Lapsi ei edelleenkään saa kasteessa nimeä ja kirkkohäät eivät vaadi juhlien järjestämistä
Ristiäisissä lapsi kastetaan kirkon jäseneksi ja saa siunauksen. Nimi liittyy tähän tilaisuuteen sen verran, että lapsella täytyy olla nimi, kun hänet liitetään johonkin jäseneksi, oli se sitten pankki tai kirkko tai jokin muu. Pappi ei anna kasteessa nimeä, ja kirkkokin toivoo, että ristiäiset ovat ihmisille hengellinen juhla ja tilaisuus eikä nimenjulkistusseremonia. Nimeä ei tarvitse pantata sinne asti.
Toinen jatkuva väärinkäsitys liittyy siihen, että ihmiset, jotka eivät halua hääjuhlia, valitsevat naimisiinmenon maistraatissa. Kirkko ei kuitenkaan vaadi hienoja vaatteita, kymmeniä vieraita ja isoja juhlia. Hääpari voi mennä naimisiin isossa kirkossa tai pienessä tunnelmallisessa kappelissa tavallisissa vaatteissa kahden todistajan läsnäollessa ihan minä päivänä vain ja siirtyä sen jälkeen vaikka ABC:lle kahville.
Kommentit (380)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Eli pitäisikö kastettaville järjestää erikseen vielä se nimenantojuhla, ettei kukaan vain luule, että nimi tulee kasteessa?
Nimenantojuhlia ei yleensä vietetä, suurin osa maailman lapsista saa nimensä syntymän yhteydessä ilman mitään sen kummempaa. Kuten myös meillä. Kastoimme myöhemmin lapset, mutta nimiä ei juhlittu koskaan.
Lue ensin asiayhteys ennen kuin kommentoit. Tuossa joku sanoi, että nimiäisissä ei ole mitään kummallista, mutta kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimenantoa.
Hyvänen aika tätä luetun ymmärtämättömyyden määrää! Todellako sanottiin että kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimen antoa?
Kyllä sanottiin, ettei ole juhlan tarkoitus = samaan juhlaan ei siis mahdu muita juhlan aiheita kuin se kaste. Siksi kysyinkin täytyykö nimelle järjestää eri juhlat.
Ihan oma tulkintasi: ei ole juhlan tarkoitus = ei mahdu muita juhlan aiheita.
En tiedä mitä pitäisi sanoa että tulisi ymmärretyksi. Ylitulkinta, rivien välistä olemattomien lukeminen ja se ettei edes keskity lukemaansa ovat sellaisia ongelmia ettei paljon auta vaikka vastapuoli kuinka selkeästi puhuisi.
Jos juhlassa on kaksi juhlan aihetta, miten voidaan sanoa, että toinen niistä ei ole sen juhlan tarkoitus? Eikö juhlan aihe ole sen juhlan tarkoitus?
Hassu tuo maistraatin ohje (https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Perustiedot/):
Jos lapsi otetaan evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan jäseneksi, lomake palautetaan kastavalle papille, joka toimittaa sen edelleen ao. seurakunnalle.
Eihän mikään estä vanhempia itse toimittamasta paperia maistraatille, ja sitten kun se on siellä asianmukaisesti rekisteröity, viemästä lasta kasteelle. Ohjeesta saa kuitenkin käsityksen, että jos lomakkeen palauttaa itse niin se siitä kasteesta sitten, ei onnistu. Mutta eihän se noin mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä. Tänne on vastannut muutama kirkon työntekijä ja pappikin ja on otettu lainauksia ev.lut.kirkon omilta sivuilta sekä luterilaisista tunnustuskirjoista mutta ei riitä vastaukseksi ja todistukseksi niille jotka jankuttavat omaa mielipidettään vailla faktatietoja.
Ei tämä keskustelu tai sen irvikuva taida päättyä ikinä.
Ei tässä ole kyse mistään faktoista vaan kielenkäytöstä ja tapakulttuurista. Minä menen ihan ilomielin juhlimaan ylioppilaan valkolakkia, mutta joidenkin mielestä en voi sitä tehdä, kun siinä juhlitaan jotain muuta kuin päähinettä. Pelkkää käsitekikkailua ja pilkun viilaamista. Ei mitään muuta.
Aina vain paranee.. ei ole kyse faktoista.
Luterilainen oppi ja tietysti koko kristillinen kirkko on määritellyt mikä on kaste mutta sillä ei ole mitään merkitystä, tapakulttuuri ja kielenkäyttö rulaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Eli pitäisikö kastettaville järjestää erikseen vielä se nimenantojuhla, ettei kukaan vain luule, että nimi tulee kasteessa?
Nimenantojuhlia ei yleensä vietetä, suurin osa maailman lapsista saa nimensä syntymän yhteydessä ilman mitään sen kummempaa. Kuten myös meillä. Kastoimme myöhemmin lapset, mutta nimiä ei juhlittu koskaan.
Lue ensin asiayhteys ennen kuin kommentoit. Tuossa joku sanoi, että nimiäisissä ei ole mitään kummallista, mutta kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimenantoa.
Hyvänen aika tätä luetun ymmärtämättömyyden määrää! Todellako sanottiin että kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimen antoa?
Kyllä sanottiin, ettei ole juhlan tarkoitus = samaan juhlaan ei siis mahdu muita juhlan aiheita kuin se kaste. Siksi kysyinkin täytyykö nimelle järjestää eri juhlat.
Ihan oma tulkintasi: ei ole juhlan tarkoitus = ei mahdu muita juhlan aiheita.
En tiedä mitä pitäisi sanoa että tulisi ymmärretyksi. Ylitulkinta, rivien välistä olemattomien lukeminen ja se ettei edes keskity lukemaansa ovat sellaisia ongelmia ettei paljon auta vaikka vastapuoli kuinka selkeästi puhuisi.
Jos juhlassa on kaksi juhlan aihetta, miten voidaan sanoa, että toinen niistä ei ole sen juhlan tarkoitus? Eikö juhlan aihe ole sen juhlan tarkoitus?
Väännetään -jälleen- rautalangasta: nimen juhliminen ei ole kristillinen tarkoitus kristillisen kasteen yhteydessä, teologisesti se on mahdotonta ja kaste on kirkollinen toimitus. Kukaan ja mikään ei kiellä vanhempia juhlimasta samalla lapsensa nimeä mutta opillisesti se ei istu kirkon traditioon mitenkään. Kirkolla on oma oppinsa jota se noudattaa ja kasteessa on kirkolle vain ja ainoastaan se merkitys että siinä otetaan uusi ihminen seurakunnan jäseneksi.
Ja se tulee kyllä selväksi jos keskustelee papin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä. Tänne on vastannut muutama kirkon työntekijä ja pappikin ja on otettu lainauksia ev.lut.kirkon omilta sivuilta sekä luterilaisista tunnustuskirjoista mutta ei riitä vastaukseksi ja todistukseksi niille jotka jankuttavat omaa mielipidettään vailla faktatietoja.
Ei tämä keskustelu tai sen irvikuva taida päättyä ikinä.
Ei tässä ole kyse mistään faktoista vaan kielenkäytöstä ja tapakulttuurista. Minä menen ihan ilomielin juhlimaan ylioppilaan valkolakkia, mutta joidenkin mielestä en voi sitä tehdä, kun siinä juhlitaan jotain muuta kuin päähinettä. Pelkkää käsitekikkailua ja pilkun viilaamista. Ei mitään muuta.
Aina vain paranee.. ei ole kyse faktoista.
Luterilainen oppi ja tietysti koko kristillinen kirkko on määritellyt mikä on kaste mutta sillä ei ole mitään merkitystä, tapakulttuuri ja kielenkäyttö rulaa!
Tarkoitin, että tässä keskustelussa minun osaltani ei ole kyse faktoista vaan olen koko ajan puhunut kielenkäytöstä. Tiedän kyllä sen faktan, että ylioppilaslakki ostetaan ihan itse kaupasta ennen lakkiaispäivää, mutta ei se silti estä minua käyttämästä ilmaisua "sai ylioppilaslakin" todistustenjakopäivänä. Ymmärrätkö, että faktan tietäminen ei silti poissulje vakiintuneita sanontoja ja tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Eli pitäisikö kastettaville järjestää erikseen vielä se nimenantojuhla, ettei kukaan vain luule, että nimi tulee kasteessa?
Ei mitään juhlia ole pakko järjestää, mutta saa toki.
Myös kasteen voi hoitaa ilman sen kummempia juhlallisuuksia. Tietyt määrämuotoiset tekstit siinä on lausuttava ja puhdasta vettä käytettävä ja toimittajan oltava kristitty (normaalisti pappi, mutta hätätilassa muukin käy), mutta se riittääkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nimenanto liittyy kiinteästi ristiäisiin, ilman nimeä ei voi kastaa.
No eikä liity. Mitäs luulet, kun aikuinen kastetaan niin annetaanko hänelle siinä yhteydessä nimi?
Nimi on jo oltava kun kastetaan.
Mutta eihän lapsella useimmiten ole nimeä, kun kastetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Eli pitäisikö kastettaville järjestää erikseen vielä se nimenantojuhla, ettei kukaan vain luule, että nimi tulee kasteessa?
Nimenantojuhlia ei yleensä vietetä, suurin osa maailman lapsista saa nimensä syntymän yhteydessä ilman mitään sen kummempaa. Kuten myös meillä. Kastoimme myöhemmin lapset, mutta nimiä ei juhlittu koskaan.
Lue ensin asiayhteys ennen kuin kommentoit. Tuossa joku sanoi, että nimiäisissä ei ole mitään kummallista, mutta kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimenantoa.
Hyvänen aika tätä luetun ymmärtämättömyyden määrää! Todellako sanottiin että kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimen antoa?
Kyllä sanottiin, ettei ole juhlan tarkoitus = samaan juhlaan ei siis mahdu muita juhlan aiheita kuin se kaste. Siksi kysyinkin täytyykö nimelle järjestää eri juhlat.
Ihan oma tulkintasi: ei ole juhlan tarkoitus = ei mahdu muita juhlan aiheita.
En tiedä mitä pitäisi sanoa että tulisi ymmärretyksi. Ylitulkinta, rivien välistä olemattomien lukeminen ja se ettei edes keskity lukemaansa ovat sellaisia ongelmia ettei paljon auta vaikka vastapuoli kuinka selkeästi puhuisi.
Jos juhlassa on kaksi juhlan aihetta, miten voidaan sanoa, että toinen niistä ei ole sen juhlan tarkoitus? Eikö juhlan aihe ole sen juhlan tarkoitus?
Väännetään -jälleen- rautalangasta: nimen juhliminen ei ole kristillinen tarkoitus kristillisen kasteen yhteydessä, teologisesti se on mahdotonta ja kaste on kirkollinen toimitus. Kukaan ja mikään ei kiellä vanhempia juhlimasta samalla lapsensa nimeä mutta opillisesti se ei istu kirkon traditioon mitenkään. Kirkolla on oma oppinsa jota se noudattaa ja kasteessa on kirkolle vain ja ainoastaan se merkitys että siinä otetaan uusi ihminen seurakunnan jäseneksi.
Ja se tulee kyllä selväksi jos keskustelee papin kanssa.
Nyt puhuttiinkin koko juhlan tarkoituksesta, ei pelkästään sen kasteen tarkoituksesta. Edelleen, pitääkö nimeä varten järjestää oma juhla? Huom! Ei oma kaste, vaan oma juhla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nimenanto liittyy kiinteästi ristiäisiin, ilman nimeä ei voi kastaa.
No eikä liity. Mitäs luulet, kun aikuinen kastetaan niin annetaanko hänelle siinä yhteydessä nimi?
Nimi on jo oltava kun kastetaan.
Mutta eihän lapsella useimmiten ole nimeä, kun kastetaan.
Lapsella on AINA nimi kun se kastetaan. Aina. Nimi on annettava ennen kastetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin eikä lakkiaisissakaan kukaan oikeasti saa lakkia. Oikeat lakkiaisjuhlat vietetään kaupan kassalla! Idiootteja koko maa täynnä.
Onko tämän kirjoittaja vakavissaan?
En todellakaan. Käytän vain tätä ap:n logiikkaa ja yritin sarkastisesti ilmaista, miten idioottimainen ajatustapa tuo on.
Paitsi että olet väärässä. Kaste ei liity nimenantoon sen enempää kuin ne lakkiaisetkaan. Molemmissa lapsilla pitää olla nimi, ja ne luetaan ääneen. Kummassakaan lapselle ei anneta nimeä.
Tottakai se liittyy, jos niitä juhlitaan yhtä aikaa. Samalla tavalla lakkiaisissa juhlitaan lukio-opintojen ja lukuvuoden päättymistä ja todistuksen saamista.
Kristillisessä kasteessa ei juhlita lapsen nimeä.
Mikäs sääntö sanoo, ettei näin saa halutessaan tehdä? Onko myös olemassa laki, että synttäreitä ja kihlajaisia ei voi juhlia yhtä aikaa. Eikö ole ihan juhlijoiden päätettävissä, mitä kaikkea samana päivänä juhlitaan?
Ehkäpä tarkoitus oli sanoa, että kasteessa se pointti, se mikä määrittelee mitä juuri kaste on, ei ole nimen antaminen tai juhliminen. Kuten ei myöskään kakkutarjoilu tai kahvin juominen, vaikka ne suomalaisessa kulttuurissa kastetoimitukseen usein yhdistetään.
Niin eli jos joku menee sanomaan, että juotiin kihlajaiskahvit, siitäkin pitää nillittää, kun kahvin juonti ei liity kihloihin menemiseen. Aika idiootti kyllä pitää olla, jos olettaa tuollaisen ilmaisun tarkoittavan sitä, että kihloihin meno on kahvin juomista.
Kihlajaiskahvit on eri asia kuin kihloihin meno.
Ja kastejuhla/ristiäiset eri asia kuin seurakuntaan liittyminen. Valkenihan tämäkin vihdoin.
Kuka tuon on kiistänyt? Moni kuitenkin väittää kivenkovaan että kasteessa, siinä toimituksessa lapsi saa nimen. Se taas on ihan eri asia kuin ristiäis/kastejuhla. Joissa kyllä pitäisi juhlia sitä seurakuntaan liittymistä mutta se on liikaa monen ymmärrykselle niin juhlivatkoon sitten vain ja ainoastaan nimeä.
Eiköhän tuossa tarkoiteta kastejuhlaa ja sitä, että se nimi julkistetaan siinä kasteseremoniassa. Siinähän on se kohtakin, jossa kysytään, minkä nimen olette päättäneet antaa lapsellenne. Kasteseremoniaan kuuluu muutakin kuin kaste.
No ei. Ks. http://kirkkokasikirja.fi/toim/01a_lapsen_kaste.pdf. Siinä on kohta, jossa kysytään, minkä nimen olette antaneet lapsellenne. Vaihtoehtoisesti ei edes kysytä, vaan ilmoitetaan, että olette antaneet nimen. Ja tämä siis ennen sitä kastamista.
Mitään "kasteseremoniaa" tosin ei tarvita, sillä kaste on pätevä kaste ihan sillä, että pappi lausuu "N. N., minä kastan sinut isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen", ja valelee lapsen pään kolmesti vedellä (N. N. on tuossa lapsen nimi).
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jännittävintä tässä kuviossa on, että seurakunnan jäseneksi ottaminen edellyttää nimeä, jonka ei kuitenkaan tarvitse jäseneksiottohetkellä olla vielä missään kirjoissa ja kansissa, ja toisaalta myöskään tyypillisen jäseneksi otettavan ei tarvitse ilmaista omaa tahtoaan tai ymmärrystään asiasta, paitsi ehkä aikuiskasteessa.
Osaako joku kirkko-finlexi selittää tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Eli pitäisikö kastettaville järjestää erikseen vielä se nimenantojuhla, ettei kukaan vain luule, että nimi tulee kasteessa?
Nimenantojuhlia ei yleensä vietetä, suurin osa maailman lapsista saa nimensä syntymän yhteydessä ilman mitään sen kummempaa. Kuten myös meillä. Kastoimme myöhemmin lapset, mutta nimiä ei juhlittu koskaan.
Lue ensin asiayhteys ennen kuin kommentoit. Tuossa joku sanoi, että nimiäisissä ei ole mitään kummallista, mutta kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimenantoa.
Hyvänen aika tätä luetun ymmärtämättömyyden määrää! Todellako sanottiin että kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimen antoa?
Kyllä sanottiin, ettei ole juhlan tarkoitus = samaan juhlaan ei siis mahdu muita juhlan aiheita kuin se kaste. Siksi kysyinkin täytyykö nimelle järjestää eri juhlat.
Ihan oma tulkintasi: ei ole juhlan tarkoitus = ei mahdu muita juhlan aiheita.
En tiedä mitä pitäisi sanoa että tulisi ymmärretyksi. Ylitulkinta, rivien välistä olemattomien lukeminen ja se ettei edes keskity lukemaansa ovat sellaisia ongelmia ettei paljon auta vaikka vastapuoli kuinka selkeästi puhuisi.
Jos juhlassa on kaksi juhlan aihetta, miten voidaan sanoa, että toinen niistä ei ole sen juhlan tarkoitus? Eikö juhlan aihe ole sen juhlan tarkoitus?
Väännetään -jälleen- rautalangasta: nimen juhliminen ei ole kristillinen tarkoitus kristillisen kasteen yhteydessä, teologisesti se on mahdotonta ja kaste on kirkollinen toimitus. Kukaan ja mikään ei kiellä vanhempia juhlimasta samalla lapsensa nimeä mutta opillisesti se ei istu kirkon traditioon mitenkään. Kirkolla on oma oppinsa jota se noudattaa ja kasteessa on kirkolle vain ja ainoastaan se merkitys että siinä otetaan uusi ihminen seurakunnan jäseneksi.
Ja se tulee kyllä selväksi jos keskustelee papin kanssa.
Nyt puhuttiinkin koko juhlan tarkoituksesta, ei pelkästään sen kasteen tarkoituksesta. Edelleen, pitääkö nimeä varten järjestää oma juhla? Huom! Ei oma kaste, vaan oma juhla.
No voihan sitä samoissa juhlissa juhlia vaikka kasteen ja avioliiton ja tädin lakkiaiset ja isän nimipäivän ja äidin synttärit ja nimenannon lapselle ja kummin polttarit ja toisen kummin omakotitalon harjakaiset, ei kukaan kiellä. Mutta ei se sitä miksikään muuta että kasteessa ei anneta nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nimenanto liittyy kiinteästi ristiäisiin, ilman nimeä ei voi kastaa.
No eikä liity. Mitäs luulet, kun aikuinen kastetaan niin annetaanko hänelle siinä yhteydessä nimi?
Nimi on jo oltava kun kastetaan.
Mutta eihän lapsella useimmiten ole nimeä, kun kastetaan.
On. Nimettömiä ei kasteta.
Sillä ei ole väliä, että se nimi ei välttämättä ole minnekään juridisesti rekisteröity. Jos on niin käytetään tietysti tuota olemassaolevaa virallista nimeä. Jos nimitietoja ei rekisteriviranomaisella vielä ole, niin riittää että lapsen vanhemmat ilmoittavat, mikä lapsen nimi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Eli pitäisikö kastettaville järjestää erikseen vielä se nimenantojuhla, ettei kukaan vain luule, että nimi tulee kasteessa?
Nimenantojuhlia ei yleensä vietetä, suurin osa maailman lapsista saa nimensä syntymän yhteydessä ilman mitään sen kummempaa. Kuten myös meillä. Kastoimme myöhemmin lapset, mutta nimiä ei juhlittu koskaan.
Lue ensin asiayhteys ennen kuin kommentoit. Tuossa joku sanoi, että nimiäisissä ei ole mitään kummallista, mutta kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimenantoa.
Hyvänen aika tätä luetun ymmärtämättömyyden määrää! Todellako sanottiin että kasteen yhteydessä ei voi juhlia nimen antoa?
Kyllä sanottiin, ettei ole juhlan tarkoitus = samaan juhlaan ei siis mahdu muita juhlan aiheita kuin se kaste. Siksi kysyinkin täytyykö nimelle järjestää eri juhlat.
Ihan oma tulkintasi: ei ole juhlan tarkoitus = ei mahdu muita juhlan aiheita.
En tiedä mitä pitäisi sanoa että tulisi ymmärretyksi. Ylitulkinta, rivien välistä olemattomien lukeminen ja se ettei edes keskity lukemaansa ovat sellaisia ongelmia ettei paljon auta vaikka vastapuoli kuinka selkeästi puhuisi.
Jos juhlassa on kaksi juhlan aihetta, miten voidaan sanoa, että toinen niistä ei ole sen juhlan tarkoitus? Eikö juhlan aihe ole sen juhlan tarkoitus?
Väännetään -jälleen- rautalangasta: nimen juhliminen ei ole kristillinen tarkoitus kristillisen kasteen yhteydessä, teologisesti se on mahdotonta ja kaste on kirkollinen toimitus. Kukaan ja mikään ei kiellä vanhempia juhlimasta samalla lapsensa nimeä mutta opillisesti se ei istu kirkon traditioon mitenkään. Kirkolla on oma oppinsa jota se noudattaa ja kasteessa on kirkolle vain ja ainoastaan se merkitys että siinä otetaan uusi ihminen seurakunnan jäseneksi.
Ja se tulee kyllä selväksi jos keskustelee papin kanssa.
Nyt puhuttiinkin koko juhlan tarkoituksesta, ei pelkästään sen kasteen tarkoituksesta. Edelleen, pitääkö nimeä varten järjestää oma juhla? Huom! Ei oma kaste, vaan oma juhla.
No voihan sitä samoissa juhlissa juhlia vaikka kasteen ja avioliiton ja tädin lakkiaiset ja isän nimipäivän ja äidin synttärit ja nimenannon lapselle ja kummin polttarit ja toisen kummin omakotitalon harjakaiset, ei kukaan kiellä. Mutta ei se sitä miksikään muuta että kasteessa ei anneta nimeä.
Ei muutakaan. En ole niin väittänytkään. Tuossa sen sijaan joku sanoi, että sen juhlan (ainoa) tarkoitus on kaste, joten siksi kysyin, pitääkö nimelle pitää eri juhlat. Mutta sinä et näköjään ollut tuon kommentoijan kanssa sittenkään samaa mieltä, vaikka hänen kommenttejaan lähditkin puolustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin eikä lakkiaisissakaan kukaan oikeasti saa lakkia. Oikeat lakkiaisjuhlat vietetään kaupan kassalla! Idiootteja koko maa täynnä.
Onko tämän kirjoittaja vakavissaan?
En todellakaan. Käytän vain tätä ap:n logiikkaa ja yritin sarkastisesti ilmaista, miten idioottimainen ajatustapa tuo on.
Paitsi että olet väärässä. Kaste ei liity nimenantoon sen enempää kuin ne lakkiaisetkaan. Molemmissa lapsilla pitää olla nimi, ja ne luetaan ääneen. Kummassakaan lapselle ei anneta nimeä.
Tottakai se liittyy, jos niitä juhlitaan yhtä aikaa. Samalla tavalla lakkiaisissa juhlitaan lukio-opintojen ja lukuvuoden päättymistä ja todistuksen saamista.
Kristillisessä kasteessa ei juhlita lapsen nimeä.
Mikäs sääntö sanoo, ettei näin saa halutessaan tehdä? Onko myös olemassa laki, että synttäreitä ja kihlajaisia ei voi juhlia yhtä aikaa. Eikö ole ihan juhlijoiden päätettävissä, mitä kaikkea samana päivänä juhlitaan?
Ehkäpä tarkoitus oli sanoa, että kasteessa se pointti, se mikä määrittelee mitä juuri kaste on, ei ole nimen antaminen tai juhliminen. Kuten ei myöskään kakkutarjoilu tai kahvin juominen, vaikka ne suomalaisessa kulttuurissa kastetoimitukseen usein yhdistetään.
Niin eli jos joku menee sanomaan, että juotiin kihlajaiskahvit, siitäkin pitää nillittää, kun kahvin juonti ei liity kihloihin menemiseen. Aika idiootti kyllä pitää olla, jos olettaa tuollaisen ilmaisun tarkoittavan sitä, että kihloihin meno on kahvin juomista.
Kihlajaiskahvit on eri asia kuin kihloihin meno.
Ja kastejuhla/ristiäiset eri asia kuin seurakuntaan liittyminen. Valkenihan tämäkin vihdoin.
Kuka tuon on kiistänyt? Moni kuitenkin väittää kivenkovaan että kasteessa, siinä toimituksessa lapsi saa nimen. Se taas on ihan eri asia kuin ristiäis/kastejuhla. Joissa kyllä pitäisi juhlia sitä seurakuntaan liittymistä mutta se on liikaa monen ymmärrykselle niin juhlivatkoon sitten vain ja ainoastaan nimeä.
Eiköhän tuossa tarkoiteta kastejuhlaa ja sitä, että se nimi julkistetaan siinä kasteseremoniassa. Siinähän on se kohtakin, jossa kysytään, minkä nimen olette päättäneet antaa lapsellenne. Kasteseremoniaan kuuluu muutakin kuin kaste.
No ei. Ks. http://kirkkokasikirja.fi/toim/01a_lapsen_kaste.pdf. Siinä on kohta, jossa kysytään, minkä nimen olette antaneet lapsellenne. Vaihtoehtoisesti ei edes kysytä, vaan ilmoitetaan, että olette antaneet nimen. Ja tämä siis ennen sitä kastamista.
Mitään "kasteseremoniaa" tosin ei tarvita, sillä kaste on pätevä kaste ihan sillä, että pappi lausuu "N. N., minä kastan sinut isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen", ja valelee lapsen pään kolmesti vedellä (N. N. on tuossa lapsen nimi).
Niin ja entä sitten? Mikään, mitä nyt selostit ei kumoa sitä, että kastejuhlassa ja siinä seremoniassa tapahtuu usein muutakin kuin se kaste.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ilmeisesti ylioppilas, jos luulet, että lakki saadaan lakkiaisissa. Kyllä se kuules ihan itse ostetaan.
Niin no, eihän sitä pakko ole itse ostaa. Minullekin taisivat ostaa vanhemmat. Ja kyt kun asiaa muistelen niin siinähän kävi vielä niin, että lakkiaisia edeltävässä harjoituksessa vaihdoin lakkia luokkakaverin kanssa, koska hän halusi lakkinsa vuoriin maakuntavärit ja minä taas Suomen värit, ja alun perin meillä oli päinvastoin. En nyt tiedä, kenen omaisuutta se lakki juridisesti kussakin vaiheessa on, eli jos vanhempani vaikka olisivat tuosta vaihdosta pahastuneet, olisiko heillä ollut juridisesti oikeus se perua. Ja tuliko lakkiaistilaisuudessa lakista sitten lopullisesti minun omaisuuttani, eli oliko se tavallaan lahja (joskin kertaalleen vaihdettu), jonka silloin sain.
Mutta kaste on vähän kuin lakkiaiset sikäli, että kuten lakkiaisia ei voi viettää jollei ole ylioppilas, ei voi kastetta viettää jollei ole nimeä. Nimi kyllä voi olla kastamattomallakin, ja ylioppilaaksi pääsee ilman mitään lakkia tai lakkiaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin eikä lakkiaisissakaan kukaan oikeasti saa lakkia. Oikeat lakkiaisjuhlat vietetään kaupan kassalla! Idiootteja koko maa täynnä.
Onko tämän kirjoittaja vakavissaan?
En todellakaan. Käytän vain tätä ap:n logiikkaa ja yritin sarkastisesti ilmaista, miten idioottimainen ajatustapa tuo on.
Paitsi että olet väärässä. Kaste ei liity nimenantoon sen enempää kuin ne lakkiaisetkaan. Molemmissa lapsilla pitää olla nimi, ja ne luetaan ääneen. Kummassakaan lapselle ei anneta nimeä.
Tottakai se liittyy, jos niitä juhlitaan yhtä aikaa. Samalla tavalla lakkiaisissa juhlitaan lukio-opintojen ja lukuvuoden päättymistä ja todistuksen saamista.
Kristillisessä kasteessa ei juhlita lapsen nimeä.
Mikäs sääntö sanoo, ettei näin saa halutessaan tehdä? Onko myös olemassa laki, että synttäreitä ja kihlajaisia ei voi juhlia yhtä aikaa. Eikö ole ihan juhlijoiden päätettävissä, mitä kaikkea samana päivänä juhlitaan?
Ehkäpä tarkoitus oli sanoa, että kasteessa se pointti, se mikä määrittelee mitä juuri kaste on, ei ole nimen antaminen tai juhliminen. Kuten ei myöskään kakkutarjoilu tai kahvin juominen, vaikka ne suomalaisessa kulttuurissa kastetoimitukseen usein yhdistetään.
Niin eli jos joku menee sanomaan, että juotiin kihlajaiskahvit, siitäkin pitää nillittää, kun kahvin juonti ei liity kihloihin menemiseen. Aika idiootti kyllä pitää olla, jos olettaa tuollaisen ilmaisun tarkoittavan sitä, että kihloihin meno on kahvin juomista.
Kihlajaiskahvit on eri asia kuin kihloihin meno.
Ja kastejuhla/ristiäiset eri asia kuin seurakuntaan liittyminen. Valkenihan tämäkin vihdoin.
Kuka tuon on kiistänyt? Moni kuitenkin väittää kivenkovaan että kasteessa, siinä toimituksessa lapsi saa nimen. Se taas on ihan eri asia kuin ristiäis/kastejuhla. Joissa kyllä pitäisi juhlia sitä seurakuntaan liittymistä mutta se on liikaa monen ymmärrykselle niin juhlivatkoon sitten vain ja ainoastaan nimeä.
Eiköhän tuossa tarkoiteta kastejuhlaa ja sitä, että se nimi julkistetaan siinä kasteseremoniassa. Siinähän on se kohtakin, jossa kysytään, minkä nimen olette päättäneet antaa lapsellenne. Kasteseremoniaan kuuluu muutakin kuin kaste.
No ei. Ks. http://kirkkokasikirja.fi/toim/01a_lapsen_kaste.pdf. Siinä on kohta, jossa kysytään, minkä nimen olette antaneet lapsellenne. Vaihtoehtoisesti ei edes kysytä, vaan ilmoitetaan, että olette antaneet nimen. Ja tämä siis ennen sitä kastamista.
Mitään "kasteseremoniaa" tosin ei tarvita, sillä kaste on pätevä kaste ihan sillä, että pappi lausuu "N. N., minä kastan sinut isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen", ja valelee lapsen pään kolmesti vedellä (N. N. on tuossa lapsen nimi).
Niin ja entä sitten? Mikään, mitä nyt selostit ei kumoa sitä, että kastejuhlassa ja siinä seremoniassa tapahtuu usein muutakin kuin se kaste.
Sitä, että henkilö, jolle vastasin, väitti, että kasteseremoniassa pappi kysyisi vanhemmilta, minkä nimen olette päättäneet antaa lapsellenne. Ei kysy, ainakaan minään pakollisena osana. (Ennen tuohon toimitukseen ryhtymistä voi tietysti kukin pappi jutella vanhempien kanssa mitä haluaa, vaikka kysyä minkämerkkisen auton olette päättäneet ostaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ilmeisesti ylioppilas, jos luulet, että lakki saadaan lakkiaisissa. Kyllä se kuules ihan itse ostetaan.
Niin no, eihän sitä pakko ole itse ostaa. Minullekin taisivat ostaa vanhemmat. Ja kyt kun asiaa muistelen niin siinähän kävi vielä niin, että lakkiaisia edeltävässä harjoituksessa vaihdoin lakkia luokkakaverin kanssa, koska hän halusi lakkinsa vuoriin maakuntavärit ja minä taas Suomen värit, ja alun perin meillä oli päinvastoin. En nyt tiedä, kenen omaisuutta se lakki juridisesti kussakin vaiheessa on, eli jos vanhempani vaikka olisivat tuosta vaihdosta pahastuneet, olisiko heillä ollut juridisesti oikeus se perua. Ja tuliko lakkiaistilaisuudessa lakista sitten lopullisesti minun omaisuuttani, eli oliko se tavallaan lahja (joskin kertaalleen vaihdettu), jonka silloin sain.
Mutta kaste on vähän kuin lakkiaiset sikäli, että kuten lakkiaisia ei voi viettää jollei ole ylioppilas, ei voi kastetta viettää jollei ole nimeä. Nimi kyllä voi olla kastamattomallakin, ja ylioppilaaksi pääsee ilman mitään lakkia tai lakkiaisia.
No ihan yhtä lailla lakkiaisia ei voi viettää, ellei ole nimeä, ja nimi juhlassa myös mainitaan. Eli ihan yhtä lailla voi sanoa, että lapsi saa Lakkiaisissa nimen kuin kasteessakin.
Mitään kikkailua ole, toki saa juhlia nimeä mutta olisi suotavaa että edes ymmärtäisi mikä se kaste ja sen merkitys oikeasti on.
Sivistys on rappiolla.