Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei edelleenkään saa kasteessa nimeä ja kirkkohäät eivät vaadi juhlien järjestämistä
12.09.2017 |
Ristiäisissä lapsi kastetaan kirkon jäseneksi ja saa siunauksen. Nimi liittyy tähän tilaisuuteen sen verran, että lapsella täytyy olla nimi, kun hänet liitetään johonkin jäseneksi, oli se sitten pankki tai kirkko tai jokin muu. Pappi ei anna kasteessa nimeä, ja kirkkokin toivoo, että ristiäiset ovat ihmisille hengellinen juhla ja tilaisuus eikä nimenjulkistusseremonia. Nimeä ei tarvitse pantata sinne asti.
Toinen jatkuva väärinkäsitys liittyy siihen, että ihmiset, jotka eivät halua hääjuhlia, valitsevat naimisiinmenon maistraatissa. Kirkko ei kuitenkaan vaadi hienoja vaatteita, kymmeniä vieraita ja isoja juhlia. Hääpari voi mennä naimisiin isossa kirkossa tai pienessä tunnelmallisessa kappelissa tavallisissa vaatteissa kahden todistajan läsnäollessa ihan minä päivänä vain ja siirtyä sen jälkeen vaikka ABC:lle kahville.
Kommentit (380)
Vierailija kirjoitti:
Kasteessa juhlitaan seurakuntaan liittymistä, nimiäisissä nimeä. Mitä muuta nimiäisissä voitaisiin juhlia? Siinä ei ole seurakuntaan liittymistä.
Kerro nyt vielä sinäkin, miksi seurakuntaan liitettävä lapsi ei saa juhlia nimeään kasteen yhteydessä? Vai pitääkö sille pitää eri juhla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tässä nyt hankaluutta tuottaa nyt sekin, että toiset käsittävät nimen antamisen ihan eri tavalla kuin toiset. Toiset ajattelevat, että se on nimen julkistaminen ja toiset ajattelevat, että se on pelkkä päätös. Voisiko sen toisen mielipiteen nyt ymmärtää, jos vain hyväksyisi sen, että toinen ajattelee vain melkoisen absraktia asiaa eri tavalla.
Suurempi ongelma tuntuu olevan se, että ihmiset eivät tiedä, mikä on kaste. Se ei ole juhla eikä tilaisuus. Ennen vanhaan (ja edelleenkin monissa maissa) lapset kastetaan jumalanpalveluksessa ilman kastejuhlaa ja erillistä kaavaa. Se on lyhyt toimitus, johon sisältyy kaste, siunaus ja rukous. Ei nimenantoa. Jos omassa juhlassa siihen nimenanto lisätään, se on Ok, mutta se ei tapahdu kasteessa, koska kaste ei liity nimen antamiseen, edelleenkään.
Mitä? Nytkö kasteeseeen sitten sisältyy muutakin sälää kuin se pään kasteleminen? :D Koettakaa nyt päättää.
Tässä ilmeisesti nyt sekoittuvat käsitteet kaste, kastetoimitus ja kastetilaisuus.
Kasteen (sakramentti) suorittamiseen liittyy vedellä pään (tai koko kropan) kastelun lisäksi ne ihan muutamat sanat, jotka kastelija samalla lausuu. Muuten kysymyksessä ei ole kaste. Mikä tahansa pään kasteleminen ei tietenkään ole kaste, edes papin suorittamana. Muutenhan pappi omia lapsiaan pestessään kastaisi heidät yhä uudelleen ja uudelleen.
Normaalisti eli kun ei ole kiire, kaste mieluiten suoritetaan osana jumalanpalvelusta, eli ympärillä on periaatteessa jumalanpalveluksen toimituskaava (vaikkei sitä moni huomaa). Näin myös vaikka kaste suoritettaisiin kotona. Siksi siinä on paljon muitakin osia kuin . Se, mitä kaikkea muuta, vaihtelee mm. juuri sen mukaan, missä toimitus suoritetaan ja onko kastettavia yksi vai useampia.
Kuitenkin vaikkei tuollaista toimituskaavaa noudatettaisi, kaste on pätevä, kunhan ne on vedellä kastellen ja samalla asiaankuuluvat sanat lausuen suoritettu.
Kastetilaisuus voi sitten sisältää lisäksi sen, että erikseen kerrotaan, mikä on lapsen nimi. Mutta jos niin tehdään, se tehdään ennen kastamista. Tuolta https://evl.fi/perhejuhlat/ristiaiset/ristiaisten-kulku löytyy lisää nimen kertomisesta ja kasteesta muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tässä nyt hankaluutta tuottaa nyt sekin, että toiset käsittävät nimen antamisen ihan eri tavalla kuin toiset. Toiset ajattelevat, että se on nimen julkistaminen ja toiset ajattelevat, että se on pelkkä päätös. Voisiko sen toisen mielipiteen nyt ymmärtää, jos vain hyväksyisi sen, että toinen ajattelee vain melkoisen absraktia asiaa eri tavalla.
Suurempi ongelma tuntuu olevan se, että ihmiset eivät tiedä, mikä on kaste. Se ei ole juhla eikä tilaisuus. Ennen vanhaan (ja edelleenkin monissa maissa) lapset kastetaan jumalanpalveluksessa ilman kastejuhlaa ja erillistä kaavaa. Se on lyhyt toimitus, johon sisältyy kaste, siunaus ja rukous. Ei nimenantoa. Jos omassa juhlassa siihen nimenanto lisätään, se on Ok, mutta se ei tapahdu kasteessa, koska kaste ei liity nimen antamiseen, edelleenkään.
Mitä? Nytkö kasteeseeen sitten sisältyy muutakin sälää kuin se pään kasteleminen? :D Koettakaa nyt päättää.
Tässä ilmeisesti nyt sekoittuvat käsitteet kaste, kastetoimitus ja kastetilaisuus.
Kasteen (sakramentti) suorittamiseen liittyy vedellä pään (tai koko kropan) kastelun lisäksi ne ihan muutamat sanat, jotka kastelija samalla lausuu. Muuten kysymyksessä ei ole kaste. Mikä tahansa pään kasteleminen ei tietenkään ole kaste, edes papin suorittamana. Muutenhan pappi omia lapsiaan pestessään kastaisi heidät yhä uudelleen ja uudelleen.
Normaalisti eli kun ei ole kiire, kaste mieluiten suoritetaan osana jumalanpalvelusta, eli ympärillä on periaatteessa jumalanpalveluksen toimituskaava (vaikkei sitä moni huomaa). Näin myös vaikka kaste suoritettaisiin kotona. Siksi siinä on paljon muitakin osia kuin . Se, mitä kaikkea muuta, vaihtelee mm. juuri sen mukaan, missä toimitus suoritetaan ja onko kastettavia yksi vai useampia.
Kuitenkin vaikkei tuollaista toimituskaavaa noudatettaisi, kaste on pätevä, kunhan ne on vedellä kastellen ja samalla asiaankuuluvat sanat lausuen suoritettu.
Kastetilaisuus voi sitten sisältää lisäksi sen, että erikseen kerrotaan, mikä on lapsen nimi. Mutta jos niin tehdään, se tehdään ennen kastamista. Tuolta https://evl.fi/perhejuhlat/ristiaiset/ristiaisten-kulku löytyy lisää nimen kertomisesta ja kasteesta muutenkin.
Päiväkastelija :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa yksinkertaisten pitää luulonsa että papin sanomana nimi muuttuu viralliseksi tai ilmestyy olemaan.
Papit tietävät totuuden ja moni muukin. Jos jonkun itsetuntoa hivelee kun kuvittelee pompottavansa pappeja ja kirkkoa niin siitä vaan..
Yksikään pappi ei ole kastetilaisuudessa virallistamassa nimeä vaikka vanhemmat kuinka määräisivät.
Jos pappi ei liity nimen antamiseen millään tavalla, miten hän olisi paras asiantuntija sanomaan, milloin lapsi sen nimen saa? Koska nimen antaminen ei ole papin tehtävä, eikö se nimenomaan vanhempien päätettävissä, miten ja milloin se nimi katsotaan tulleen annetuksi?
Jos minä päätän, että sitten kun työkaveri jää seuraavan kerran sairauslomalle, minä aloitan laihdutuskuurin, enkö voi sanoa, että aloitin laihdutuskuurin, kun työkaveri jäi saikulle? Voiko työkaveri sanoa, että niin ei oikeasti ole tapahtunut, koska saikku ei liity mitenkään laihdutuskuuriini tai kukaan ei voi koskaan aloittaa laihdutuskuuria kun toinen on saikulla. Ja koska päätös laihdutuskuurista on tapahtunut jo aiemmin, se laihdutuskuuri on alkanut jo silloin? Koska työkaverihan sen parhaiten tietää ja hänellä on oikeus se määritellä? Riippumatta siitä, että kyse oli minun päätöksestäni ja minun laihdutuskuuristani.
Voit tietenkin aloittaa laihdutuskuurin samalla hetkellä kun työkaveri jää saikulle. Tapahtuuhan maailmassa muutenkin asioita samalla hetkellä, ja joskus tosiaan myös noin, että joku päättää tehdä asian X silloin kun tapahtuu asia Y.
Mutta ehkä et kuitenkaan voi sanoa, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi? Tuskin niinkään, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi jäämällä sairaslomalle?
Lapsen nimi sitä paitsi ei ole sillä tavoin yksityisasia kuin laihdutuskuurisi. Sitä käyttävät muutkin kuin sinä itse. Erityisesti pappi tarvitsee sen nimen jo ennen kuin kastaa lapsesi, ajattelit itse kuinka hyvänsä että lapsella ei vielä nimeä ole. Papin silmissä lapsella on nimi viimeistään kun kerrot sen hänelle, vaikkei nimeä kukaan muu vielä tietäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kukaan koskaan valita, miksi häitä pidetään rakkauden juhlana, vaikka siinä on kyse ainoastaan juridisesta sopimuksesta.
Rakkaus liittyy oikeasti häihin, nimi ei liity kasteeseen.
Ei kirkolliselta näkökannalta, siihenhän tässä koko ajan vedotaan.
Anteeksi mitä? Rakkaus ei liity kirkolliselta kannalta häihin? Nimenomaan liittyy. Nimi ei liity kasteeseen kirkolliselta kannalta.
Liittyy tasan yhtä paljon kuin nimi kasteeseen. Rakkausavioliitot ovat aika uusi juttu, vaikka kirkossa on vihitty avioliittoihin aika kauan.
Eivät ne ihan niin uusi juttu ole. Kyllä kirkollisessa perinteessäkin on ajateltu, että puolisoiden välillä tulisi olla rakkautta. Sitä rakkautta ei vain ole ymmärretty sellaisen romanttisen ihastumisen muodossa kuin meillä nykyään usein. Samoin kirkon perinteen mukaan avioitumisen tulisi olla vapaaehtoista. Totta kai puolisonvalintaa ovat silti aikojen saatossa ohjanneet muutkin tekijät kuin omat toiveet.
Mutta luterilaisesta kirkosta kun tässä puhutaan niin Luther itse oli sitä mieltä, ettei avioliittoon vihkiminen oikeastaan edes ole kirkon tehtävä, vaan kuuluisi maallisille viranomaisille.
Mutta avioliitto sinänsä ei merkitse rakkautta. Rakkautta voi olla ilman avioliittoakin ja avioliittoja ilman rakkautta. Avioliittohan ei ole sinänsä mikään merkkipaalu tässä asiassa, vaan se rakkauskin on ollut olemassa ennen vihkimistä. Miksi se rakkaus pitää julistaa siinä jumalan kasvojen edessä, koska se on saanut alkunsa jo kauan ennen sitä toimitusta?
En minä vihkikaavasta mitään rakkaudenjulistamista löydä. Sitä kysytään, tahdotko rakastaa, mutta se on eri asia kuin julistaminen.
Toisekseen eihän sitä missään jumalan kasvojen edessä tarvitse tehdä, maistraatti käy hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa yksinkertaisten pitää luulonsa että papin sanomana nimi muuttuu viralliseksi tai ilmestyy olemaan.
Papit tietävät totuuden ja moni muukin. Jos jonkun itsetuntoa hivelee kun kuvittelee pompottavansa pappeja ja kirkkoa niin siitä vaan..
Yksikään pappi ei ole kastetilaisuudessa virallistamassa nimeä vaikka vanhemmat kuinka määräisivät.
Jos pappi ei liity nimen antamiseen millään tavalla, miten hän olisi paras asiantuntija sanomaan, milloin lapsi sen nimen saa? Koska nimen antaminen ei ole papin tehtävä, eikö se nimenomaan vanhempien päätettävissä, miten ja milloin se nimi katsotaan tulleen annetuksi?
Jos minä päätän, että sitten kun työkaveri jää seuraavan kerran sairauslomalle, minä aloitan laihdutuskuurin, enkö voi sanoa, että aloitin laihdutuskuurin, kun työkaveri jäi saikulle? Voiko työkaveri sanoa, että niin ei oikeasti ole tapahtunut, koska saikku ei liity mitenkään laihdutuskuuriini tai kukaan ei voi koskaan aloittaa laihdutuskuuria kun toinen on saikulla. Ja koska päätös laihdutuskuurista on tapahtunut jo aiemmin, se laihdutuskuuri on alkanut jo silloin? Koska työkaverihan sen parhaiten tietää ja hänellä on oikeus se määritellä? Riippumatta siitä, että kyse oli minun päätöksestäni ja minun laihdutuskuuristani.
Voit tietenkin aloittaa laihdutuskuurin samalla hetkellä kun työkaveri jää saikulle. Tapahtuuhan maailmassa muutenkin asioita samalla hetkellä, ja joskus tosiaan myös noin, että joku päättää tehdä asian X silloin kun tapahtuu asia Y.
Mutta ehkä et kuitenkaan voi sanoa, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi? Tuskin niinkään, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi jäämällä sairaslomalle?
Lapsen nimi sitä paitsi ei ole sillä tavoin yksityisasia kuin laihdutuskuurisi. Sitä käyttävät muutkin kuin sinä itse. Erityisesti pappi tarvitsee sen nimen jo ennen kuin kastaa lapsesi, ajattelit itse kuinka hyvänsä että lapsella ei vielä nimeä ole. Papin silmissä lapsella on nimi viimeistään kun kerrot sen hänelle, vaikkei nimeä kukaan muu vielä tietäisi.
Mitä hiton väliä sillä papin silmillä on? Pappiin varmaan hyväksyy sen, että se nimi voi silti vielä viime hetkellä muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Saako lapsi myös polkupyörän sillä hetkellä, kun vanhemmat sen ovat päättäneet hänelle hankkia?
Ei saa.
Eri asioita saa eri tavoin. Jos vanhemmat vaikka jo odotusaikana rupeavat kutsumaan lasta lempinimellä Emppu, lapsi on saanut tämän lempinimen ilman mitään rekisteröintejä tai virallisia toimituksia tai fyysisiä hankintoja.
Eikä aina ole niin selvää, missä vaiheessa jonkin asian saa, kuten vaikka tämän ketjun aiempi keskustelu ylioppilaslakin saamisesta osoitti.
Ja missä vaiheessa lapsi nyt sen polkupyöränkin sitten saa; onko se se hetki kun se on kaupassa maksettu? Onko se juridisesti kuitenkin vanhempien omaisuutta silloin, eikä lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaste-sanalla voidaan tarkoittaa myös sitä koko tapahtumaa, ei pelkästään sitä vedellä lotraamista. Koko tapahtuma kuvataan kastekaavassa, se ei ole kastetilaisuuskaava. Kyllä kastekaavassa mainitaan kaikki virrenveisuut ja rukouksetkin. Jos kaste-sanalla tarkoitettaisiin pelkästään sitä pään kastelemista, eihän kastekaavassakaan lukisi mitään muuta kuin se "Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen" -kohta.
Kaavan nimi on Lapsen kaste, ks. http://kirkkokasikirja.fi/toim/01a_lapsen_kaste.pdf. Siellä keskellä on kohta 13. Kaste. Vaikka suoritettaisiin vain tuo kohta 13 ja muut jätettäisiin tekemättä (eli myös se aiempi kohta, jossa pappi kertoo lapsen nimen), kaste olisi pätevä.
Tämän huomaa siitä, että hätäkastekin on pätevä kaste, vaikkei siinä ole edes kokonaan tuota kohtaa 13. Kasteen toimittamiseen riittää, että kristitty lausuu "minä kastan sinut isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen" ja lausuessaan valelee kastettavan päätä vedellä. Ja kyllä, kuten joku huomasikin, edes nimeä ei tarvitse lausua, vaikka se suotavaa onkin ja normaalisti tehdään.
Muut osat kastekaavaa ovat mukana korostamassa tilaisuuden jumalanpalvelusluonnetta, mutta eivät periaatteessa aivan välttämättömiä.
(Nyt rupesi kiinnostamaan, kun meillä seurakunnassa järjestetään kerran - pari vuodessa yhteiskastetilaisuuksia. Niissä tuskin voidaan mennä ihan tarkkaan tuon kaavan mukaan.)
Oletko kuullut hätäkasteen vahvistamisesta?
Olen. Ja ihan luterilaisen kirkon nettisivuilta https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/H%C3%A4t%C3%A4kaste löytyy asiasta näin:
Vahvistaminen ei tarkoita, että hätäkaste olisi jotenkin heikompi sakramentti kuin normaali kaste, vaan sitä, että se kirkon nimissä julkisesti tunnustetaan kristilliseksi kasteeksi.
Eli kyllä, hätäkaste on oikein toimitettuna ihan pätevä kaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt joku, missä se nimi sitten saadaan?
Se vähän vaihtelee, mutta meillä taisi nuorimmainen saada nimensä olohuoneen sohvalla. Siinä muistelen että istuttiin kun lopullisesti päätettiin mikä nimi olisi. Erilaisia hellittelynimiä oli kyllä käytössä jo ennen sitä.
Voihan sen tietysti niinkin ajatella, että siinä pöydällä jonka ääressä istuttiin kun pistettiin nimi paperiin joka sitten maistraattiin postitettiin. Tai siellä maistraatissa. Tai jossakin. Mutta ei kuitenkaan kasteessa.
Niin. Kaikki muu on mahdollista ja kukin saa ajatella ihan miten haluaa, mutta se ei käy mitenkään, että lapsi saa nimen silloin, kun se ensimmäisen kerran sanotaan julkisesti ääneen suvun kuullen?
Tuolla äsken kysyin, saako syntymätön ja siittämätönkin lapsi nimen jo silloin, kun mies ja nainen päättävät lapsen nimen? Vaikkei ole edes mitään lasta? Entä jos heille ei koskaan synnykään lasta, kenelle se nimi sitten annettiin? Johonkinhan se meni, kun se kerran annettiin?
Tietenkin joku voi ajatella, että hänen lapsensa sai nimen silloin kun se ensimmäisen kerran julkisesti sanottiin ääneen suvun kuullen.
Syntymättömällä ja siittämättömällä lapsella voinee olla nimi suunnilleen samoin kuin hänellä voi olla jotain muutakin. Ei se ole ennenkuulumatonta, että syntymättömälle lapselle hankitaan tavaroita ja vaikka jopa oma huone.
Ja mihin se nimi meni kun lapsi ei syntynytkään - no hukkaan tietenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt joku, missä se nimi sitten saadaan?
Meillä lapset saivat nimen laitoksella heti synnyttyään. Monet saavat sen kotona, kun vanhemmat tekevät lopullisen päätöksen ja kirjoittavat nimet paperiin. Nimenantoon ei ole koskaan mitään juhlallisuuksia.
Paitsi kirkkoon kuulumattomilla on ihan hyväksyttyä pitää nimiäiset. Tästä oli tuolla aiemminkin jo puhetta, että miksi kirkkoon kuuluva ei saisi juhlistaa nimenantamista, mutta kirkkoon kuulumattomat voivat näin kuitenkin kenenkään paheksumatta tehdä.
Nimiäiset ovat ihan viime vuosina keksitty juhla. Ja tottakai, jos siltä tuntuu, saa nimeä juhlia, vaikka se ei ole tapana ollutkaan. Ainoa, mikä on tyhmää, on väittää, että lapsi saa kasteessa nimen, koska se nyt vaan ei ole totta. Kasteessa ei anneta nimiä.
Kerro nyt vihdoinkin, miksi kasteessa ei saa antaa nimeä? Se, että kasteen merkitys on jokin muu, ei mitenkään estä sitä.
Niin voittehan te yhtä hyvin päättää, että lapsenne saa nimen vaikka ensimmäisellä neuvolakäynnillään. Tuskin neuvolan henkilökunta kuitenkaan on sitä mieltä, että antoi lapsellenne nimen samalla kun sen johonkin tietojärjestelmäänsä riipusti.
Millä logiikalla nyt käänsit asian niin, että neuvolan henkilökunta antaa lapselle nimen? Vanhemmathan sen antaa, tapahtui se koska tahansa.
Siis vanhemmat antaa lapselleen nimen kasteessa? Ainakin näiden mielestä, joiden lapsi on saanut kasteessa nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas nyt joku, missä se nimi sitten saadaan?
Meillä lapset saivat nimen laitoksella heti synnyttyään. Monet saavat sen kotona, kun vanhemmat tekevät lopullisen päätöksen ja kirjoittavat nimet paperiin. Nimenantoon ei ole koskaan mitään juhlallisuuksia.
Paitsi kirkkoon kuulumattomilla on ihan hyväksyttyä pitää nimiäiset. Tästä oli tuolla aiemminkin jo puhetta, että miksi kirkkoon kuuluva ei saisi juhlistaa nimenantamista, mutta kirkkoon kuulumattomat voivat näin kuitenkin kenenkään paheksumatta tehdä.
Nimiäiset ovat ihan viime vuosina keksitty juhla. Ja tottakai, jos siltä tuntuu, saa nimeä juhlia, vaikka se ei ole tapana ollutkaan. Ainoa, mikä on tyhmää, on väittää, että lapsi saa kasteessa nimen, koska se nyt vaan ei ole totta. Kasteessa ei anneta nimiä.
Kerro nyt vihdoinkin, miksi kasteessa ei saa antaa nimeä? Se, että kasteen merkitys on jokin muu, ei mitenkään estä sitä.
Niin voittehan te yhtä hyvin päättää, että lapsenne saa nimen vaikka ensimmäisellä neuvolakäynnillään. Tuskin neuvolan henkilökunta kuitenkaan on sitä mieltä, että antoi lapsellenne nimen samalla kun sen johonkin tietojärjestelmäänsä riipusti.
Millä logiikalla nyt käänsit asian niin, että neuvolan henkilökunta antaa lapselle nimen? Vanhemmathan sen antaa, tapahtui se koska tahansa.
Siis vanhemmat antaa lapselleen nimen kasteessa? Ainakin näiden mielestä, joiden lapsi on saanut kasteessa nimen.
Ei sitä kukaan muukaan anna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa yksinkertaisten pitää luulonsa että papin sanomana nimi muuttuu viralliseksi tai ilmestyy olemaan.
Papit tietävät totuuden ja moni muukin. Jos jonkun itsetuntoa hivelee kun kuvittelee pompottavansa pappeja ja kirkkoa niin siitä vaan..
Yksikään pappi ei ole kastetilaisuudessa virallistamassa nimeä vaikka vanhemmat kuinka määräisivät.
Jos pappi ei liity nimen antamiseen millään tavalla, miten hän olisi paras asiantuntija sanomaan, milloin lapsi sen nimen saa? Koska nimen antaminen ei ole papin tehtävä, eikö se nimenomaan vanhempien päätettävissä, miten ja milloin se nimi katsotaan tulleen annetuksi?
Jos minä päätän, että sitten kun työkaveri jää seuraavan kerran sairauslomalle, minä aloitan laihdutuskuurin, enkö voi sanoa, että aloitin laihdutuskuurin, kun työkaveri jäi saikulle? Voiko työkaveri sanoa, että niin ei oikeasti ole tapahtunut, koska saikku ei liity mitenkään laihdutuskuuriini tai kukaan ei voi koskaan aloittaa laihdutuskuuria kun toinen on saikulla. Ja koska päätös laihdutuskuurista on tapahtunut jo aiemmin, se laihdutuskuuri on alkanut jo silloin? Koska työkaverihan sen parhaiten tietää ja hänellä on oikeus se määritellä? Riippumatta siitä, että kyse oli minun päätöksestäni ja minun laihdutuskuuristani.
Voit tietenkin aloittaa laihdutuskuurin samalla hetkellä kun työkaveri jää saikulle. Tapahtuuhan maailmassa muutenkin asioita samalla hetkellä, ja joskus tosiaan myös noin, että joku päättää tehdä asian X silloin kun tapahtuu asia Y.
Mutta ehkä et kuitenkaan voi sanoa, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi? Tuskin niinkään, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi jäämällä sairaslomalle?
Lapsen nimi sitä paitsi ei ole sillä tavoin yksityisasia kuin laihdutuskuurisi. Sitä käyttävät muutkin kuin sinä itse. Erityisesti pappi tarvitsee sen nimen jo ennen kuin kastaa lapsesi, ajattelit itse kuinka hyvänsä että lapsella ei vielä nimeä ole. Papin silmissä lapsella on nimi viimeistään kun kerrot sen hänelle, vaikkei nimeä kukaan muu vielä tietäisi.
Mitä hiton väliä sillä papin silmillä on? Pappiin varmaan hyväksyy sen, että se nimi voi silti vielä viime hetkellä muuttua.
Millä "viime hetkellä"?
Ainahan nimeä muuttaa voi, mutta pappi kastaessaan kutsuu lasta sillä nimellä, jonka viimeksi vanhemmilta ennen kastamaan ryhtymistä on kuullut. Se on se nimi joka lapsella silloin on (vaikka olisi jo muutaman kerran ehtinyt muuttua), se riittää. Jonkun nimen pappi siihen toimitusta suorittaakseen kuitenkin tarvitsee ja kai se voi olla korvienkin kautta välitetty eikä silmien.
En tiedä mitä pappi tekisi, jos vanhemmat viime hetken muutoksena kesken kastettavan nimen lausumisen rupeaisivat heiluttelemaan papin silmien edessä lappua, johon onkin kirjoitettu jokin muu nimi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli onnenpyörä kastehetkeen. Pyörässä oli 5 nimeä. Isosisko pyöräytti pyörää ja näin lapsemme sai kasteessa nimen :)
Edes me vanhemmat ei tiedetty lopullista lapsen nimeä ennen kastetilaisuutra
"Kastan sinut, Rosvo Sektori..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa yksinkertaisten pitää luulonsa että papin sanomana nimi muuttuu viralliseksi tai ilmestyy olemaan.
Papit tietävät totuuden ja moni muukin. Jos jonkun itsetuntoa hivelee kun kuvittelee pompottavansa pappeja ja kirkkoa niin siitä vaan..
Yksikään pappi ei ole kastetilaisuudessa virallistamassa nimeä vaikka vanhemmat kuinka määräisivät.
Jos pappi ei liity nimen antamiseen millään tavalla, miten hän olisi paras asiantuntija sanomaan, milloin lapsi sen nimen saa? Koska nimen antaminen ei ole papin tehtävä, eikö se nimenomaan vanhempien päätettävissä, miten ja milloin se nimi katsotaan tulleen annetuksi?
Jos minä päätän, että sitten kun työkaveri jää seuraavan kerran sairauslomalle, minä aloitan laihdutuskuurin, enkö voi sanoa, että aloitin laihdutuskuurin, kun työkaveri jäi saikulle? Voiko työkaveri sanoa, että niin ei oikeasti ole tapahtunut, koska saikku ei liity mitenkään laihdutuskuuriini tai kukaan ei voi koskaan aloittaa laihdutuskuuria kun toinen on saikulla. Ja koska päätös laihdutuskuurista on tapahtunut jo aiemmin, se laihdutuskuuri on alkanut jo silloin? Koska työkaverihan sen parhaiten tietää ja hänellä on oikeus se määritellä? Riippumatta siitä, että kyse oli minun päätöksestäni ja minun laihdutuskuuristani.
Voit tietenkin aloittaa laihdutuskuurin samalla hetkellä kun työkaveri jää saikulle. Tapahtuuhan maailmassa muutenkin asioita samalla hetkellä, ja joskus tosiaan myös noin, että joku päättää tehdä asian X silloin kun tapahtuu asia Y.
Mutta ehkä et kuitenkaan voi sanoa, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi? Tuskin niinkään, että työkaveri aloitti laihdutuskuurisi jäämällä sairaslomalle?
Lapsen nimi sitä paitsi ei ole sillä tavoin yksityisasia kuin laihdutuskuurisi. Sitä käyttävät muutkin kuin sinä itse. Erityisesti pappi tarvitsee sen nimen jo ennen kuin kastaa lapsesi, ajattelit itse kuinka hyvänsä että lapsella ei vielä nimeä ole. Papin silmissä lapsella on nimi viimeistään kun kerrot sen hänelle, vaikkei nimeä kukaan muu vielä tietäisi.
Mitä hiton väliä sillä papin silmillä on? Pappiin varmaan hyväksyy sen, että se nimi voi silti vielä viime hetkellä muuttua.
Millä "viime hetkellä"?
Ainahan nimeä muuttaa voi, mutta pappi kastaessaan kutsuu lasta sillä nimellä, jonka viimeksi vanhemmilta ennen kastamaan ryhtymistä on kuullut. Se on se nimi joka lapsella silloin on (vaikka olisi jo muutaman kerran ehtinyt muuttua), se riittää. Jonkun nimen pappi siihen toimitusta suorittaakseen kuitenkin tarvitsee ja kai se voi olla korvienkin kautta välitetty eikä silmien.
En tiedä mitä pappi tekisi, jos vanhemmat viime hetken muutoksena kesken kastettavan nimen lausumisen rupeaisivat heiluttelemaan papin silmien edessä lappua, johon onkin kirjoitettu jokin muu nimi.
Mutta alamme olla vissiin yhtä mieltä siitä, että vanhemmat päättää nimenantohetken, joka voi olla kasteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappina voin sanoa että te jotka ajattelette että lapsenne saa kasteessa nimen olette väärässä.
Mikään ei estä juhlimasta uutta ihmistä ja lapsen nimeä mutta älkää kuvitelko että kirkko kastaisi lapsianne jotta nämä saisivat nimen.
Pappina et voi mitenkään päättää asiasta, jotka on lapsen vanhempien päätettävissä. Kukaan ei ole siinä uskossa, että kirkko kastaa lapsia nimen takia. Lukekaa ja ymmärtäkää lukemanne.
Onpa. Kivenkovaan moni väittää että lapsi saa nimen kasteessa. Eikä kukaan vieläkään ole kertonut juhlivatko kastejuhlassa myös seurakuntaan liittymistä vai pelkkää nimeä.
Todellakin kiinnostaa miksi haluatte liittää lapsenne seurakuntaan kun ette sitten noteeraa sitä mitenkään?
Tottakai juhlii. Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen että sitä ei juhlittaisi? Samalla juhlitaan myös esim sukuun liittymistä ja kummiutta ja vanhemmuutta. Kylläpäs joillakin on ahtaat käsitykset, kun ei nyt millään mahdu useampi aihe samaan juhlaan.
Kiitos kun vastasit. Käsityksen olen saanut siitä että moni tässä ketjussa puhuu vain nimenannon merkityksestä, jotkut jopa sanovat että pappi on pakollinen paha niissä juhlissa.
Epäilen kuitenkin että moni vauhkoaja ei juhli kirkkoon liittymistä. Ja se kiinnostaa, miksi liittää lapsi kirkkoon jos kirkkoa halveksii.
Sen takia, että isovanhempien kanssa on seuraavat vuosikymmenet paljon helpompi tulla juttuun.
Vierailija kirjoitti:
Miksei kukaan koskaan valita, miksi häitä pidetään rakkauden juhlana, vaikka siinä on kyse ainoastaan juridisesta sopimuksesta.
Jokaisissa kirkkohäissä lausutaan tämä Raamatun kohta: "Usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."
Ristiäisissä sen sijaan ei lausuta näin: "Siunaus, seurakunnan jäseneksi tuleminen ja nimen saaminen. Mutta suurin niistä on nimen saaminen."
Vierailija kirjoitti:
Tämä koko ketju on pelkkää saivartelua. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, mikä kaste on mutta pakko on vängätä toisten sanavalinnoista. Usein se nimi julkistetaan siinä kasteen yhteydessä ja meidän pappi oli ainakin asian kanssa ihan sinut. Hän kysyi kaavan mukaan meiltä minkä nimen olemme valinneet ja siitä hetkestä alkaen kutsuimme lastamme sillä nimellä. Jos sanomme siis, että lapsi sai nimen kasteen yhteydessä niin mikä siinä on väärin? Se, että emme erikseen mainitse että lapsi kastettiin seurakunnan jäseneksi ja se nimi annettiin takahuoneessa hetkeä aiemmin kun kirjoitimme sen paperiin?
Haistakaa te huilu, me kyllä tiedämme että kasteessa ei anneta nimeä mutta kyllä sanomme että lapsemme sai nimensä kasteen yhteydessä. Jos Jumala suuttuu niin raipalla lyököön.
Sinähän käytätkin aivan oikeaa sanamuotoa ! Esim. 90% :ssa kasteilmoituksia lukee "sai kasteessa nimen" ja jvain joissakin"kasten yhteydessä".Kuitenkin vain jälkimmäinen on oikein!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli onnenpyörä kastehetkeen. Pyörässä oli 5 nimeä. Isosisko pyöräytti pyörää ja näin lapsemme sai kasteessa nimen :)
Edes me vanhemmat ei tiedetty lopullista lapsen nimeä ennen kastetilaisuutra"Kastan sinut, Rosvo Sektori..."
Kiitos 376 =D =D Koko ketju niin "tiukkaa tekstiä" ,että heikompaa hirvittää.Selvä asia käynyt niin tunteisiin.Nyt vaan sitten jaakko-liisat saakoot nimensä kasteessa ,koska mammojen mielestä niin se on.Ei missään nimessä kasteen yhteydessä.Ja jollain väestörekisterikeskuksella ei nimen virallistamisessa ole mitään tekemistä.Joopa.Katolisessa maassa kuten Espanjassa nimi kuuluu viedä sikäläiseen väestärekisterikeskukseen jotta lapsi tavallaan olisi virallisesti edes"olemassa.No sivumennen sanoen,siellä joku henkilötunnuskin on pelkkä pitkä litania numeroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä koko ketju on pelkkää saivartelua. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, mikä kaste on mutta pakko on vängätä toisten sanavalinnoista. Usein se nimi julkistetaan siinä kasteen yhteydessä ja meidän pappi oli ainakin asian kanssa ihan sinut. Hän kysyi kaavan mukaan meiltä minkä nimen olemme valinneet ja siitä hetkestä alkaen kutsuimme lastamme sillä nimellä. Jos sanomme siis, että lapsi sai nimen kasteen yhteydessä niin mikä siinä on väärin? Se, että emme erikseen mainitse että lapsi kastettiin seurakunnan jäseneksi ja se nimi annettiin takahuoneessa hetkeä aiemmin kun kirjoitimme sen paperiin?
Haistakaa te huilu, me kyllä tiedämme että kasteessa ei anneta nimeä mutta kyllä sanomme että lapsemme sai nimensä kasteen yhteydessä. Jos Jumala suuttuu niin raipalla lyököön.
Sinähän käytätkin aivan oikeaa sanamuotoa ! Esim. 90% :ssa kasteilmoituksia lukee "sai kasteessa nimen" ja jvain joissakin"kasten yhteydessä".Kuitenkin vain jälkimmäinen on oikein!
Arvasin, että koko ketjussa on kyse vain saivartelusta.
Kyllä sitä koko kaavaa nyt vain sanotaan kasteeksi ja myös hätäkasteeseen liitty Isä meidän -rukous ja hätäkaste pitää vielä erikseen vahvistaa omalla kaavallaan. Samalla tavalla puhutaan arkikielessä konfirmaatiosta, vaikka se on vain pieni osa sitä koko messua. Ihan normaalisti puhutaan, että konfirmaatio alkaa klo 10 vaikka todennäköisesti se messun konfirmaatio-osuus alkaa vasta 10.30 tai jotain.