Juuri palkattu vakkari kertoi että yrittävät nyt toista lasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Mä sain vakipaikan vaikka työnantajalla ihan ylintä pomoa myöten oli tieto meidän käynnissä olevista lapsettomuushoidoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Toki jos kokee työpaikan pelkkänä mammailun taloudellisena mahdollistajana, niin noin sitä varmaan pitää ajatella. Mutta itse saan paljon mielihyvää työstäni ja se on tärkeä osa elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Toki jos kokee työpaikan pelkkänä mammailun taloudellisena mahdollistajana, niin noin sitä varmaan pitää ajatella. Mutta itse saan paljon mielihyvää työstäni ja se on tärkeä osa elämääni.

Mutta olisit valmis jättäytymään silti työttömäksi, jos paksuksi pamahtaisit tai olisit jättänyt nykyisen työsi ottamatta vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Jos nainen on pätkätyössä pätkän toisensa perään 30-vuotiaaksi ja saa sitten vakipaikan, niin missä vaiheessa hän voi ajatella lasten hankintaa? 35-vuotiaana? Entä jos ei tärppää?

Missä vaiheessa ne lapset sitten saa tehdä?

Näin työttömänä 27-vuotiaana lapsettomana naisena joudun kohta vaihtamaan alaa, koska kukaan ei palkkaa minua. Olen ammatiltani lastenhoitaja, joten työnantajat kyllä arvaavat minun haluavan omiakin lapsia joskus. Kai ne pitäisi nyt työttömänä tehdä, jos haluaa joskus kunnollisen työpaikan? Harmi ettei ole oikein varaa. Kohta alkaa kello tikittää.

Yritin vaihtaa alaa hakemalla oppisopimuskoulutukseen, johon kuitenkin valittiin nuori mies.

Vierailija kirjoitti:

Mä sain vakipaikan vaikka työnantajalla ihan ylintä pomoa myöten oli tieto meidän käynnissä olevista lapsettomuushoidoista.

Ei tainnut olla ihan upo uusi työpaikka kyseessä. Kyllä moni työnantaja on halukas sitoutumaan hyväksi havaittuun työntekijään, vaikka hän olisi aikeissa perustaa perheen. Ei siis liity aloituksen tapaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Toki jos kokee työpaikan pelkkänä mammailun taloudellisena mahdollistajana, niin noin sitä varmaan pitää ajatella. Mutta itse saan paljon mielihyvää työstäni ja se on tärkeä osa elämääni.

Mutta olisit valmis jättäytymään silti työttömäksi, jos paksuksi pamahtaisit tai olisit jättänyt nykyisen työsi ottamatta vastaan?

No ei sitä noin myöhäiseen passaa jättää. Kunnon työntekijä kertoo esimiehelle siinä vaiheessa, kun edes pohdinta lapsesta on alkanut ja irtisanoo itsensä vuoden irtisanomisajalla, ilman palkkaa tietysti. Siinä ehtii opettaa uuden työntekijän perinpohjin.

Vierailija kirjoitti:

Palkalliset äitiysvapaat pitäisi kieltää lailla!

Päinvastoin, nuorten perheenlisäystä pitäisi tukea kaikin tavoin, kymmenen kertaa parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin yritystuet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

Hm, kuinka kauan siihen työhön perehtymiseen tarvitaan aikaa? Jos vasta yrittävät sitä raskautta niin ihan heti ei äitiysloma häämötä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Toki jos kokee työpaikan pelkkänä mammailun taloudellisena mahdollistajana, niin noin sitä varmaan pitää ajatella. Mutta itse saan paljon mielihyvää työstäni ja se on tärkeä osa elämääni.

Jos nainen on työssä samassa paikassa 40 vuotta, niin mitä yksi tai kaksi äitiysvapaata siinä merkkaa?

Tämä ei todellakaan ole mikään provo! Kirkkain silmin näistä suunnitelmistaan kertoi. Ja joku kysyi että millainen työntekijä olen? Olen lojaali, enkä katso hyvällä että työnantajaani vedätetään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Jos nainen on pätkätyössä pätkän toisensa perään 30-vuotiaaksi ja saa sitten vakipaikan, niin missä vaiheessa hän voi ajatella lasten hankintaa? 35-vuotiaana? Entä jos ei tärppää?

Miksi hän on ajautunut pätkätyökierteeseen? Voisiko siihen olla jokin syy, että nuorten naisten työmarkkinat ovat paikoin ihan retuperällä? Voisiko olla, että juonittelua harrastaa moni muukin kuin tämä pahassa pinteessä oleva esimerkkitapaus? Voisiko siitä syntyä työnantajien päähän sellainen ikävä stereotypia, että naista ei kannata vakkariksi ottaa? Ja joo, tilanteen purkaminen ei ole yksin nuorten naisten tehtävä.

Tämän takia naisia ei tule palkata. Nimer vaihtuvat eikä heitä enää tunnista ja jäävät kakaralomilleen. Miehet vakaampia työntekijöitä. Nimi pysyy, ei turhia poissaoloja.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei todellakaan ole mikään provo! Kirkkain silmin näistä suunnitelmistaan kertoi. Ja joku kysyi että millainen työntekijä olen? Olen lojaali, enkä katso hyvällä että työnantajaani vedätetään.

Ap

Mitäs jos tämä uusi on myös lojaali, aikoo olla työpaikassa vuosikymmeniä? Mitä jos on huipputyyppi ja tosi osaava? Mitä yksi äitiysloma siinä merkkaa!

Millä alalla saa palkkaa äitiyslomalla?. En mä oo senttiäkään saanu töistä. Voisin vaihtaa alaa jos jostai saa muutakin kuin kelan pientä päivärahaa...😁

Laita anonyymiviesti pomolle, ärsyttää tollaset ihmiset..

Eikö täällä juuri ollut toinen ketju, jossa taivasteltiin että naiset vaan makaa kotona hoitovapaalla ilman tietoakaan työpaikasta. Koittakaa päättää! Olisiko ap:n tapauksessa naisen pitänyt "tehdä lapsi" määräaikaisessa työsuhteessa, joillain ei olisi paikkaa mihin palata. Vai odottaa vuosi tai kaksi vuotta, että kehtaa alkaa yrittämään. Aina se ei välttämättä onnistu heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan Provo. Mutta ihan rehellisesti, mielestäni uusi työpaikka ja lapsen hankinta ovat molemmat omanlaisiaan "projekteja", ja niitä ei pitäisi toteuttaa päällekkäin. Työssäkäyvä nainen saa lisääntyä, mutta tota en arvosta.

Miten uutta työtä pitäisi hakea, jos on suunnitelmissa lasten hankinta? Raskaaksi tulemisessa voi kestää vuosikin. Puolen vuoden määräaikaisia hakemaan vain?

Jospa ehtisi oppia uutta työtään sen verran, että kykenee edes sijaisensa perehdyttämään. Jos ja kun naiset haluavat olla työelämässä ja yhteiskunnan pyörittämisessä täysipäisiä ihmisiä siinä missä miehetkin, niin ei voi olla niin, että raskaus ja hormonit määrittää kaikkea mitä teemme. Ei mielestäni ole liikaa vaadittu, että perehtyy vastaanottamaansa työhön ennen kuin alkaa pukata seuraavaa projektia.

En ymmärrä, miksi naisten pitäisi ottaa henkilökohtaiseksi ongelmakseen työnantajan kukkaro, kun työnantaja ei koskaan joustaisi missään takaisinpäin?

Toki jos kokee työpaikan pelkkänä mammailun taloudellisena mahdollistajana, niin noin sitä varmaan pitää ajatella. Mutta itse saan paljon mielihyvää työstäni ja se on tärkeä osa elämääni.

Jos nainen on työssä samassa paikassa 40 vuotta, niin mitä yksi tai kaksi äitiysvapaata siinä merkkaa?

Se on ihan ok! Mutta. Sinut on juuri valittu uuteen työhön, lukuisten kandidaattien joukosta. Työnantajasi uskoo sinuun. Työtoverisi odottavat innolla, että työkuorma helpottuu. Osastolla on suuria suunnitelmia. Mutta pam. Hankkiudut oitis raskaaksi. Mun mielestä se ei ole ok.

Tiedän myös vastaavan tapauksen. Jotenkin ihan sairaan noloa.