Juuri palkattu vakkari kertoi että yrittävät nyt toista lasta

Vierailija kirjoitti:

Mulle tarjottiin työpaikassa vakkarisopimusta kun olin jo yli 20 viikolla raskaana, mutta maha ei näkynyt enkä ollut vielä kertonut. Menin kirjoittamaan sopparia ja siellä ennen kirjoitusta kerroin, ei vaikuttanut sopimuksen tekoon.

No lain mukaan se ei saa vaikuttaa.

Vaikka se ei ole reilua ketään muuta kohtaan, paitsi sitä raskaana olevaa.

Monet haluaa vakityön koska silloin on turvallisempaa perustaa perhe. Annan sinulle ap hyvän vinkin: hanki oma elämä ja työelämän ulkopuolelta. Ei voi noin mennä tunteisiin toisen lisääntymiset. Ja jos tosiaan olet työpaikalla "vain" duunari, niin miksi se sinua niin risoo jos toisen äippäloma olis firmalle menoerä? Ei ole sinulta pois. Se on firman ongelma, ei sinun.

Löytyisköhän tämän keskustelun otsikosta syy sille miksi naisvaltaisilla aloilla on niin paljon määräaikaisia sopimuksia?

Vierailija kirjoitti:

Monet haluaa vakityön koska silloin on turvallisempaa perustaa perhe. Annan sinulle ap hyvän vinkin: hanki oma elämä ja työelämän ulkopuolelta. Ei voi noin mennä tunteisiin toisen lisääntymiset. Ja jos tosiaan olet työpaikalla "vain" duunari, niin miksi se sinua niin risoo jos toisen äippäloma olis firmalle menoerä? Ei ole sinulta pois. Se on firman ongelma, ei sinun.

En ole ap ja omaa elämää on työn ulkopuolellakin mutta kyllä mua vaan jonkun verran kiinnostaa tekeekö se firma jossa työskentelen voittoa vai tappiota. Ihan vaan siksi että se voi vaikuttaa minunkin työpaikkaani. Jostakin niitä kuluja aletaan karsimaan jos niitä on enemmän kun tuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei todellakaan ole mikään provo! Kirkkain silmin näistä suunnitelmistaan kertoi. Ja joku kysyi että millainen työntekijä olen? Olen lojaali, enkä katso hyvällä että työnantajaani vedätetään.

Ap

Mitäs jos tämä uusi on myös lojaali, aikoo olla työpaikassa vuosikymmeniä? Mitä jos on huipputyyppi ja tosi osaava? Mitä yksi äitiysloma siinä merkkaa!

Joo lojaalilta kuulostaa hankkiutua raskaaksi heti kun on saanut vakkaripaikan.

Yksikään normiälyinen rivityöntekijä ei ole niin lojaali, että uhraa perhesuunnitelmansa työnantajalle. Tavallinen työntekijä on lojaali silloin, kun hän tulee ajoissa töihin, tekee hommansa, ei pidä motivaatiosaikkuja, ei levittele firman asioita ja ilmoittaa hyvissä ajoin aikeista vaihtaa työpaikkaa.

Tottakai ihmisen pitää saada hommata lapsia vaikka 10, mutta jos tietoisesti yrittää tulla raskaaksi samalla hakien uutta vakkarityötä, niin ajoitus on vähän huono, ehkä kannattaisi juuri sillä hetkellä keskittyä toiseen niistä, kumpaa pitää itselleen tärkeämpänä.

Eli naisen tulee valita työ vai lapsi? Eipä ole miehillä tänä tasa-arvon aikana tuollaisia ongelmia.

Normaali ihminen yleensä keskittyy uuteen duuniinsa kun saa sellaisen. Ja kukaan ei sanonut, että lapset eivät mahtuisi työuraan. Edelleen.

Nämä on niitä pieniä sallittuja peliliikkeitä. Syyttäkää systeemiä, eikä siitä hyötyviä ihmisiä.

Voisiko ap olla että pomonne jo tietää asiasta mutta vaitiolovelvollisuuden takia ei ole siitä tiedottanut muita? Itse aikanaan olin juuri jäänyt töitä vaille kun tuli raskaaksi. Hain sekä vakkari että määräaikaispestejä. Vakkaripaikan haastattelussa kerroin että olen raskaana enkä pystyisi olemaan kuin 6kk ennen äitiyslomaa töissä ja antaen siten reilusti mahdollisuuden työnantajalle perääntyä ennenkuin mitään oli sovittu. Raskauteni otettiin erittäin hyvin vastaan ja sain paikan ja myös kiitosta rehellisyydestä joka mahdollisti asioiden suunnittelun hyvissä ajoin. Työyhteisössä sain kertoa asian itse sitten kun halusin. Tiedän että toisenlaisiakin toimintamalleja on mutta jos tuo työkaverisi avoimesti kertoo heidän lapsen yrityksestä työkavereille voisin kuvitella hänen kertoneen siitä myös esimiehilleen. Hyvissä yrityksissä osataan panostaa (ja tällä tavoin myös sitouttaa jatkoa ajatellen) hyviin tekijöihin olivat he lisääntymässä tai ei. Arvostan lojaaliuttasi työnantajaasi kohtaan mutta minusta tämä asia ei kuulu sinulle.

Meilläkin yksi sairaanhoitaja sai viran, oli jo silloin paksuna. Teki neljä pentua peräkkäin. 10 vuotta oli pois töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

Mun entisellä työnantajalla muuan tapaus tuli vakipaikalle raskauden alkuvaiheissa ja jäi pian äitiyslomalle koeajan päätyttyä. Oli sitten kolme vuotta hoitovapaalla. Sen jälkeen haki toiselta työnantajalta parempaa asiantuntijapaikkaa ja tuli valituksi, koska oli 3 vuoden kokemus arvostetusta alan firmasta. Eli istunut hiekkalaatikon reunalla 3 vuotta ;)

Vierailija kirjoitti:

Monet haluaa vakityön koska silloin on turvallisempaa perustaa perhe. Annan sinulle ap hyvän vinkin: hanki oma elämä ja työelämän ulkopuolelta. Ei voi noin mennä tunteisiin toisen lisääntymiset. Ja jos tosiaan olet työpaikalla "vain" duunari, niin miksi se sinua niin risoo jos toisen äippäloma olis firmalle menoerä? Ei ole sinulta pois. Se on firman ongelma, ei sinun.

Mahtava logiikka. No kyl se on nyt vähän sit sen työntekijänkin ongelma jos firma menee konkkaan..

Eiku! Sithän voi olla ihan kokopäiväinen mamma vaan

Vierailija kirjoitti:

Paljastanko tämän esimiehelle ennen koeajan loppumista? Törkeää aloittaa työt kun kohta on pitkä äitiysloma edessä!

Aivan helvetin hyvä, että suomalaiset ylipäätään hankkivat lapsia.

Pitäisit suusi kiinni.

- Yrittäjä

Syntyvyys on niin rajussa laskussa, että hyvä vaan jos joku viittii vielä pykätä lapsia maksamaan meidän eläkkeitä. En tuomitse mitenkään. Itse en tahdo enää tehdä yhtään lasta tähän maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Jos nainen on pätkätyössä pätkän toisensa perään 30-vuotiaaksi ja saa sitten vakipaikan, niin missä vaiheessa hän voi ajatella lasten hankintaa? 35-vuotiaana? Entä jos ei tärppää?

Mä sain vakipaikan 34-vuotiaana. Kauanko tässä pitäisi vielä olla töissä ennen kuin uskaltaa yrittää lasta, ettei tule sanomista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei todellakaan ole mikään provo! Kirkkain silmin näistä suunnitelmistaan kertoi. Ja joku kysyi että millainen työntekijä olen? Olen lojaali, enkä katso hyvällä että työnantajaani vedätetään.

Ap

Mitäs jos tämä uusi on myös lojaali, aikoo olla työpaikassa vuosikymmeniä? Mitä jos on huipputyyppi ja tosi osaava? Mitä yksi äitiysloma siinä merkkaa!

Joo lojaalilta kuulostaa hankkiutua raskaaksi heti kun on saanut vakkaripaikan.

Yksikään normiälyinen rivityöntekijä ei ole niin lojaali, että uhraa perhesuunnitelmansa työnantajalle. Tavallinen työntekijä on lojaali silloin, kun hän tulee ajoissa töihin, tekee hommansa, ei pidä motivaatiosaikkuja, ei levittele firman asioita ja ilmoittaa hyvissä ajoin aikeista vaihtaa työpaikkaa.

Tottakai ihmisen pitää saada hommata lapsia vaikka 10, mutta jos tietoisesti yrittää tulla raskaaksi samalla hakien uutta vakkarityötä, niin ajoitus on vähän huono, ehkä kannattaisi juuri sillä hetkellä keskittyä toiseen niistä, kumpaa pitää itselleen tärkeämpänä.

Eli naisen tulee valita työ vai lapsi? Eipä ole miehillä tänä tasa-arvon aikana tuollaisia ongelmia.

Normaali ihminen yleensä keskittyy uuteen duuniinsa kun saa sellaisen. Ja kukaan ei sanonut, että lapset eivät mahtuisi työuraan. Edelleen.

Entäs jos nainen on ollut uudessa työssään kolme, viisi tai seitsemän vuotta ja alkaa sitten suunnitella lapsen hankintaa, mutta töissä alkaakin isot organisaatiouudistukset, pitääkö lapsihaave laittaa taas sivuun?

Töissä nyt muutenkin tuntuu aina olevan huono aika poissaoloon, milloin menee huonosti, että yt:t uhkaa, milloin menee niin hyvin, että työntekijöistä on pulaa, milloin työkaveri jää pitkälle sairauslomalla tai toinen jääkin äitityslomalle, kolmas työkaveri irtisanoutuu, kun vaihtaa työpaikkaa tai yksi jää jopa eläkkeelle. Jos työn laittaa aina etusijalle, niin kohta sitä huomaa olevansa niin vanha, että lasta ei tulekaan. Sitten sitä saakin kuulla olevansa itsekäs uranainen, joka ei ajattele kuin itseään.

Pomona katsoisin kantelijaa kuin halpaa makkaraa. Sanoisin "niin....oliko muuta asiaa...Tiedän kyllä tästä ja olen iloinen aina kun joku saa vauvan"

Vierailija kirjoitti:

Mulle työt on vaan pakollinen paha siinä muun elämän ohella. Olen vielä opiskelija (osa-aika töissä, vakkarisopimuksella) mutta valmistumisen jälkeen tavoitteena on löytää opintoja vastaava työ ja vakituisella sopimuksella. Ja sitten se perheen perustus. 

Toivottavasti työnantajasi tietää tämän. Omalla työpaikalla ärsyttää, kun vakipaikkaa hakevat ja sellaisen saavat ihmiset avoimesti kahvitauolla haukkuvat työpaikkaa ja sanovat lähtevänsä muualle heti kun pääsevät, mihin hyvänsä. He vievät vakipaikan niiden nenän edestä, jotka oikeasti työssä viihtyvät ja ovat kiinnostuneita työstään.

Minäkin olen osa-aikainen vakkari ja juuri tärppäsi vihdoin. Opiskelen aivan toista alaa, ja nykyinen työ on vain tulonlähde. En ole missään vaiheessa ajatellut, että raskauteni kuuluisi millään tavalla työnantajalle vielä tässä vaiheessa, saati muille työntekijöille. Sitten keväällä kerron kyllä, kun olen jäämässä äitiyslomalle.

Niin kuin tässäkin keskustelussa on jo moneen kertaan todettu, ei ole olemassa sellaista aikaa, että äitiyslomalle jääminen olisi työn puolesta ihanteellista, koska aina on jotain. Eikä nyt tarvitse paljoa miettiä sitäkään, kumpi on itselle arvokkaampaa, oma elämä ja perhe, vai työpaikan asiat. Niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle työt on vaan pakollinen paha siinä muun elämän ohella. Olen vielä opiskelija (osa-aika töissä, vakkarisopimuksella) mutta valmistumisen jälkeen tavoitteena on löytää opintoja vastaava työ ja vakituisella sopimuksella. Ja sitten se perheen perustus. 

Toivottavasti työnantajasi tietää tämän. Omalla työpaikalla ärsyttää, kun vakipaikkaa hakevat ja sellaisen saavat ihmiset avoimesti kahvitauolla haukkuvat työpaikkaa ja sanovat lähtevänsä muualle heti kun pääsevät, mihin hyvänsä. He vievät vakipaikan niiden nenän edestä, jotka oikeasti työssä viihtyvät ja ovat kiinnostuneita työstään.

Jos kovin moni työntekijä kokee työpaikan itselleen epämukavaksi, ehkä myös yrityksen johdon olisi syytä tarkistaa omia toimintatapojaan. Tiuhaan vaihtuva henkilökunta ja huono työilmapiiri ovat ensimmäisiä hälytysmerkkejä huonosti toimivasta työpaikasta.

Varokaa ihmiset tilaamasta puolalaista Kankkusta duo-laihistuotetta!!!! Ei kuulema tehoa, rahoja ei makseta takaisin, viesteihin ei vastata! Sana kiertämään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Toki jos kokee työpaikan pelkkänä mammailun taloudellisena mahdollistajana, niin noin sitä varmaan pitää ajatella. Mutta itse saan paljon mielihyvää työstäni ja se on tärkeä osa elämääni.

Jos nainen on työssä samassa paikassa 40 vuotta, niin mitä yksi tai kaksi äitiysvapaata siinä merkkaa?

Suureen ikäluokkaan kuuluvat kaiken helpolla saaneet viisastelijat eivät enää saa lapsia.