Lapsi ei edelleenkään saa kasteessa nimeä ja kirkkohäät eivät vaadi juhlien järjestämistä
Ristiäisissä lapsi kastetaan kirkon jäseneksi ja saa siunauksen. Nimi liittyy tähän tilaisuuteen sen verran, että lapsella täytyy olla nimi, kun hänet liitetään johonkin jäseneksi, oli se sitten pankki tai kirkko tai jokin muu. Pappi ei anna kasteessa nimeä, ja kirkkokin toivoo, että ristiäiset ovat ihmisille hengellinen juhla ja tilaisuus eikä nimenjulkistusseremonia. Nimeä ei tarvitse pantata sinne asti.
Toinen jatkuva väärinkäsitys liittyy siihen, että ihmiset, jotka eivät halua hääjuhlia, valitsevat naimisiinmenon maistraatissa. Kirkko ei kuitenkaan vaadi hienoja vaatteita, kymmeniä vieraita ja isoja juhlia. Hääpari voi mennä naimisiin isossa kirkossa tai pienessä tunnelmallisessa kappelissa tavallisissa vaatteissa kahden todistajan läsnäollessa ihan minä päivänä vain ja siirtyä sen jälkeen vaikka ABC:lle kahville.
Kommentit (380)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaikki kolme lasta ovat saaneet nimensä nimen omaan kastejuhlassa. Sitä ennen ketään heistä ei ole kutsuttu nimeltä edes kotosalla oman perheen kesken.
No ei tietenkään ole voitu kutsua nimeltä kun ette ole tienneet mitkä nimet kirkko lapsillenne antaa ! Meillä muilla taas vanhemmat päättävät lastensa nimet, joten ei voida sanoa, että " sai kasteessa nimen". Nämä on näitä kulttuurieroja, turha näistä on kiistellä. Eikös se ole ihan kiva lehdestäkin lukea kuka on saanut nimensä vanhempien päätöksestä kuka kirkon...
Muistaakseni se kirkon edustaja kylläkin kysyi meiltä vanhemmilta, minkä nimen olimme päättäneet lapsellemme antaa. Hän toimi siis juontotehtävissä.
Toki tiedän tapauksia, jossa pappi oli antanut lapselle eri nimen kuin mitä vanhemmat olivat alun perin tarkoittaneet - yleensä vahingossa.
Vanhempien kyllä pitäisi itse täyttää etukäteen ne paperit, ja kirjoittaa nimi sinne.
Oletteko koskaan muuten kuunnelleet pappia kastetilaisuudessa? Pappi sanoo 'vanhemmat OVAT ANTANEET nimen...'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä hiusten halkomista. Eihän se nimenanto ehkä kuulu siihen henkiseen hommaan mutta käytännössähän se nimi siinä lapselle annetaan.
Ei se ole hiustenhalkomista. Jos käytäntö muutettaisiinkin niin, että lapsen nimi on aina pantava rekisteriin vaikkapa viikon sisällä syntymästä ja kaikki saisivat tämän nimen tietää heti, niin kuinka moni enää veisi lasta kasteelle? Kaste on hengellinen tapahtuma. Jos siitä riisuttaisiin tämä nimileikki, kasteelle tuotavia lapsia olisi enää murto-osa nykyisestä.
Ohhoh, viestini oli sisällöltään täsmälleen sama kuin edellinen (81). Ei ollut tarkoitus toistaa asiaa, en vain huomannut, että joku ehti ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaikki kolme lasta ovat saaneet nimensä nimen omaan kastejuhlassa. Sitä ennen ketään heistä ei ole kutsuttu nimeltä edes kotosalla oman perheen kesken.
No ei tietenkään ole voitu kutsua nimeltä kun ette ole tienneet mitkä nimet kirkko lapsillenne antaa ! Meillä muilla taas vanhemmat päättävät lastensa nimet, joten ei voida sanoa, että " sai kasteessa nimen". Nämä on näitä kulttuurieroja, turha näistä on kiistellä. Eikös se ole ihan kiva lehdestäkin lukea kuka on saanut nimensä vanhempien päätöksestä kuka kirkon...
Hölynpölyä. Pappi sanoo vettä päähän mättäessään "minä kastan sinut x y z". Siis ei "minä kastan sinut x y z:ksi."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkkojärjestyksen mukaan lapsi tulisi kastaa kahden kuukauden kuluessa syntymästään.
Miksi? Ja haluan tähän ap:n vastauksen. Ei kai vain liity mitenkään nimen antamiseen.
En ole ap, mutta siksi, että kirkon mukaan kaste on sakramentti, jonka Jeesus on meille antanut, pelastukseksi. Jos lapsi on kuolemassa, pyritään tämä hätäkastamaan. Lapsen kastaminen mahdollisimman nuorena (tiukimmat luterilaiset pyrkivät kastamaan alle kahden viikon iässä) vähentää todennäköisyyttä, että lapsi kuolee kastamattomana, ei-kristittynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkon työntekijänä kerron nyt hyvin yksinkertaisesti heille jotka eivät sitä ymmärrä/halua ymmärtää:
kasteessa lapselle EI anneta nimeä. Kasteessa lapsi (aikuinen) liitetään seurakunnan jäseneksi. Ja kastettavalla pitää olla nimi, ei sinne rekisteriin jäseniä X tai nro 397 liitetä.
Se nimi kuitenkin elää siihen hetkeen saakka, kun kaste on toimitettu. Eli mitään virallista ei ole tapahtunut. En tiedä nykykäytännöistä, mutta onhan näitä juttuja kuultu, kun pappi kirjoittaa nimen väärin eli ei siten kuin vanhemmat halusivat. Entä jos pappi SANOO lapsen nimen väärin kastetilaisuudessa. Miten nimi silloin määräytyy - paperissa lukee jotain muuta mitä pappi lausui liittäessään lapsen seurakuntaan. Kiinnostaisi tietää.
Totta kai se nimi, mikä maistraattiin lähtevässä paperissa lukee, ratkaisee.
Tai aivan viime kädessä varmaan maistraatin työntekijän näpyttelytaito. Hannasta tulee Janna, vaikkapa.
On tämä hupaisa ketju. Suosittelen lukemaan perustiedon nimen antamisesta vaikka tästä:
https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Perustiedot/
Miksi vanhemmat liittävät pienen vauvan kirkkoon? Ei noin pieni pysty ilmaisemaan omaa kristillistä kantaa! Sama kuin hän liitettäisi esim, poliittiseen puolueeseen!
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
Nimiäiset on juhla joka järjestetään sen kunniaksi että lapselle annettiin nimi. Samalla se on hyvä tilaisuus esitellä uusi tulokas suvulle ja ystäville. Nimiäiset ei ole millään tavalla virallinen juhla, saati pakollinen. Eihän kaikki sellaista järjestäkään. Samoin kuin vaikka hääjuhla on eri asia kuin vihkiminen, vaikka toki järjestetään vihkimisen kunniaksi. Mutta ei mitään hääjuhlaa ole pakko pitää, kuten kasteenkaan jälkeen ei ole pakko tarjota kakkukahveja eli pitää mitään varsinaista kastejuhlaa.
Vuosisatoja sitten uskottiin, että jos ennen kastetta lasta kutsutaan hänen oikealla nimellään, paholainen voi silloin houkutella lapsen sielun luokseen.
Siksi nimi pidettiin salassa ennen kastetetta. Ja kaste taas suoritettiin vasta reilun kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä siksi, että nainen oli saastainen lapsivuodeaikanaan eikä saanut astua sisälle kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
Onko sinulla useinkin tapana pilata tunnelma läheistesi järjestämissä juhlissa vain siksi, että joku random av-mamma sai sinut ärsyyntymään?
Vierailija kirjoitti:
Vuosisatoja sitten uskottiin, että jos ennen kastetta lasta kutsutaan hänen oikealla nimellään, paholainen voi silloin houkutella lapsen sielun luokseen.
Siksi nimi pidettiin salassa ennen kastetetta. Ja kaste taas suoritettiin vasta reilun kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä siksi, että nainen oli saastainen lapsivuodeaikanaan eikä saanut astua sisälle kirkkoon.
Tämä on ihan historiallinen totuus. Tapa että lapsen nimeä ei kerrota ennen ristiäisiä tulee tästä. Kasteen yhteydessä lapsen nimi paljastettiin koska kaste suojeli lasta pahuudelta.
Vähän te tapakristityt historiastanne tiedätte.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kaksi kuukautta liittyy siihen, että lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimet väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Sillä ei ole tekemistä ristiäisajankohdan kanssa.
Naapurin 60-v mies sairastui syöpään ja alkoi sen jälkeen kiinnostua hengellisistä asioista. Hänet myös kastettiin. Nimi on kyllä ollut aika kauan sitä ennen. Tiedän myös parikin 15-pojankloppia, jotka on kastettu tuossa iässä sen takia, että ovat halunneet rippikouluun, kun kaveritkin menee. Heilläkin ollut nimi vauvasta asti.
Vierailija kirjoitti:
Kasteen ja nimenannon yhteys on kadonnut joiltain seurakunnan työntekijöiltäkin. Luin nimittäin juttua seurakunnan läpyskästä, jossa kerrottiin, kuinka lapsi saa nimen kasteessa.
Toisaalta kysymys ei ole myöskään ihan niin simppeli miltä näyttää nimittäin sen osalta, onko lapsella jo nimi ennen toimitusta. Siis se nimi, jonka pappi lauluu ääneen. Nimihän menee kirkonkirjoihin vasta kasteen jälkeen eli se rekisteröidään vasta silloin. Vanhempien mielestä lapsi voi olla nimetty jo aiemmin esim. kun he ilmoittavat nimen papille, mutta sekään ei ole lopullinen toimi.
Eli ehkä voitaisiin sanoa, että risitäisissä lapsi kastetaan ja hänen nimensä virallisestaan.
"Nimen ilmoittaminen kastetoimituksen aikana kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi."
Lainaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivustolta.
Ketjun kirkon työntekijöillä on täysin oikea käsitys kasteesta ja nimenannosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosisatoja sitten uskottiin, että jos ennen kastetta lasta kutsutaan hänen oikealla nimellään, paholainen voi silloin houkutella lapsen sielun luokseen.
Siksi nimi pidettiin salassa ennen kastetetta. Ja kaste taas suoritettiin vasta reilun kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä siksi, että nainen oli saastainen lapsivuodeaikanaan eikä saanut astua sisälle kirkkoon.
Tämä on ihan historiallinen totuus. Tapa että lapsen nimeä ei kerrota ennen ristiäisiä tulee tästä. Kasteen yhteydessä lapsen nimi paljastettiin koska kaste suojeli lasta pahuudelta.
Vähän te tapakristityt historiastanne tiedätte.
Tapa ei ole ollut kristillinen, vaan taikauskoa. Sitä ei myöskään ole ollut muualla Euroopassa, vaikka kristinuskoa kyllä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kaksi kuukautta liittyy siihen, että lapsen huoltajien on ilmoitettava lapsen nimet väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Sillä ei ole tekemistä ristiäisajankohdan kanssa.
Naapurin 60-v mies sairastui syöpään ja alkoi sen jälkeen kiinnostua hengellisistä asioista. Hänet myös kastettiin. Nimi on kyllä ollut aika kauan sitä ennen. Tiedän myös parikin 15-pojankloppia, jotka on kastettu tuossa iässä sen takia, että ovat halunneet rippikouluun, kun kaveritkin menee. Heilläkin ollut nimi vauvasta asti.
Rippikoulun käyminen ei vaadi kirkon jäsenyyttä eli ei kastettakaan. Mutta jos haluaa osallistua konfirmaatioon tulee olla kastettu sitä ennen.
Jotkut käyvät rippikoulun/leirin ja ottavat kasteen viimeistään samana päivänä kuin konfirmaatio on. Heillekin on kummit, jos ketään "omaa" ei löydy niin kaksi seurakunnan työntekijää.
Koska kummien tehtävä on opastaa kristilliseen elämään ja tukea uskossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasteen ja nimenannon yhteys on kadonnut joiltain seurakunnan työntekijöiltäkin. Luin nimittäin juttua seurakunnan läpyskästä, jossa kerrottiin, kuinka lapsi saa nimen kasteessa.
Toisaalta kysymys ei ole myöskään ihan niin simppeli miltä näyttää nimittäin sen osalta, onko lapsella jo nimi ennen toimitusta. Siis se nimi, jonka pappi lauluu ääneen. Nimihän menee kirkonkirjoihin vasta kasteen jälkeen eli se rekisteröidään vasta silloin. Vanhempien mielestä lapsi voi olla nimetty jo aiemmin esim. kun he ilmoittavat nimen papille, mutta sekään ei ole lopullinen toimi.
Eli ehkä voitaisiin sanoa, että risitäisissä lapsi kastetaan ja hänen nimensä virallisestaan.
"Nimen ilmoittaminen kastetoimituksen aikana kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi."
Lainaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivustolta.
Ketjun kirkon työntekijöillä on täysin oikea käsitys kasteesta ja nimenannosta.
Alapeukuttajalle: ilmoittaminen on eri asia kuin antaminen. Kutsutaan nimeltä kertoo että lapsella on jo nimi. Missään tuossa ei mainita nimenantamisesta mitään.
Mikä lie läpyskä josta joku on kasteesta lukenut - vai onko käynyt kuten tällä palstalla usein, on ymmärretty toisin kuin mitä on sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasteen ja nimenannon yhteys on kadonnut joiltain seurakunnan työntekijöiltäkin. Luin nimittäin juttua seurakunnan läpyskästä, jossa kerrottiin, kuinka lapsi saa nimen kasteessa.
Toisaalta kysymys ei ole myöskään ihan niin simppeli miltä näyttää nimittäin sen osalta, onko lapsella jo nimi ennen toimitusta. Siis se nimi, jonka pappi lauluu ääneen. Nimihän menee kirkonkirjoihin vasta kasteen jälkeen eli se rekisteröidään vasta silloin. Vanhempien mielestä lapsi voi olla nimetty jo aiemmin esim. kun he ilmoittavat nimen papille, mutta sekään ei ole lopullinen toimi.
Eli ehkä voitaisiin sanoa, että risitäisissä lapsi kastetaan ja hänen nimensä virallisestaan.
"Nimen ilmoittaminen kastetoimituksen aikana kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi."
Lainaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivustolta.
Ketjun kirkon työntekijöillä on täysin oikea käsitys kasteesta ja nimenannosta.
Jotkut seurakunnat ylläpitävät tätä nimileikkiä tuollaisilla höperöillä lausahduksilla, koska jos ihmiset oikeasti tajuaisivat, että ristiäisillä ei ole mitään tekemistä nimenannon kanssa, niin hyvin harva niitä järjestäisi ja kirkon asema heikentyisi entisestään. Osa papeista on todennut painavasti, että kasteessa ei anneta nimeä eikä ristiäisiä saa pitää nimiseremoniana, vaan ihmisten tulisi arvostaa sen oikeaa tarkoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Täytyykin seuraavissa ateistien nimenantojuhlissa todeta kovaan ääneen että miksi te kutsutte näitä nimenantojuhliksi/nimiäisiksi kun ei sitä nimeä tässä nyt anneta!
No mutta nimiäisissä eli nimijuhlissahan on se tarkoitus, että valittu nimi paljastetaan sukulaisille ja ystäville. Ristiäisten tarkoitus sen sijaan on liittää lapsi kirkon jäseneksi ja saada lapselle siunaus. Ristiäisissäkin toki valitun nimen voi paljastaa, mutta se ei ole juhlan tarkoitus; pappi ei anna nimeä lapselle eikä kaste ole nimenantoa varten, kuten monet luulevat.
Ei se ole hiustenhalkomista. Jos käytäntö muutettaisiinkin niin, että lapsen nimi on aina pantava rekisteriin vaikkapa viikon sisällä syntymästä ja kaikki saisivat tämän nimen tietää heti, niin kuinka moni enää veisi lasta kasteelle? Kaste on hengellinen tapahtuma. Jos siitä riisuttaisiin tämä nimileikki, kasteelle tuotavia lapsia olisi enää murto-osa nykyisestä.