänsairauksiin?
Lapsia on paljon ja esimerkiksi keskoskaapit ovat TODELLA kalliita. Ei niitä pystytä millään jokaiseen sairaalaan hankkia varalta montaa kappaletta. On myös hyvin selkeää, kun tiedetään minne lapsipotilaat ohjataan ensisijaisesti. Ei tarvitse ruveta selvittelemään, että missäköhän sairaalassa olisi tilaa ja kenelle erikoispediatrille tämäkin vaiva kuuluu.
Lisäksi joka tapauksessa lasten näytteet tulisi lähettää lasten sairauksiin erikoistuneeseen laboratorioon tutkittaviksi. Ei ole mitenkään mahdollista kouluttaa jokaisen sairalaan laboratorioon lasten näytteisiin erikoistunutta henkilöstöä. On kätevää, kun laboratoriohenkilökunta voi yhdessä hoitavan lääkärin kanssa keskustella löydöistä ja niiden merkityksestä potilaalle.
No... ei labranväki kyllä lääkärin kanssa keskustele tuloksista. Ihan tulokset annetaan kirjallisessa muodossa lääkärille. Syöpäleikkauksissa patologi tutkiessaan juuri leikattua näytettä voi olla puhelin yhteydessä leikkaussaliin siitä pitääkö leikata vielä enemmän.
Ylppö ei ymmärtänyt talousasioita, ja muutenkin hän oli pahasti natsismiin ja rotuoppiin kallellaan.
Älkää sössötelkö asioista, joista ette mitään tajua.
Lastenlääketiede on erikoistumisala. Keskosvauvoista, lasten sydänsairauksista ja syövistä suurin osa hoidetaan Helsingin Lastensairaalassa, koska siellä ovat lastenlääketieteen huippuosaajat ja -laitteet. Keskussairaaloissa ei pystytä 24/7/365 varautumaan esim. lapsen elinsiirtoon eikä niillä riitä tilat, raha, henkilökunta.