Mikä "titteli" minulle, kun aviomiehestäni tulee isoisä?
Mieheni tytär saa joulukuussa lapsen ja tämä on ensimmäinen lapsenlapsi. Ollaan kaikki todella innoissamme asiasta ja tänään mietittiin, että tuleeko miehestäni pappa vai vaari tai joku muu. No mietittiin myös, että mikä minä olisin tälle lapselle? Isoäiti tai mamma/mummi ym menee tyttären äidille niin kuin kuuluukin. Haluaisin kuitenkin olla joku muu, kuin pelkkä etunimi vaikka kyllä sekin käy. Miten muut ovat tittelöineet isoisän vaimon lapsen syntyessä? Tai vastaavasti isoäidin aviomiehen?
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet juopon ja väkivaltaisen isän lumppu-uusiovaimo ja isän tyttären lapsille nobody!
Miehesi tyttären oikea elossa oleva äiti tulee olemaan se ihana ja aito MUMMO!
Jollain on nyt pahasti vikaa päässä tässä ketjussa, ymmärrän että mies on lähtenyt uuden naisen kanssa
Mitä väliä, isän uusi vaimo ei koskaan tule olemaan isän lapsenlapsen MUMMO; meneekö perille vaiko pitääkö sulle määrätä oman pääsi vikaan tuhdimpaa lääkitystä?
Ainoastaan naiset joiden vauvareiästä on tullut ulos toinen lapsen vanhemmista ovat lapsen isovanhempia. Näin se vain on!
Vierailija kirjoitti:
Vihamielisiä ja katkeria kommentteja.
Omat vanhempani ovat eronneet, samoin isovanhempani. Isäni on nyt ollut naimisissa 17 vuotta, kauemmin kuin oli äitini kanssa aikanaan. Isoäitini ja isoisäni ovat kumpikin ollaat yhdessä kumppaniensa kanssa yli 40 vuotta. Kyllä ne "uudet" puolisot ovat paikkansa lunastaneet.
Lähipiirissäni on vastaavanlainen tilanne. Vaarin "uusi" puoliso on ollut yhdessä vaarin kanssa yli 20 vuotta. Vaarin lapsenlapsen ja "uuden" puolison välinen suhde on läheinen ja lämmin, viihtyvät hyvin yhdessä. Luulisi, ettei lapsella voi koskaan olla elämässään liikaa välittäviä aikuisia. Niin, ja kyseinen puoliso kulkee nimellä momma.
Ja tuohon kommenttiin 139 lisään vielä, että tuon 3v lapsen isänisä ei ole paljon kuvioissa, kun veli ei halua kiroilevaa alkoholistia lapsensa lähelle. Selvinpäin on saanut tulla katsomaan, kun ovat tulleet muuten kyläilemään.
Myös siskoni lapset (12 ja 11) kutsuvat isäpuolensa äitiä ihan vaan * nimi * - mummuksi, vaikka siskoni meni naimisiin nykyisen miehensä kanssa n.4 v sitten. (Eli lapsille "yhtäkkiä" tullut uusi mummu ja pappa, mutta lapset tykkää ihan hirveästi heistä, ja niin tykkäävät nämä miehen vanhemmatkin näistä lapsista.)
Siskoni lapset myös kutsuvat äidin puolelta isoäitiään ja isoisoäitiään myös * nimi *-mummu -nimellä. Sama homma on lasten isän äidin kanssa - * nimi *-mummu. Kukaan ei ole loukkaantunut, että ei-verisukua olevia lapset kutsuvat samalla tavalla, kuin oikeita isovanhempiaan.
Toki voi olla että tulevan lapsen vanhemmat puhuvat lapselleen "mennään katsomaan pappaa ja * sinun nimesi*", ja näin lapsi oppii kutsumaan sinua vain etunimelläsi. Mutta omat sisarukseni ovat automaattisesti puhuneet lapsilleen että mennään katsomaan * nimi *-pappaa ja * nimi *-mummua, joten kai se on jäänyt siitä.
Vierailija kirjoitti:
Sä voisit olla vaikka onni-mummu, pappa on saanut sun myötä uuden hyvän elämän ja päässyt hullusta exästään eroon..
Kun täti onkin setä ja mummullakin on munat niin lienee yhdentekevää mikä virallinen titteli enää on. Lapsiparat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet juopon ja väkivaltaisen isän lumppu-uusiovaimo ja isän tyttären lapsille nobody!
Miehesi tyttären oikea elossa oleva äiti tulee olemaan se ihana ja aito MUMMO!
Jollain on nyt pahasti vikaa päässä tässä ketjussa, ymmärrän että mies on lähtenyt uuden naisen kanssa
Mitä väliä, isän uusi vaimo ei koskaan tule olemaan isän lapsenlapsen MUMMO; meneekö perille vaiko pitääkö sulle määrätä oman pääsi vikaan tuhdimpaa lääkitystä?
Toivon todella ettei sulla ole lapsenlapsia, oot aivan vahaa päästäs.
Minulla on lapsenlapsia, ja olen isovanhempi, mutta ihan aito sellainen, enkä mikään aviopuolisoni maho uusiomuija, ja jos aviomiehelläni olisi ex.puoliso, ja mahdollisen ex.puolisonsa kanssa mahdollisia lapsenlapsia, niin en missään nimessä olisi heille isovanhempi, kun en sitä ole tosiasiallisesti.
Vahaa taitaa olla siellä ihan omassa päässäsi, jos ja kun et vaan tajua.
Kyllä sääliksi käy lapsenlapsia kun on tuollainen sekopää mummona. Ehkä joskus saavat paremman kun mies tajuais vaan ottaa erin tuollaisesta hullusta.
Ymmärrän, että olet mielisairas, mutta hyvä kun tuot sen reippaasti esille; sillä hulluhan pitää muita hulluina ja itse on olevinaan terve - pätee juurikin sinuun siellä päässä.
Ei jumankauta mitä kommentteja. Huudatteko te lapsenlapsellenne, jos he kutsuvat ei-verisukua olevia "mummujaan" mummuiksi? "ET SANO SITÄ MUMMUKSI, MINÄ OLEN SUN MUMMU, SE EI OLE SUN MUMMU JOTEN PUHUT SIITÄ NAISESTA VAAN SEN ETUNIMELLÄ! YMMÄRRÄTKÖ SE EI OLE SUN OIKEA MUMMUS VAAN PIRJO!"
Jessus, jos oma äitini olisi yhtä kahjo, että suuttuisi tuollasesta, niin jäisi mummulakäynnit aika vähiin.
Täällä on niin ilkeitä vastauksia asiallisesti kysyneelle, pahoittelen ap. Jos joku näistä ilkeämielisesti kirjoittavista on jonkun äitipuolen lapsia niin en yhtään ihmettelisi, jos äitipuoli ei haluaisi olla heidän eikä puoli-lastenlapsiensa kanssa paljoakaan tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei jumankauta mitä kommentteja. Huudatteko te lapsenlapsellenne, jos he kutsuvat ei-verisukua olevia "mummujaan" mummuiksi? "ET SANO SITÄ MUMMUKSI, MINÄ OLEN SUN MUMMU, SE EI OLE SUN MUMMU JOTEN PUHUT SIITÄ NAISESTA VAAN SEN ETUNIMELLÄ! YMMÄRRÄTKÖ SE EI OLE SUN OIKEA MUMMUS VAAN PIRJO!"
Jessus, jos oma äitini olisi yhtä kahjo, että suuttuisi tuollasesta, niin jäisi mummulakäynnit aika vähiin.
No onhan se liikaa että naikkoset on jo sotkeneet lasten elämän ja vielä iskisivät kyntensä lapsenlapsiinkin. Vieläpä kieroillakseen itselleen mummon arvonimen mikä on ihan yhtä loukkaavaa kuin että naikkonen sanoo itseään miehen lapsen äidiksi. Voisivat keskittyä siipeilyyn ja kaljankittaamiseen ja makuuhuonepuuhiin ja jättää ipanat rauhaan.
Omat isovanhempani ovat mummu, pappa, vaari ja mummi. Heidän sisaruksensa taas, jotka ovat isotätejä/isosetiä, ovat mallia Tuula-Mummu, Reino-Pappa. Ovat kuin ekstrana päälle isovanhempinimityksellä.
Jos lapsen vanhemmille ja sinulle sopii että sinua kutsutaan vaikka Mummiksi (jos bio-isoäiti on valinnut jonkun muun nimen, kuten Mummo), niin ei mitään ongelmaa. Kyllä ne lapset sitten oppivat että iskän äiti on tämä ja iskän isä on tämä. :) Läheisiä ja tärkeitä voi olla silti, ja lapsellehan se on vain rikkaus. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jumankauta mitä kommentteja. Huudatteko te lapsenlapsellenne, jos he kutsuvat ei-verisukua olevia "mummujaan" mummuiksi? "ET SANO SITÄ MUMMUKSI, MINÄ OLEN SUN MUMMU, SE EI OLE SUN MUMMU JOTEN PUHUT SIITÄ NAISESTA VAAN SEN ETUNIMELLÄ! YMMÄRRÄTKÖ SE EI OLE SUN OIKEA MUMMUS VAAN PIRJO!"
Jessus, jos oma äitini olisi yhtä kahjo, että suuttuisi tuollasesta, niin jäisi mummulakäynnit aika vähiin.
No onhan se liikaa että naikkoset on jo sotkeneet lasten elämän ja vielä iskisivät kyntensä lapsenlapsiinkin. Vieläpä kieroillakseen itselleen mummon arvonimen mikä on ihan yhtä loukkaavaa kuin että naikkonen sanoo itseään miehen lapsen äidiksi. Voisivat keskittyä siipeilyyn ja kaljankittaamiseen ja makuuhuonepuuhiin ja jättää ipanat rauhaan.
Sinä sen olet sotkenut olemalla niin sekopää ettei sun kanssa voi elää. Ja parempi että lapsenlapset saavat äitipuolesta kunnollisen mummun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jumankauta mitä kommentteja. Huudatteko te lapsenlapsellenne, jos he kutsuvat ei-verisukua olevia "mummujaan" mummuiksi? "ET SANO SITÄ MUMMUKSI, MINÄ OLEN SUN MUMMU, SE EI OLE SUN MUMMU JOTEN PUHUT SIITÄ NAISESTA VAAN SEN ETUNIMELLÄ! YMMÄRRÄTKÖ SE EI OLE SUN OIKEA MUMMUS VAAN PIRJO!"
Jessus, jos oma äitini olisi yhtä kahjo, että suuttuisi tuollasesta, niin jäisi mummulakäynnit aika vähiin.
No onhan se liikaa että naikkoset on jo sotkeneet lasten elämän ja vielä iskisivät kyntensä lapsenlapsiinkin. Vieläpä kieroillakseen itselleen mummon arvonimen mikä on ihan yhtä loukkaavaa kuin että naikkonen sanoo itseään miehen lapsen äidiksi. Voisivat keskittyä siipeilyyn ja kaljankittaamiseen ja makuuhuonepuuhiin ja jättää ipanat rauhaan.
Sinä sen olet sotkenut olemalla niin sekopää ettei sun kanssa voi elää. Ja parempi että lapsenlapset saavat äitipuolesta kunnollisen mummun.
Äitipuoleksi päätyvät ne viinaanmenevät siipeilijät. Ne on mummon irvikuvia.
Jestas sentään, tämän aiheen ketjun luettuani, olen todellakin onnekas, että en ole edes aloittajan kuvailemassa tilanteessa, vaan olen ihan oikeasti ja geneettisesti isoäiti ja samoin aviomieheni on isoisä suhteessa yhteisten lastemme omiin lapsiinsa.
Eipähän tarvitse miettiä tittelinimityksiään aloittajan asemassa olevana.
Toisaalta tämä on vain minun mielipiteeni, mutta vaikka olisi alkutilanne mikä tahansa, niin omat aikuiset lapset keksivät tittelinsä vanhemmilleen tai isän/äidin uusiovaimolle/-miehelle noissa tilanteissa, mutta myöskin myöhemmin ne lapsenlapset kasvettuaan tiettyyn ikään itsekin saattavat keksiä aivan uudet nimitykset, sillä eihän näissä puitteissa nimittelyt ole ns. kiveen hakatut ja lopulliset.
Ja jos vaikeaksi menisi tittelit, niin jokaisellahan meillä on se etunimi, ja hyvin monella myös toinenkin etunimi jos lienet kolmaskin, jos ja kun saman kutsumanimen omaavia mummoja ja paappoja porukassa olisikin, esim. Pirkko(-mummo) ja Pirkko Liisa(-mummo).
Hassua kuinka erilailla ihmiset ajattelee asioista. Mielestäni on itsestään selvää, että "mummosta" ja "papasta" puhutaan yhteisesti näillä nimillä koko uusioperheessä. Jos siis joillekin lapsille mummo on biologinen mummo ja joillekin pappa on biologinen pappa niin nimitykset on samat kaikille.Tosin meillä on vain yksi uusioisovanhempipari, jotka olleet jo pitkään yhdessä, varmaan tilanne olisi eri jos olisi uusia/vaihtuvia suhteita.
Ihmettelen myös, että miten muka vanhemmat päättää millä nimellä lapsensa kutsuvat isovanhempia. Vanhemmillehan se vähiten kuuluu. Mielestäni isovanhemmat päättää millä nimellä haluavat itseään kutsuttavan ja tätä käytetään. Paitsi jos lapset keksivät kasvaessaan jonkun uuden nimen mikä muotoutuu puhuttelunimeksi.
Tapoja on monia näköjään, pääasia löytää se oma tapa johon kaikki (tai enemmistö) tyytyväisiä.
Meillä on Tarja-mummu, Pirkko-mummu ja Raili-mummu. En usko että lapset edes tajuavat ettei yksi näistä ole verisukua, vaan on ihan yhtä tärkeä ja rakas kuin muutkin. Yleensä meidän kaikki mummut tunnetaan nimellä mummu, jos sanon että mummu tulee käymään, kysytään onko se Tarja-mummu vai Pirkko-mummu jne.
On se kumma kun mummuksi kutsutaan nykyään sellaista joka ei sitä ole. Vaarin kaveri on hyvä ilmaisu eihän tuollainen ihminen ole millään lailla osa perhettä vaikka olisi kamansa saman katon alle kantanut. Ei ainakaan meillä ole. Kun menen isän luo lasten kanssa niin toivon aina että minua nuorena kiusannut isän hoito "Tuula" ei olisi paikalla.
Et tarvitse titteliä koska et kuulu syntyvän lapsen perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Hassua kuinka erilailla ihmiset ajattelee asioista. Mielestäni on itsestään selvää, että "mummosta" ja "papasta" puhutaan yhteisesti näillä nimillä koko uusioperheessä. Jos siis joillekin lapsille mummo on biologinen mummo ja joillekin pappa on biologinen pappa niin nimitykset on samat kaikille.Tosin meillä on vain yksi uusioisovanhempipari, jotka olleet jo pitkään yhdessä, varmaan tilanne olisi eri jos olisi uusia/vaihtuvia suhteita.
Ihmettelen myös, että miten muka vanhemmat päättää millä nimellä lapsensa kutsuvat isovanhempia. Vanhemmillehan se vähiten kuuluu. Mielestäni isovanhemmat päättää millä nimellä haluavat itseään kutsuttavan ja tätä käytetään. Paitsi jos lapset keksivät kasvaessaan jonkun uuden nimen mikä muotoutuu puhuttelunimeksi.
Tapoja on monia näköjään, pääasia löytää se oma tapa johon kaikki (tai enemmistö) tyytyväisiä.
Yllättävää löytää ketjusta näin järkevä kommentti :)
Meilläkin on näitä eronneita pareja ja uusia puolisoita jo muutamassa sukupolvessa, ja kyllä kaikille on nimitykset löydetty vaikkei oltaisikaan verisukua. On mummia, mummoa, mummua, mammaa, mummaa... On vaaria, ukkia, pappaa, isoisää... Välillä siinä yhdeydessä käytetään etunimeä, välillä ei. Isäni uusi vaimo on veljeni vaimon lapsille mummo, eikä siinä ole mitään kummallista. Turvallisia aikuisia ja sylejä ei voi olla liikaa.
Kyllä sääliksi käy lapsenlapsia kun on tuollainen sekopää mummona. Ehkä joskus saavat paremman kun mies tajuais vaan ottaa erin tuollaisesta hullusta.